K-vitamiini

Wikipedia

K-vitamiini on pääasiassa veren hyytymiseen tarvittava vitamiini. Ihmisen elimistössä (suolistossa) syntyy yleensä riittävästi K-vitamiinia, joten sen saamisesta ei tarvitse erityisesti huolehtia. Sen sijaan veritulpan jälkeen ohennuslääkitystä saavien on syytä varoa, ettei ruoasta tule liikaa K-vitamiinia.

Sisällysluettelo 1 Vastasyntyneen K-vitamiini 2 K-vitamiinin löytäminen 3 Lääkitys 4 Pitoisuudet 5 Aiheesta muualla 6 Lähteet

[muokkaa] Vastasyntyneen K-vitamiini

Vastasyntyneillä ei vielä ole elimistössään K-vitamiinia tuottavaa bakteerikasvustoa. Äidiltä saatavassa ternimaidossa eli kolostrumissa on K-vitamiinia, mutta monissa maissa vastasyntyneille annetaan rutiiniluonteisesti myös K-vitamiinilisä verenvuototaudin ehkäisemiseksi joko pistoksena tai suun kautta. Joissakin tutkimustuloksissa vastasyntyneenä saatu K-vitamiini on yhdistetty kasvaneeseen leukemian ja syövän riskiin, mutta esim. Suomen lastenlääkäriyhdistys pitää K-vitamiinin antamista tärkeänä ja pistosta parempana kuin suun kautta annettavaa K-vitamiinia. Lastenlääkäri Robert Mendelsohnin mukaan vastasyntyneen K-vitamiinilisä on rutiininomaisena tarpeeton ja yhteydessä kellastumiseen ja sinivalohoidon tarpeeseen.

[muokkaa] K-vitamiinin löytäminen

K-vitamiinin löysi tanskalainen Henrik Dam ja sen kemiallisen rakenteen selvitti yhdysvaltalainen Edward Adelbert Doisy. Heille myönnettiin Nobelin lääketieteen palkinto vuonna 1943.

[muokkaa] Lääkitys

Veren hyytymistaipumusta voidaan tarvittaessa vähennetää lääkeaineella varfariini (kauppanimi Marevan).^[1] K-vitamiini vaikuttaa varfariinin tehoon. Jos K-vitamiinin saanti lisääntyy, lääkeannosta on nostettava. Siksi K-vitamiinin saannin tulisi olla vakio varfariini-lääkityksessä. Vihannesten edullisten terveysvaikutusten vuoksi vihanneksista ei kannata luopua lääkityksessäkään kokonaan K-vitamiinin vuoksi. Riittää, kun huolehtii K-vitamiinin tasaisesta saannista. K-vitamiini ei tuhoudu tai vähene keitettäessä.

[muokkaa] Pitoisuudet

On hyvä muistaa aina, jos tarkastellaan yhden tekijän pitoisuuksia ravinnossa, että ravinto on kokonaisuus. Ravinnon monipuolisuus varmistaa sen terveellyyden ja minimoi riskit. Kotimaiset kasvikset ry on kerännyt vihannesten ja hedelmien ravintoainetaulukot.^[2] Tämän listan mukaan eniten K-vitamiinia (määrät 100 g kohti) on lehtikaalissa (618 μg), pinaatissa (350 μg), vihanneskrassissa (250 μg), ruusukaalissa (220 μg), ruohosipulissa (190 μg), lehtisalaatissa (115 μg), parsakaalissa (110 μg), kiinankaalissa (80 μg), mangoldissa (65 μg), persiljassa (65 μg), tillissä (65 μg), valkokaalissa (60 μg), purjosipulissa (54 μg), punakaalissa (42 μg), jäävuorisalaatissa (40 μg) ja kiivissä (34,3 (μg).

Saman listan mukaan seuraavissa kasviksissa on kohtuullisesti tai vähän K-vitamiinia: kukkakaali (20 μg), porkkana (19 μg), viinirypäle (19 μg), kurkku (15 μg), lehtiselleri (12 μg), luumu (12 μg), vihreä paprika (9,4 μg), punainen paprika (4,6 μg), keltainen paprika (2,4 μg), mustikka (9 μg), mansikka (5,5 μg), tomaatti (5 μg), omena (5 μg), punajuuri (3 μg), kesäkurpitsa (3 μg), punajuuri (3 μg), lanttu (2 μg), peruna (1 μg), kyssäkaali (1 μg), sipuli (0,7 μg), maissi (0,3 μg), herkkusieni (0,3 μg), vesimeloni (0,2 μg) ja appelsiini (0,1 μg). (määrät kannattaa tarkistaa tarvittaessa)

Listasta voi päätellä esimerkiksi, että 100 g:sta lehtisalaattia saa saman määrän K-vitamiinia kuin 210 g purjoa, 280 g jäävuorisalaattia, 570 g kukkakaalia tai porkkanaa, 950 g lehtiselleriä, 2 kg mansikoita, 3,8 kg punajuurta,57 kg lanttua tai 115 kg perunoita. Monipuolinen kasvisten ja hedelmien syönti tukee riittävää kuidun ja eri vitamiinien ja hivenaineiden saantia.

 Kirjoittaja ei kanna lääketieteellistä vastuuta tietojen 

 oikeellisuudesta. Vitamiinipitoisuudet voivat vaihdella 

 jonkin verran riippuen viljelyolosuhteista ja analysointimenetelmästä. 

 Tietoja oman kehon reaktioista oikeaan lääkeannostukseen saa testeistä.

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Suomen lastenlääkäriyhdistyksen K-vitamiinisuositus
• Vastasyntyneen K-vitamiinin valmisteyhteenveto
• Kriittisiä näkökulmia rutiininomaiseen K-vitamiinin antamiseen vastasyntyneille
• Lastenlääkäri Robert Mendelsohnin kriittinen näkemys vastasyntyneiden K-vitamiinilisästä

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ Antikoagulanttihoito Duodecim, 26.1.2006
2. ↑ Kasvisten ravintosisältö Kotimaiset kasvikset ry

Vitamiinit
Retinoli (A) | B-vitamiinit (Tiamiini (B1), Riboflaviini (B2), Niasiini (B3) Pantoteenihappo (B5), Pyridoksiini (B6), Biotiini (B7), Foolihappo (B9) Syanokobalamiini (B12) | Koliini | C-vitamiini (C) | D-vitamiini (D) | E-vitamiini (E) | K-vitamiini (K)

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.