Maissi
Wikipedia
| Maissi | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Maissipelto |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
Maissi (Zea mays) on viljelykasvi, joka on alkujaan kotoisin Amerikasta. Se on korkea heinäkasvi, joka on nykyään yksi tärkeimmistä viljelykasveista. Maissi kasvaa yleensä yli 2,5-metriseksi, mutta pituuteen vaikuttavat olosuhteet ja jotkin lajikkeet kasvavat jopa 7 metrin korkuisiksi. Syötäväksi kelpaavat siemeniksi kehittyneet kukinnot, joissa siemenet ovat tasaisissa riveissä. Kehittyneessä kukinnossa on muutamia satoja siemeniä.
Maissin alkuperä on arvoitus. Luonnosta ei löydy yhtään sellaista kasvia, jonka kantamuoto olisi voinut olla myös maissin kantamuoto. Maissin alkuperä on sikäli mystinen, että on arvioitu, että maissin tapainen kasvi ei olisi voinut luonnossa syntyäkään. Teosinttiä on arveltu yhdeksi maissin kantalajiksi. On arveltu, että risteyttämällä tätä jonkin toisen lajin kanssa etelä- ja keski-Amerikan intiaanit olisivat saaneet kehitettyä maissin kantamuodon, jota edelleen paikoin viljellään. Maissista on myöhemmin kehitetty useita lajikkeita, sokerimaissi lienee näistä tunnetuimpia. Viljellystä maissista on löydetty todisteista noin 7000 vuoden taakse. Maissi on intiaanien viljelemä kasvi ja lienee tärkein elintarvike Väli- ja Etelä-Amerikan intiaaneille. Muuhun maailmaan maissi levisi 1400- ja 1500-luvun taitteessa.
[muokkaa] Viljely
| Suurimmat maissintuottajamaat 2005 (miljoonaa tonnia) |
||
|---|---|---|
| Yhdysvallat | 280 | 40 % |
| Kiina | 131 | 19 % |
| Brasilia | 35 | 5 % |
| Meksiko | 21 | 3 % |
| Argentiina | 20 | 3 % |
| Indonesia | 15 | 2 % |
| Ranska | 13 | 2 % |
| Intia | 12 | 2 % |
| Etelä-Afrikka | 12 | 2 % |
| Italia | 11 | 2 % |
| Maailma yhteensä | 692 | |
Maissia viljellään paljon ympäri maailmaa, ja vuosittain tuotetaan enemmän maissia kuin mitään muuta viljalajia. Maissi ei kestä kylmää, joten lämpimillä alueilla se tulee istuttaa keväällä. Sen juuret eivät tavallisesti yllä kovin syvälle, joten kasvi on riippuvainen mullan kosteudesta. Kuivuudelle maissi on herkimmillään kun kukat ovat valmiita pölytettäviksi. Rehuksi käytettävä maissi korjataan jo kun kasvi on vihreä ja hedelmä raaka. Ihmisravinnoksi käytettävä maissi korjataan lajikkeesta riippuen myöhään kesällä, syksyllä, jopa talvella tai varhain keväällä. Afrikassa kuivuus johtaa säännöllisesti sadon epäonnistumiseen ja ihmisten nälkiintymiseen.
Ennen maissi korjattiin käsin, mutta toisen maailmansodan jälkeen alettiin käyttää leikkuupuimureita. Käsin poimittaessa kasveista otetaan kokonaiset tähkät, joista pitää myöhemmin erotella siemenet. Kokonaisia tähkiä voidaan käyttää karjan rehuna. Myös eräät nykyaikaiset maatilat säilövät niitä ja käsittelevät ne myytäviksi varsinaisen maissikauden ulkopuolella saadakseen parempia hintoja. Maissin korjaamiseen suunniteltu leikkuupuimuri puolestaan suorittaa erottelun automaattisesti.
[muokkaa] Käyttö
Maissista voidaan valmistaa esimerkiksi muovia, kuituja, makeutusaineeksi sopivaa maissisiirappia tai alkoholia. Maissista tislattu alkoholi on perinteinen Bourbon-viskin lähde. Sitä sekoitetaan myös pieniä määriä bensiiniin korkeampien oktaanilukujen saamiseksi, päästöjen vähentämiseksi ja maaöljyn säästämiseksi.
Maissi on monissa maissa ruokavalion perusta. Useissa kulttuureissa siitä valmistetaan paksua puuroa, ja maissi on tortillan ja monen muun meksikolaisen ruuan pääainesosa. Joistakin lajikkeista valmistetaan popcornia. Maissia kasvatetaan myös koristekasvina puutarhoissa. Tähän tarkoitukseen käytetään usein värikkäitä muotoja. Lisäksi koristemaissi on usein erittäin suurikokoinen ja sen tähkä voi olla jopa 60 cm mittainen.
[muokkaa] Lähde
- Rousi, A., Auringonkukasta viiniköynnökseen - ravintokasvit, WSOY, Porvoo, WSOY -kirjapainoyksikkö, Porvoo 1997.
Luokat: Vihannekset | Zea
