Bertrand Russell

Wikipedia

Bertrand Russell (18. toukokuuta 1872 – 2. helmikuuta 1970) oli brittiläinen matemaatikko, filosofi ja loogikko, ja koko loogisen empirismin filosofisen perinteen aloittaja. Hän vei suuresti eteenpäin logiikan ja matematiikan perustan tutkimustyötä. Hän oli myös yhteiskunnallinen ajattelija, joka kirjoitti monia poliittisia kirjoja ja toimi esimerkiksi ydinsotaa vastaan.

Sisällysluettelo 1 Filosofia 2 Matematiikan perusteet 3 Poliittinen ajattelu ja toiminta 4 Teoksia 5 Suomennetut teokset 6 Katso myös 7 Aiheesta muualla

[muokkaa] Filosofia

Bertrand Russell oli analyyttisen filosofian edelläkävijöitä G.E. Mooren kanssa. He alkoivat 1900-luvun alussa vastustamaan idealismia (ja etenkin Bradleyn idealismia). 30 vuotta myöhemmin loogiset empiristit ja Wienin piiri jatkoivat heidän perinnettään vastustaen metafysiikkaa ylipäänsä, kannattaen verifiontiteesiä. Russell ja Moore pyrkivät poistamaan filosofiasta mielettömät ja ristiriitaiset väitteet vaatien filosofiselta keskustelulta selkeyttä ja tarkkuutta. Myöhemmin loogiset positivistit, joihin Russell oli yhteydessä, täsmensivät Russellin kantaa.

Ludwig Wittgenstein oli Gottlob Fregen kehotuksesta tutustunut Russelliin ja oli eräässä mielessä tämän oppilas. Russell julkaisi Wittgensteinin kuuluisan Tractatuksen ja varmisti hänelle professuurin Cambridgen yliopistossa. (Russell piti Wittgensteinia logiikkaan perustuvan filosofian toivona; hän katsoi itse olevansa jo turhan iäkäs ratkomaan sen ajan logiikan ongelmia). Russell julkaisi yhdessä Alfred Whiteheadin kanssa merkittävän teoksen Principia Mathematica, ja kirjan matematiikan perusteista Principles of Mathematics.

[muokkaa] Matematiikan perusteet

Russell oli innoissaan Gottlob Fregen filosofisesta tutkimuksesta logiikan ja matematiikan perusteiden saralla. Frege oli logisismin kannattaja ja uskoi, että matematiikka kaikissa muodoissaan oli palautettavissa aksiomaattiseen logiikkaan. Russell perusti näille periaatteille ensimmäisen tärkeän teoksensa Principles of Mathematics, joka oli yksinkertainen yritys palauttaa aritmetiikan perusteet kouralliseen loogisia aksioomia.

Tämä yritys epäonnistui. Russell itse muun muassa havaitsi naiivissa joukko-opissaan sisäisen ristiriidan, jota nykyisin kutsutaan nimellä Russellin paradoksi. Tämä johti välittömästi aksiomaattisen joukko-opin kehittämiseen. Myöhemmin Russell julkaisi Whiteheadin kanssa laajennetun teoksensa Principia Mathematica, jolla hän yritti vielä todistella matematiikan loogisuutta.

Russell piti itsekin myöhemmin teosta epäonnistuneena, koska siitä oli kasvanut tarpeettoman monimutkainen eikä siten alkuperäisten tarkoitusperiensä mukainen. Myöhemmin koko logisismin ajatus matematiikasta täysin itsekonsistentiksi todistettavana järjestelmänä on tyrmätty Gödelin epätäydellisyysteoreeman myötä.

Viimeisinä vuosinaan Russell hylkäsi logisismin artikkelissaan Is mathematics really linguistics sekä lyhyessä novellissa Matemaatikon painajainen.

[muokkaa] Poliittinen ajattelu ja toiminta

Nuorena Russell koki ystävänsä vaimon kuolinvuoteella syvästi tunteellisen kokemuksen. Hän kirjoitti myöhemmin muuttuneensa parissa minuutissa Britannian imperialismin vastustajaksi sekä pasifistiksi. Alun perin liberalismia kannattanut Russell siirtyi myöhemmin sosialismin kannattajaksi. Hän vieraili Neuvostoliitossa sen varhaisvuosina ja tapasi Leninin, mutta totesi matkallaan Neuvostoliiton liian epädemokraattiseksi. Russell pyrki Albert Einsteinin tavoin hahmottelemaan yhteiskuntaa, jossa yhdistyisivät demokratia ja keskusjohdettu talous. Tämä ei estänyt häntä kannattamasta suurta yksilön vapautta muilla elämänalueilla kuin taloudessa.

Ensimmäisessä maailmansodassa Russell oli pasifisti ja joutui tämän vuoksi vankilaan, mutta toisen maailmansodan aattona hän katsoi, että Hitler on pysäytettävä vaikka asein. Toisen maailmansodan jälkeen hän osallistui ydinaseita vastustavaan toimintaan. Hän ajatteli että valtioiden on luovutettava valtaansa jollekin kansainväliselle auktoriteetille (kuten vaikka YK), ja aloitettava tätä kautta aseistariisunta. Vielä 87-vuotiaana Russell kannettiin mielenosoituksesta vankilaan.

Russell propagoi monissa kirjoissaan erilaisia liberaaleja oppeja, kuten vapaata seksuaalisuutta ja uudenlaisia koulutusmenetelmiä (joita hän pyrki myös kokeilemaan käytännössä). Hänet tunnettiin myös kristinuskon ja marxilaisuuden vastustajana. Russell uskoi nuorena Jumalaan ja vapaaseen tahtoon, mutta hän muutti näkemyksiään pian. Russell kirjoitti elämäkerrassaan, että hänellä oli useimmista ihmisistä poiketen halu tutkia, ovatko hänen uskomuksensa tosia.

Russellin Why I am not a Christian (George Allen and Unwin, 1957) on tunnettu teos uskonnottomuudesta.

[muokkaa] Teoksia

• 1900, A Critical Exposition of the Philosophy of Leibniz, Cambridge: At the University Press.
• 1903, The Principles of Mathematics, Cambridge: At the University Press.
• 1910, Principia mathematica (A. N. Whiteheadin kanssa), 3 osaa, Cambridge: At the University Press.
• 1912, The Problems of Philosophy, London: Williams and Norgate.
• 1914, Our Knowledge of the External World as a Field for Scientific Method in Philosophy, Chicago and London: Open Court Publishing.
• 1916, Principles of Social Reconstruction, London: George Allen & Unwin.
• 1916, Justice in War-time, Chicago: Open Court.
• 1917, Political Ideals, New York: The Century Co.
• 1918, Mysticism and Logic and Other Essays, London: Longmans, Green.
• 1918, Roads to Freedom: Socialism, Anarchism, and Syndicalism, London: George Allen & Unwin.
• 1919, Introduction to Mathematical Philosophy, London: George Allen & Unwin.
• 1920, The Practice and Theory of Bolshevism,London: George Allen & Unwin
• 1921, The Analysis of Mind, London: George Allen & Unwin.
• 1922, The Problem of China, London: George Allen & Unwin.
• 1923, The Prospects of Industrial Civilization (in collaboration with Dora Russell), London: George Allen & Unwin.
• 1923, The ABC of Atoms, London: Kegan Paul, Trench, Trubner.
• 1924, Icarus, or the Future of Science, London: Kegan Paul, Trench, Trubner.
• 1925, The ABC of Relativity, London: Kegan Paul, Trench, Trubner.
• 1925, What I Believe, London: Kegan Paul, Trench, Trubner.
• 1926, On Education, Especially in Early Childhood, London: George Allen & Unwin.
• 1927, The Analysis of Matter, London: Kegan Paul, Trench, Trubner.
• 1927, An Outline of Philosophy, London: George Allen & Unwin.
• 1927, Why I Am Not a Christian, London: Watts.
• 1927, Selected Papers of Bertrand Russell, New York: Modern Library.
• 1928, Sceptical Essays, London: George Allen & Unwin.
• 1929, Marriage and Morals, London: George Allen & Unwin.
• 1930, The Conquest of Happiness, London: George Allen & Unwin.
• 1931, The Scientific Outlook, London: George Allen & Unwin.
• 1932, Education and the Social Order, London: George Allen & Unwin.
• 1934, Freedom and Organization, 1814–1914, London: George Allen & Unwin.
• 1935, In Praise of Idleness, London: George Allen & Unwin.
• 1935, Religion and Science, London: Thornton Butterworth.
• 1936, Which Way to Peace?, London: Jonathan Cape.
• 1938, Power: A New Social Analysis, London: George Allen & Unwin.
• 1940, An Inquiry into Meaning and Truth, New York: W. W. Norton & Company.
• 1945, History of Western Philosophy. A History of Western Philosophy and Its Connection with Political and Social Circumstances from the Earliest Times to the Present Day, New York: Simon and Schuster.
• 1950, Unpopular Essays, London: George Allen & Unwin.
• 1953, Satan in the Suburbs and Other Stories, London: George Allen & Unwin.
• 1956, Portraits from Memory and Other Essays, London: George Allen & Unwin.
• 1957, Why I Am Not A Christian and Other Essays on Religion and Related Subjects (edited by Paul Edwards), London: George Allen & Unwin.
• 1959, Common Sense and Nuclear Warfare, London: George Allen & Unwin.
• 1959, My Philosophical Development, London: George Allen & Unwin.
• 1960, Bertrand Russell Speaks His Mind, Cleveland and New York: World Publishing Company.
• 1967, War Crimes in Vietnam, London: George Allen & Unwin.
• 1967–1969, The Autobiography of Bertrand Russell, 3 vols., London: George Allen & Unwin.

[muokkaa] Suomennetut teokset

• Russell, Bertrand: Etiikka ja politiikka

• Russell, Bertrand: Elämäkerta

• Russell, Bertrand: Filosofian ongelmat

• Russell, Bertrand: Avioliitto ja moraali

• Russell, Bertrand: Onnen valloittaminen

• Russell, Bertrand: Filosofiaa jokamiehelle. WSOY, Helsinki 1951.

• Russell, Bertrand: Filosofian ongelmat. Otava, Helsinki 1969.

• Russell, Bertrand (1999): Länsimaisen filosofian historia 1: Vanhan ajan filosofia, katolinen filosofia. (Alkuteos: History of Western Philosophy, 1946.) 9. painos. Suomentanut J. A. Hollo. Porvoo Helsinki Juva: WSOY. ISBN 951-0-17867-5.

• Russell, Bertrand (1999): Länsimaisen filosofian historia 2: Uuden ajan filosofia. (Alkuteos: History of Western Philosophy, 1946.) 9. painos. Suomentanut J. A. Hollo. Porvoo Helsinki Juva WSOY. ISBN 951-0-17886-1.

[muokkaa] Katso myös

• Looginen empirismi
• Russellin paradoksi

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Stanford Encyclopedia of Philosophy: Bertrand Russell (englanniksi)
• Russellin haastatteluita vuodelta 1962 YLEn Elävässä arkistossa

Vaikutusvaltaisimpia läntisiä filosofeja

Sokrates | Platon | Aristoteles | Augustinus | Tuomas Akvinolainen | Thomas Hobbes | René Descartes | Baruch Spinoza | John Locke | Gottfried Leibniz | George Berkeley | David Hume | Jean-Jacques Rousseau | Voltaire | Immanuel Kant | G. W. F. Hegel | Arthur Schopenhauer | Karl Marx | Søren Kierkegaard | John Stuart Mill | Friedrich Nietzsche | Bertrand Russell | Ludwig Wittgenstein | Edmund Husserl | Martin Heidegger