Venezuela
Wikipedia
República Bolivariana de Venezuela | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
|
|||||||
Valtiomuoto | liittotasavalta | ||||||
Presidentti | Hugo Chávez | ||||||
Pääkaupunki | Caracas |
||||||
Muita kaupunkeja | |||||||
Pinta-ala – josta sisävesiä |
916 445 km² (sijalla 32) 0,3 % |
||||||
Väkiluku (2006) – väestötiheys – väestönkasvu |
25 730 435 (arvio) (sijalla 43) 27 / km² 1,38 % (2006) |
||||||
Viralliset kielet | espanjan kieli | ||||||
Valuutta | bolívar (VEB) | ||||||
BKT (2005) – yhteensä – per asukas |
sijalla 50 164,1 miljardia USD 6 354 USD |
||||||
HDI (2003) | 0,772 (sijalla 75) | ||||||
Elinkeinorakenne | maatalous 13 %, palvelut 64 %, teollisuus 23 % BKT:sta |
||||||
Aikavyöhyke – kesäaika |
UTC-4 ei käytössä |
||||||
Itsenäisyys – Espanjasta |
5. heinäkuuta 1811 |
||||||
Lyhenne Maatunnus |
ajoneuvot: lentokoneet: |
||||||
Kansainvälinen suuntanumero |
+58 | ||||||
Motto | ei ole | ||||||
Kansallislaulu | Gloria al bravo pueblo | ||||||
Venezuelan bolivariaaninen tasavalta eli Venezuela (lausutaan usein Venetsuela /ˈʋenetsuelɑ/) on valtio Etelä-Amerikassa, Karibianmeren rannalla. Sen rajanaapurit ovat Brasilia etelässä, Guyana idässä ja Kolumbia lännessä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Ensimmäiset ihmiset olivat saapuneet nykyisen Venezuelan alueelle arkeologisten löytöjen perusteella jo 14 800 eaa. Kaiken kaikkiaan nykyisen Venezuelan alueella oli ennen eurooppalaisten saapumista noin 300 000–400 000 intiaania, jotka harjoittivat maanviljelyä, metsästystä ja kalastusta. Kolmannella matkallaansa 1498 Kristoffer Kolumbus rantautui ensimmäisen kerran Amerikan mantereelle, Venezuelaan. Venezuela oli espanjalaisten ensimmäinen pysyvä siirtokunta Etelä-Amerikassa 1522. Siitä tehtiin osa Uuden Granadan varakuningaskuntaa. Maa onnistui itsenäistymään Espanjan vallan alta 1821, itsenäisyyskampanjan suuri vaikuttaja oli Simón Bolívar, jonka mukaan maan viralliseen nimeen onkin otettu sana Bolivariana. Nykyiset valtiot Venezuela, Kolumbia, Panama ja Ecuador muodostivat Suur-Kolumbian vuoteen 1830 saakka, jolloin Venezuela erosi liitosta ja muuttui itsenäiseksi valtioksi.
1800- ja 1900-luvut olivat pääosin poliittisesti epävakaita, diktaattorit hallitsivat aika ajoin ja maassa oli vallankumouksellista toimintaa. Vuodesta 1958 lähtien Venezuelassa on vallinnut jonkinlainen siviilidemokratia. Kuitenkin vuonna 2002 maassa yritettiin vallankaappausta presidentti Hugo Chávezia vastaan. Venezuelan viranomaiset ovat syyttäneet Yhdysvaltoja vallankaappausyrityksen tukemisesta. Yhdysvallat ilmaisi tukensa vallankaappauksen yrittäjille tapahtumahetkellä, mutta on kiistänyt osallisuutensa tapahtumiin.
Vuonna 1999 hyväksyttiin uusi perustuslaki, jossa muun muassa päätettiin maan uudeksi viralliseksi nimeksi Venezuelan bolivaarinen tasavalta.
[muokkaa] Politiikka
- Pääartikkeli: Venezuelan politiikka
Venezuelan presidentti valitaan yleisellä kansanäänestyksellä joka kuudes vuosi. Presidentti on sekä valtion päämies että hallituksen johtaja. Sama henkilö voidaan valita korkeintaan kahdelle perättäiselle kaudelle. Presidentti nimittää varapresidentin ja hallituksen koon sekä koostumuksen. Presidentti voi myös pyytää parlamenttia harkitsemaan uudelleen osia laeista, jos hän vastustaa niitä, mutta parlamentti voi jättää nämä huomiotta yksinkertaisella enemmistöpäätöksellä.
Venezuelan parlamentti on yksikamarinen ja nimeltään Asamblea Nacional (Kansalliskokous). Sen 165 jäsentä (kolme paikkaa on varattu alkuperäiskansoille) valitaan kansanäänestyksellä viiden vuoden kausiksi. Yksi parlamentaarikko voi palvella korkeintaan kolme kautta. Parlamentti valitsee korkeimman oikeuden jäsenet yhdeksi 12 vuotta pitkäksi kaudeksi.
[muokkaa] Osavaltiot
- Pääartikkeli: Venezuelan osavaltiot
Venezuela on jaettu 23 osavaltioon, pääkaupunkialueeseen (Caracas) ja yhteen liittovaltiolliseen alueeseen. Osavaltiot ovat jaettu 335 kuntaan (municipios), jotka ovat vielä jaettu 1 084 alueeseen (parroquias).
Osavaltiot (pääkaupunki suluissa) ovat:
|
[muokkaa] Maantiede
Venezuelan maasto on vaihteleva. Maan luoteisosissa on Andien koillisimmat osat, korkein kohta on Pico Bolivar, jonka korkeus on 5 007 metriä. Luoteessa ovat myös Maracaibo-järveä ympäröivät alangot sekä Venezuelanlahti. Maan keskiosa on tasankoa joka tunnetaan nimellä llanos, tasangot jatkuvat Kolumbian rajalta Orinocojoen laaksoon idässä. Etelässä on Guyanan ylänkö, josta löytyy muun muassa Angelin putoukset, joissa vesi putoaa kaiken kaikkiaan 978 metriä.
Venezuelassa vallitsee trooppinen ilmasto, tavallisesti kuuma ja kostea, joskin korkeammalla on viileämpää. Pääkaupunki Caracas on myös maan suurin kaupunki, muita merkittäviä kaupunkeja ovat Maracaibo, Barquisimeto, Valencia, Maracay, Mérida, Ciudad Bolívar ja Ciudad Guayana.
[muokkaa] Talous
- Pääartikkeli: Venezuelan talous
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Venezuelan talous siirtyi maatalouskeskeisyydestä öljykeskeiseksi. Toisen maailman sodan jälkeen maa oli 15 vuoden ajan maailman tärkein öljynviejä, kunnes Persianlahden maat sivuuttivat sen. Venezuela oli perustamassa OPEC:ia 1959. Öljytulot kattavat noin kolmanneksen maan bruttokansantuotteesta, 80 % vientituloista ja yli puolet hallinnon kustannuksista. Venezuelan hallitus arvioi talouden kasvaneen 2,7 % vuonna 2001. Öljyn hinnan nousu maailmankaupassa on auttanut Venezuelaa ylös vuoden 1999 lamasta.
Muiden tuotteiden puute, pääoman pakeneminen ulkomaille ja väliaikainen öljyn hinnan lasku aiheuttivat kuitenkin ongelmia taloudelle vuonna 2002. Asian auttamiseksi hallitus päätti kelluttaa valuutta bolivaria, minkä seurauksena sen arvo laski tuntuvasti.
Maassa on öljyn lisäksi rikkaat esiintymät hiiltä, rautaa, bauksiittia ja kultaa. Halpa energia on mahdollistanut raskaan teollisuuden kehittämisen ja maa on yksi suurimmista alumiinin tuottajista maailmassa.
1970-luvulla öljy toi tuloja maalle, niin että rahaa riitti suorastaan kerskakulutukseen. Muut tärkeät tuotannon alat unohdettiin kokonaan. Elintarvikkeita maa ei tuottanut omaan kulutukseensa 1980-luvun alussa läheskään tarpeeksi. Nyt tilanne on jo vähän parempi, mutta omavaraisuuteen ei ole vielä päästy. Maataloustuotteista Venezuela vie ulkomaille kahvia, kaakaota ja puuvillaa.
[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat
[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet
[muokkaa] Väestöjakauma
Venezuelassa on lukuisia kansanryhmiä, intiaaneja, espanjalaisten siirtolaisten ja afrikkalaisten orjien jälkeläisiä sekä 1900-luvulla maahan muuttaneita italialaisia, portugalilaisia, arabeja, saksalaisia ja muita ympäröivistä Etelä-Amerikan maista tulleita. Noin 85 % väestöstä asuu kaupunkimaisissa olosuhteissa maan pohjoisosissa. Orinocojoen eteläpuolella on lähes puolet Venezuelan pinta-alasta, mutta vain viisi prosenttia väestöstä.
Virallinen kieli on espanja, mutta maassa on myös lukuisia omaperäisiä murteita ja kieliä sekä siirtolaisten mukanaantuomia kieliä ja murteita. Nimellisesti 96 % väestöstä on katolisia, loput pääosin protestantteja.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Matkaopas aiheesta Venezuela Wikitravelissa (englanniksi)
- Gobierno en Línea – Hallituksen virallinen sivusto (espanjaksi)
- Presidencia de la República de Venezuela – Presidentin virallinen sivusto (espanjaksi)
- Asamblea Nacional – Parlamentin virallinen sivusto (espanjaksi)
- [1] – Venezuelan setelit
- [2] – Venezuela valokuvina (espanjaksi)
Etelä-Amerikan valtiot |
Argentiina | Bolivia | Brasilia | Chile | Ecuador | Guyana | Kolumbia | Paraguay | Peru | Surinam | Uruguay | Venezuela |
Epäitsenäiset alueet
Etelä-Georgia ja Eteläiset Sandwichsaaret | Falklandinsaaret | Ranskan Guayana |
Organization of the Petroleum Exporting Countries (OPEC) | |
Algeria | Indonesia | Irak | Iran | Kuwait | Libya | Nigeria | Qatar | Saudi-Arabia | Venezuela | Yhdistyneet arabiemiirikunnat |