Maltan kieli

Wikipedia

Malta
Muu nimi
Omakielinen nimi	malti
Englanti	Maltese
Ranska	maltais
Tiedot
Alue	Malta
Virallinen kieli	Malta, Euroopan unioni
Puhujia	330 000
Sija	ei 100 suurinmman joukossa
Kirjaimisto	latinalainen
Kielenhuolto
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta	afroaasialaiset kielet
Kieliryhmät	seemiläiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1	mt
ISO 639-2	mlt
SIL	MLS
Ohje

Maltan kieli (omaperäinen nimitys il-malti tai lingwa maltija) kieli kuuluu afroaasialaisen kielikunnan seemiläiseen haaraan. Kielitieteellisesti katsottuna se on arabian kielen murre, mutta on saanut runsaasti vaikutteita romaanisista kielistä ja englannista, ja sitä kirjoitetaan latinalaista kirjaimistoa käyttäen. Malta on Maltan ja samalla myös yksi Euroopan unionin virallisista kielistä.

Maltan kielen aakkoset ovat:

A B Ċ D E F Ġ G GĦ H Ħ I IE J K L M N O P Q R S T U V W X Ż Z.

Sisällysluettelo

1 Maltan kielioppi
2 Maltan sanavarasto
3 Maltan kielen historia
4 Maltan kieli maltalaisessa yhteiskunnassa
5 Aiheesta muualla

[muokkaa] Maltan kielioppi

[muokkaa] Yleistä

Maltan kieli on seemiläinen kieli, sillä se on alkujaan kehittynyt arabiasta. Romaaniset vaikutteet ovat kuitenkin tunkeutuneet syvälle, jopa kielioppiin asti. Seemiläisiin piirteisiin kuuluu mm. pääsanaansa seuraava adjektiivi, varsinaisia adverbeja ei lainasanastoa lukuun ottamatta ole. (Romaaniset laina-adverbit ovat sitäkin tavallisempia: politikament,lingwistikament, ekonomikament jne.) Sanajärjestys on suhteellisen joustava. Kuten arabiassa ja hepreassa, sekä substantiivi että sitä määrittävä adjektiivi saavat oman määräisen artikkelinsa - tosin maltassa tämä koskee vain alkuperäisiä seemiläisiä adjektiiveja, ei vakiintuneitakaan lainasanoja!

[muokkaa] Maltan verbit

Kuten arabiassa ja hepreassa (sekä mm. saamessa, sorbissa ja sloveenissa), myös maltassa esiintyy yksikön ja monikon lisäksi kaksikko eli duaali. Verbitaivutus noudattaa seemiläistä mallia, jossa kolme juurikonsonanttia toimivat sanan runkona ja näiden väliin asetettavat vokaalit määrittävät verbimuodon. Maltassa kuitenkin tämä järjestelmä on ulotettu koskemaan myös vakiintuneita romaanisia lainaverbejä. Arabian kirjakielessä tällaista esiintyy harvoin, mutta esimerkiksi arabian ns. maghribilaiset murteet (Tunisian, Algerian ja Marokon alueen arabia) ovat olleet pitkäaikaisessa ja voimakkaassa kontaktissa ranskan kieleen, ja myös niistä tunnetaan esimerkkejä seemiläistyneistä romaanisista verbeistä.

[muokkaa] Sekakieli

Malta on eräänlainen sekakieli: sen kieliopissa romaaninen ja arabialainen taivutus elävät rinnakkain, ja romaanisilla lainasanoilla on mm. omat monikkopäätteensä. Nyttemmin myös esim. englannin monikkopääte -s on omaksuttu osaksi maltan kielioppia uusimpien lainasanojen kohdalla. Arabian ns. murrettu monikko (pluralis fractus, broken plural) on kuitenkin yhä elävä järjestelmä maltan keskeisessä sanavarastossa. Joitakin monikkopäätteitä käytetään sekä alkuperäisissä että lainasanoissa; suomalainen ymmärtää helposti sanaparit alla/allat (jumala) ja idea/ideat (idea!).

[muokkaa] Maltan sanavarasto

Maltan keskeisin ja perusluontoisin sanavarasto on seemiläistä alkuperää: raġel "mies", mara "nainen", tifel "lapsi", dar "talo", xemx "aurinko", sajf "kesä". Vähänkin "kulttuurisanastoksi" luokiteltaville tai muuten abstrakteille käsitteille käytetään kuitenkin italialaisia sanoja, esim. skola "koulu", gvern "hallitus", repubblika "tasavalta", re "kuningas", natura "luonto", pulizija "poliisi", ċentru "keskusta", teatru "teatteri", differenza "ero". Huomattavaa on, että maltan italialaislainat äännetään yleensä Sisilian murteen mukaan, ei italian toskanalaisperäisen kirjakielen (siksi esim. teatru eikä "*teatro"). Joskus kirjoitustapa saa periaatteesa tutut ja kansainvälisetkin sanat näyttämään hieman hankalilta, esim. xena "näyttämö" ei ole aivan helppo tunnistaa, jollei tiedä, että x-kirjain äännetään [š], kuten esim. katalaanin kielessä.

Uusin lainasanakerrostuma on tullut englannista, eikä se aina edes noudata maltan oikeinkirjoitusta: strajk "lakko", union "ammattiliitto".

[muokkaa] Maltan kielen historia

[muokkaa] Foinikialaisista arabeiksi

Malta oli antiikin aikoina foinikialainen siirtokunta. Foinikialaiset puhuivat seemiläistä kieltä, joka oli läheistä sukua heprealle: tästä syystä monet maltalaiset väittävät kielensä olleen alun perin foinikiaa eivätkä mielellään myönnä sen kehittyneen arabiasta. Ensimmäinen arabivalloitus tapahtui vuonna 870, jolloin myös foinikian kielen myöhäismuoto, puuni, vaihtui arabiaan - se, että asukkaiden alkuperäinen kieli oli sukua arabialle, toki helpotti siirtymistä valloittajien kieleen. Mahdollisesti näin kehittyneeseen arabian murteeseen jäi myös joitakin jälkiä puunista - ainakin paikannimiin. Kirjakielenä arabiaa puhuvat maltalaiset kuitenkin käyttivät klassista arabiaa kaikkien muiden arabien tavoin.

[muokkaa] Normannivalloittajia ja maltalaisritareita

Vuonna 1090 ranskaa puhuvat normandialaiset ritarit miehittivät Maltan. Koska arabia oli kukoistava sivistyskieli, se pystyi vieraiden valloittajien allakin elämään kirjallisessa muodossa vielä puolitoista vuosisataa. Romaanisten lainojen lukumäärä nousi hiljakseen, kun hallintokielenä toimi latina ja hallitsijat puhuivat ranskaa. Sekakieleksi malta muuttui vasta johanniittaritarien alaisuudessa (1530-1798); tällöin sisilian murretta ruvettiin käyttämään eräänlaisena latinan puhuttuna muotona ja se nousi käytännössä latinan rinnalle virkakieleksi.

Maltalaisritarien aikana alettiin maltaa jo toisinaan kirjoittaa latinalaisin kirjaimin, mutta ensimmäinen maltankielinen kirja, F. Wizzinon katekismus, ilmestyi vasta vuonna 1752.

[muokkaa] Brittien aika ja itsenäisyys

Malta muuttui brittiläiseksi siirtomaaksi 1700-1800-lukujen vaihteessa. Ensin saaret joutuivat vallankumouksellisten ranskalaisten joukkojen haltuun, ja maltalainen eliitti liittoutui Englannin kanssa ranskalaisia vastaan, jotka sitten karkotettiinkin maasta brittivoimin. Englantilaiset eivät aluksi yrittäneet muuttaa Maltan kielioloja, joten koko 1800-luvun ajan maltalaiset käyttivät italiaa virallisena kielenään. 1900-luvun alussa britit pyrkivät tekemään englannista Maltan virallisen kielen, mistä syntyi kieliriita. Vuoden 1921 perustuslaki määritteli virallisiksi kieliksi italian ja englannin; uuden kielitaistelun tuloksena italia vaihdettiin maltaan vuonna 1934. Malta itsenäistyi vuonna 1964, jolloin malta ja englanti säilyttivät kumpikin virallisen aseman.

[muokkaa] Maltan kieli maltalaisessa yhteiskunnassa

Vaikka malta on nykyään sekä virallinen kieli että kadun kieli, englannin asema Maltalla on varsin vahva, ja esimerkiksi koulu- ja yliopisto-opetus on valtaosaltaan englanninkielistä. On jopa väitetty, että maltan kielen tulevaisuus olisi uhattuna englannin ylivallan vuoksi. Kyseessä on ehkä tavanomainen liioittelu, mutta on totta, että maltan standardikieli perustuu enemmänkin kaupunkilaisten kuin maalaisten maltaan - toisin sanoen kielen englantilaistunein ja sekakielisin malta on yhteiskunnallisesti arvostetuinta.

Standardikieli on suurelle osalle maltalaisia melko vieras kieli, ja sekä sosiaaliset että maantieteelliset murre-erot ovat huomattavia. Gozolla puhuttu malta eroaa selvästi Maltan pääsaaren murteista, mutta myös saarten sisällä on paljon variaatiota. Arabialaisperäiset kurkkuäänteet, jotka ovat kadonneet standardimaltasta mutta joille käytetään vielä eri kirjaimia, saatetaan jopa saman kylän eri osissa ääntää (tai jättää ääntämättä) hyvinkin eri tavalla.

Gozon saaren asukkaat, gozitaanit, käyttävät selvästi enemmän vanhanaikaisia italialaisia ja arabialaisia sanoja kuin pääsaarelaiset, jopa siinä määrin, että pääsaarelaisilla voi olla vaikeuksia ymmärtää gozitaanien puhetta. Juuri siksi gozitaanit käyttävät murrettaan mielellään myös "pääkaupungin snobien" ärsyttämiseen. Englantilaiset lainat ovat harvinaisempia, eikä Gozossa myöskään vaihdeta arkipuheessa englannista maltaan ja takaisin sillä tavalla kuin urbaanimmissa keskuksissa.

Englannin kielen lainavaikutus on varsinkin sanastossa nykyisin huomattavaa, ja nykymaltalainen äiti voi pyytää lapseltaan suukkoa sanomalla tiha kiss il-mummy ("anna mummylle kiss"). Myös englanninkielisten täyte- ja pikkusanojen (hello, right, sorry ym.) voidaan sanoa juurtuneen maltaan melko pysyvästi. Doggy "hauva" ja pussycat "kisu" ovat lastenkielessä korvanneet alkuperäiset maltalaiset sanat wuwwu ja peixti. Monet maltalaiset pitävät tätä englantilaisvaikutusta rappiona ja uumoilevat, että "aito ja puhdas malta" korvautuu "barbaarisella maltan ja englannin sekoituksella", mutta huoli kuulostaa hieman huvittavalta, kun muistetaan, että malta on "puhtaanakin" aikamoista sekakieltä.

Huomattavasti vakavampi huolenaihe on se, että maltan asema on koululaitoksessa yhä verraten heikko. Monet englanninkielisiin maihin siirtolaisiksi lähteneet maltalaiset ovat palanneet kotisaarelleen mukanaan maltaa taitamaton perhe, joten Maltalla on mahdollista tavata pelkästään englantia puhuvia nuoria maltalaisia, jotka eivät osaa saarten omaa kieltä. Niinpä maltan kielen aseman parantaminen koululaitoksessa ei välttämättä saa edes kaikkien maltalaisten varauksetonta hyväksyntää, ja on mahdollista, että moisen "tarpeettoman pikkukielen" yhteiskunnallinen arvostus vähenee entisestään, jos sillä ei voida kommunikoida edes kaikkien maanmiesten kanssa.

Italia ei enää ole kenenkään maltalaisen yksinomainen kieli, mutta italiaa osaavia maltalaisia on paljon, eikä italian vaikutus kieleen ole lakannut. Italialaisten vaikutteiden merkittävin lähde on luonnollisesti Italian televisio.

[muokkaa] Aiheesta muualla

YLE/Tänään iltapäivällä, 10.4.2004: Euroopan kielet, osa 8: Malta

Afroaasialaiset kielet

	Euroopan unionin viralliset kielet
	englanti \| espanja \| hollanti \| iiri \| italia \| kreikka \| latvia \| liettua \| malta \| portugali \| puola \| ranska \| ruotsi \| saksa \| slovakki \| sloveeni \| suomi \| tanska \| tšekki \| unkari \| viro