Italian kieli
Wikipedia
| Italia | |
| Muu nimi | |
| Omakielinen nimi | italiano |
| Englanti | Italian |
| Ranska | italien |
| Tiedot | |
| Alue | Etelä-Eurooppa |
| Virallinen kieli | Italia, Sveitsi, San Marino, Slovenia, Vatikaanivaltio, Kroatian maakunta Istria, Euroopan unioni |
| Puhujia | 70 miljoonaa |
| Sija | 21 |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielenhuolto | Accademia della Crusca |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
| Kieliryhmät | itaaliset kielet romaaniset kielet länsi-itaaliset kielet italodalmaattiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | it |
| ISO 639-2 | ita |
| SIL | ITN |
| Ohje | |
Italia (italiano) on latinasta kehittynyt romaaninen kieli, jota puhuu noin 70 miljoonaa ihmistä. Valtaosa puhujista asuu Italiassa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Italian kirjakielen perusteet loi suurelta osin Dante Alighieri. Hän sekoitti omaan toscanalaismurteeseensa eteläisiä murteita, erityisesti Sisiliasta.
[muokkaa] Luokitus
[muokkaa] Alueellinen sijoittuminen
Italia on virallinen kieli Italiassa, San Marinossa, sekä Sveitsissä Ticinon ja Grigionin alueilla. Se on myös toisena virallisena kielenä Vatikaanissa ja joillakin alueilla Istrian maakunnassa Sloveniassa ja Kroatiassa. Kieltä käyttäviä vähemmistöryhmiä on erityisesti Luxemburgissa, Yhdysvalloissa, Venezuelassa, Brasiliassa, Argentiinassa ja Australiassa. Myös Italian naapurimaissa Maltalla ja Albaniassa kieltä puhutaan. Sitä puhutaan myös vähemmissä määrin entisissä Italian siirtomaissa Afrikassa kuten Somaliassa, Libyassa ja Eritreassa.
[muokkaa] Virallinen asema
Italia on virallinen kieli Italiassa, San Marinossa, Sveitsissä ja Vatikaanissa. Se on myös virallisena kielenä Istrian maakunnassa Kroatiassa ja Koperin, Piranin ja Izolan kunnissa Sloveniassa.
[muokkaa] Äänteet
[muokkaa] Vokaalit
- a [a]
- é [e]
- è [ɛ]
- i [i]
- ó [o]
- ò [ɔ]
- u [u]
[muokkaa] Konsonantit
- b [b]
- c [k] tai [ʧ] (ennen e- tai i-kirjainta)
- ch [k] (ennen e- tai i-kirjainta)
- d [d]
- f [f]
- g [g] tai [ʤ] (ennen e- tai i-kirjainta)
- gh [g] (ennen e- tai i-kirjainta)
- gli [ʎ]
- gn [ɲ]
- l [l]
- m [m]
- n [n]
- p [p]
- qu [kw]
- r [r]
- s [s] tai [z]
- sc [ʃ] (ennen e- tai i-kirjainta)
- t [t]
- v [v]
- z [ts] tai [ʣ]
[muokkaa] Kirjoitusjärjestelmä
Italiaa kirjoitetaan latinalaisilla aakkosilla. Sen aakkosissa on 21 kirjainta:
a b c d e f g h i l m n o p q r s t u v z
Näistä h-kirjainta ei äännetä koskaan. Se esiintyy mykkänä joidenkin avere-verbin (=olla jollakulla, omistaa) muotojen alussa (ho, hai, ha, hanno) ja eräissä huudahduksissa vokaalien välissä (ah, ahi, ehi, jne.). Lisäksi sillä ilmaistaan kirjaimien c, g ja sc ääntäminen "kovana" ([k], [g], [sk]) ennen e- ja i-kirjainta: che [ke], chi [ki], ghe [ge], ghi [gi], sche [ske], schi [ski]. Ilman h-kirjainta nämä ääntyisivät: ce [ʧe], ci [ʧi], ge [ʤe], gi [ʤi], sce [ʃe], sci [ʃi].
Myös muita kuin edellä lueteltuja kirjaimia (j, k, w, x, y) käytetään lainasanoissa: jackpot, wurstel, xenofobia, xilofono, yogurt.
Sanapaino merkitään näkyviin aksenttimerkillä silloin, kun sanapaino sijoittuu sanan viimeiselle vokaalille: città, caffè, università. Keskellä sanaa aksenttia käytetään vain, jos halutaan välttää sekannus samalla tavalla kirjoitettavaan mutta sanapainoltaan erilaisen sanaan: prìncipi (=prinssit) - princìpi (=periaatteet). Painon merkkinä käytetään tavallisesti graavia aksenttia (`): gravità, così, tutù. Kuitenkin e- ja o-kirjaimen kanssa käytetään akuuttia (´) tai graavia aksenttia sen mukaan onko vokaali avoin (`) vai suppea (´): perché - è, rósa - avrò.
Italiassa ei kirjoiteta pitkää vokaalia näkyviin. Vokaali äännetään pitkänä, jos molemmat seuraavista ehdoista täyttyvät: vokaali on painollinen ja tavunsa viimeinen kirjain.
[muokkaa] Kirjainten nimet
- a a
- b bi
- c ci
- d di
- e e
- f effe
- g gi
- h acca
- i i
- j i lunga ('pitkä i') tai jay [dʒeɪ] kuten englannissa
- k cappa
- l elle
- m emme
- n enne
- o o
- p pi
- q qu
- r erre
- s esse
- t ti
- u u
- v vu
- w doppia vu
- x ics
- y ipsilon
- z zeta
[muokkaa] Esimerkkejä
- Ciao – Moi (epämuodollinen tervehdys)
- Buongiorno – Hyvää huomenta / Hyvää päivää (aamupäivällä)
- Buona sera – Hyvää päivää (iltapäivällä) / Hyvää iltaa
- Arrivederci / ArrivederLa – Näkemiin (sinuttelu / teitittely)
- Ci vediamo – Nähdään
- Sì / No – Kyllä / Ei
- Grazie – Kiitos
- Scusa / Scusi – Anteeksi (sinuttelu / teitittely)
- Per favore – Ole hyvä / Olkaa hyvä (pyydettäessä), vastaa englannin sanaa please
- Prego – Ole hyvä / Olkaa hyvä (esimerkiksi vastatessa kiitokseen)
- Parli / Parla...? – Puhutko (sinuttelu) / Puhutteko (teitittely)...?
- finlandese – suomea
- italiano – italiaa
- inglese – englantia
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Wikipedia. Pagina principale – italiankielinen Wikipedia
- Ethnologuen tiedot italiasta
| Romaaniset kielet |
| aragonia | asturia | dalmaatti | espanja | galego | italia | katalaani | moldavia | monegassi | oksitaani | korsika | portugali | ranska | retoromaani | romania | sardi | sisilia | valloni |
 |
Euroopan unionin viralliset kielet |
|
englanti | espanja | hollanti | iiri | italia | kreikka | latvia | liettua | malta | portugali | puola | ranska | ruotsi | saksa | slovakki | sloveeni | suomi | tanska | tšekki | unkari | viro |
