Singapore

Singaporen tasavalta (kiina: 新加坡共和国 Xīnjiāpō Gònghéguó, malaiji: Republik Singapura; tamili: சிங்கப்பூர் குடியரசு) eli Singapore on kaupunkivaltio Kaakkois-Aasiassa.

Singapore sijaitsee pienellä saarella Malakan niemimaan kärjessä, Malesian Johorin osavaltiosta etelään ja Indonesian Riau-saarista pohjoiseen. Sen koordinaatit ovat 1°17.583′N 103°51.333′E, eli kaupunki sijaitsee vain 137 km päiväntasaajalta pohjoiseen.

Singaporen nimi juontuu malaijin sanasta singa (leijona), joka taas juontuu sanskritin samaa tarkoittavaan sanaan सिंह siMha, ja sanskritin sanaan पुर pura (kaupunki).

Saarella asuu lähes viisi miljoonaa ihmistä, joista noin viidesosa on naapurimaista tulleita siirtotyöläisiä. Singapore on yksi maailman tiheimmin asuttuja kaupunkeja.

[muokkaa] Historia

Kuuluisa Raffles Hotel rakennettiin saarelle 1887.

Singaporen saarelle perustettiin jo 1300-luvulla satama ja linnoitus nimeltä Temasek. Nykyinen Singapore perustettiin 1819 brittiläiseksi kauppatukikohdaksi, perustajanaan Sir Stamford Raffles. Japani miehitti Singaporen toisessa maailmansodassa. Kaupungille myönnettiin itsehallinto 1959. Singapore liittyi Malesiaan itsehallinnollisena kaupunkina 1963, mutta se erotettiin federaatiosta ja itsenäistyi 1965. Brittien laivastotukikohta lakkautettiin 1971.

[muokkaa] Politiikka

Singapore on tasavalta, jonka parlamentti perustuu brittiläiseen malliin. Lainsäädäntövalta on parlamentilla ja toimeenpanovalta pääministerin johtamalla hallituksella. Alun perin tasavallan presidentti oli vain seremoniallinen tasavallan johtaja, mutta perustuslain muutoksessa vuonna 1991 luotiin vaaleilla valitun presidentin virka. Presidentillä on veto-oikeus eräissä keskeisissä päätöksissä, kuten kansallisten luonnonvarojen käytössä ja tärkeiden lainsäädännöllisten virkojen nimityksissä.

People's Action Party (PAP)-puolue on hallinnut maata itsenäistymisestä asti. Vaikka opposition äänisaalis on ollut parhaimmillaan yli 39 prosenttia, se ei ole saavuttanut vuoden 1968 jälkeen yli neljää paikkaa 83-paikkaisessa eduskunnassa (molemmat vuoden 1991 vaaleissa).

Jotkut nimittävät Singaporea sosiaalidemokratiaksi, mutta PAP kieltää väitteet sosialismista. Yhtenä erona sosiaalidemokratiaan hallitus käyttää kansalaisten palautetta säätäessään lakeja. Siitä huolimatta, PAP:n politiikka sisältää monia piirteitä sosialismista. Esimerkiksi suurin osa väestöstä asuu valtion omistamissa asunnoissa ja valtion omistamat yritykset ovat merkittävässä asemassa.

Transparency International on pitkään pitänyt Singaporea Aasian vähiten korruptoituneena maana ja yhtenä koko maailman puhtaimmista. Pitkään pääministerinä toimineen Lee Kuan Yewn autoritaarinen hallintotyyli on kuitenkin herättänyt kritiikkiä. Maan kolmanneksi pääministeriksi valittu Lee Hsien Loong on Lee Kuan Yewn poika, mutta vihjailuihin nepotismista on vastattu kunnianloukkaussyytteillä. Muutama oppositiopoliitikko kuten Francis Seow, J.B. Jeyaretnam ja Chee Soon Juan sanoo oikeusjärjestelmän suosivan PAP:ta, vaikkakin oppositio on voittanut kaikki kolme PAP:ta vastaan nostamaansa kunnianloukkaussyytettä. Saarivaltion kaikki lehdet, TV-asemat ja radioasemat ovat valtion omistamien yritysten hallinnassa, poliittisen sisällön julkaiseminen Internetissä on luvanvaraista, ja yli neljän ihmisen kokoontumista varten vaaditaan poliisin lupa. Singapore perustelee rajoituksia pahantahtoisuuden ja epäharmonian välttämiseksi maan monietnisessä, moniuskonnollisessa yhteiskunnassa. Esimerkiksi lokakuussa 2005 singaporelainen tuomittiin kuukaudeksi vankilaan rasistisisten loukkauksien esittämisestä blogissaan.

Singaporen ulkopolitiikassa tärkeässä asemassa ovat naapuroivat, kooltaan ja väestöltään suuremmat Malesia ja Indonesia. Singaporella on suhteellisen lämpimät välit Malesian kanssa, erityisesti johdon vaihduttua molemmissa maissa. Erimielisyyksiä on kysymyksistä kuten vesioikeudet. Singapore on ASEAN-maa.

Singapore on yksi maailman turvallisimmista maista. Rangaistukset rikoksista ovat ankaria. Joistakin rikoksista saattaa seurata raskaat sakot, raipparangaistus tai kuolemanrangaistus. Maassa teloitetaan erään Amnesty Internationalin arvion mukaan asukaslukuun nähden eniten ihmisiä maailmassa. Kuolemantuomio voidaan langettaa ensimmäisen asteen murhasta ja huumausainerikoksista. Suurin osa vuosien 1991 ja 2004 välillä hirtetyistä 400 ihmisestä syyllistyi huumausaineiden salakuljetukseen. Purukumi oli pitkään kokonaan pannassa, mutta Yhdysvaltojen kanssa solmitun vapaakauppasopimuksen jälkeen ns. terveyspurukumeja voi nyt ostaa apteekeista. Asiakkaiden henkilöllisyys tarkistetaan ja tiedot rekisteröidään oston yhteydessä.

[muokkaa] Maantiede

Trooppista metsää luonnonsuojelualueella.

Singapore kartalla.

Singapore koostuu yhdestä timantinmuotoisesta pääsaaresta ja sen ympärillä olevista pienistä, enimmäkseen asumattomista saarista. Noin Suomen pääkaupunkiseudun kokoinen, halkaisijaltaan noin 40 km leveä saari sijaitsee 1°22 N leveysasteella, ja sen ilmasto on trooppinen. Rantaviivaa on 193 km.

Singaporen pienemmistä saarista Jurongsaari, Pulau Tekong, Pulau Ubin ja Sentosa ovat suurimpia. Singaporen korkein maantieteellinen kohta on 164 m korkea Bukit Timah.

Koska Singaporessa ei ole luonnollisia makeanveden jokia ja järviä, ensisijainen vesilähde on kerätty sadevesi. Sadevesi tyydyttää puolet Singaporen vedentarpeesta, loput toimitetaan Malesiasta. Lisäksi vesivaroja kierrätetään. Merivettä käyttäviä suolanpoistolaitteistoja on valmistumassa tai esitetty otettavaksi käyttöön vähentämään riippuvuutta ulkomaisesta vedestä.

Singaporessa on trooppinen ilmasto ilman selviä vuodenaikoja Köppenin ilmastoluokituksen mukaan. Sen ilmastolle on ominaista yhtenäinen lämpötila ja ilmanpaine, korkea ilman suhteellinen kosteus ja runsaat sateet. Lämpötila vaihtelee välillä 23ºC–35ºC. Suhteellinen kosteus on keskimäärin noin 90 prosenttia aamulla ja 60 prosenttia iltapäivällä. Pitkäaikaisten runsaiden sateiden aikana suhteellinen kosteus voi usein olla 100 prosenttia.

[muokkaa] Talous

Central Area on Singaporen talouden keskus.

Singaporessa on pitkälle kehittynyt markkinapohjainen talous. Singapore sijoittuu sijalle 25. inhimillisen kehityksen indeksissä ja sijalle 2. taloudellisen vapauden indeksissä. Saarivaltion bruttokansantuote asukasta kohti vastaa Euroopan rikkaita valtioita kuten Ruotsia.

Kaupunkivaltion talous luo lukuisia korkean ja matalan osaamisen työpaikkoja, joiden täyttämiseen se tarvitsee ulkomaalaista työvoimaa. Maan työntekijät koostuvat suurimmaksi osaksi paikallisista, intialaisista, malesialaisista ja filippiiniläisistä. Hallitus pyrkii sulauttamaan maahanmuuttajat ja tarjoamaan näille kansalaisuutta. Noin 76 prosenttia 25-64 vuotiaista singaporelaisista on työelämässä.

Maan talous on hyvin riippuvainen viennistä sekä asemastaan kansainvälisen kaupankäynnin keskuksena.

Singapore sääti tuotteiden ja palveluiden arvonlisäveron (Goods and Services Tax, GST) vuonna 1994. Verouudistus lisäsi valtion tuloja 1.6 miljardia dollaria ja vähensi tulojen riippuvuutta elektroniikkateollisuudesta. Arvonlisävero on nyt viisi prosenttia.

Singapore kärsi pahasti vuoden 2001 maailmanlaajuisesta taantumasta. The Economic Review Committee (ERC) loi suunnitelman talouden uudistamiseksi. Talous on sittemmin palautunut, ja vuonna 2004 talouskasvu oli 8,4 prosenttia. Hallitus toivoo löytävänsä pitkällä aikavälillä uusia kasvualueita jotka eivät ole yhtä haavoittuvia ulkoisille liiketoimintasyklien muutoksille, mutta pyrkii pitämään Singaporen Kaakkois-Aasian liike-elämän ja korkeateknologian keskuksena. BKT asukasta kohti vuonna 2005 on 28 228 USD, ja työttömyysaste on 3,3 prosenttia.

[muokkaa] Terveydenhuolto

Singaporen sairaaloita pidetään hyvin korkeatasoisina, ja erityisesti kaakkoisaasialaiset käyttävät singaporelaisia terveyspalveluja. Maassa on viime vuosina panostettu paljon mm. biotekniikan ja geenitekniikan tutkimukseen hyvin tuloksin.

[muokkaa] Liikenne

Mass Rapid Transit (MRT)-järjestelmän juna.

Singapore on merkittävä lentoliikenteen keskus ja tärkeä solmukohta sekä Aasian sisäisillä että Euroopan ja Australian välisillä lennoilla. Singapore Changi Airport on yksi Aasian vilkkaimmista lentokentistä, ja sitä on usein pidetty yhtenä maailman parhaimmista lentokentistä. Myös Singaporen satama on maailman vilkkaimpia.

[muokkaa] Väestöjakauma

Vuonna 1843 rakennettu Sri Mariamman Temple on yksi suurimmista Hindu-temppeleistä Singaporessa.

Maassa asuu lähes viisi miljoonaa ihmistä. Vuosikymmenien perhesuunnittelun jälkeen maassa on alhainen syntyvyys, jota pyritään nostamaan kannustimilla ja. Singapore on toiseksi tiheimmin asuttu maa maailmassa. Noin 84 prosenttia singaporelaisista asuu asunnoissa, joita tarjoaa Housing and Development Board (HDB).

Väestö on monimuotoinen moniin muihin maihin verrattuna. Kiinalaiset, jotka ovat olleet enemmistönä siirtomaa-ajalta asti, muodostavat singaporelaisista 76,8 prosenttia. Malaijit, jotka ovat maan alkuperäisasukkaita, muodostavat 13,9 prosenttia. Malaijeihin kuuluu tosin myös ryhmiä muualta Malaijin saaristosta, kuten jaavalaiset, bugit, bawean-kansaa ja minang-kansaa. Intialaiset ovat kolmanneksi suurin etninen ryhmä, 7,9 prosenttia väestöstä. Intialaisiksi lasketaan kuuluvaksi tamiliryhmiä, jotka muodostavat suurimman intialaisryhmän, sekä muita, kuten malajalam-ryhmiä, punjabilaisia ja bengalilaisia. Loput Singaporen asukkaista muodostuvat pienemmistä ryhmistä kuten arabeista, juutalaisista, thai-kansasta, japanilaisista ja eurasiaalaisista.

Yli 40 prosenttia singaporelaisista ilmoittaa uskonnokseen buddhalaisuuden. Taolaisuus, konfutselaisuus ja buddhalaisuus ovat sulautuneet yhdeksi suurimmalle osalle kiinalaista väestöä. Muslimeja on noin 14 prosenttia väestöstä. Suurin osa muslimeista on malaijeja, mutta edustajia on myös muissa etnisissä ryhmissä. Katolilaiset ja muut kristityt muodostavat 14 prosenttia väestöstä.

Etninen harmonia on ollut tärkeä kysymys 1960-luvun rasististen mellakoiden jälkeen. Sitä korostetaan kaikkialla yhteiskunnassa, esimerkiksi koulutuksessa, asevoimissa ja asumispolitiikassa. Tähän mennessä periaate on laajalti onnistunut, eikä merkkejä etnisistä ristiriidoista ole näkynyt 1970-luvun jälkeen. Nykyisiin puheenaiheisiin kuuluu mm. muslimien huivikielto julkisissa kouluissa.

Kansallinen kieli on historiallisista syistä malaiji. Viralliset kielet ovat englanti, mandariinikiina, malaiji ja tamili. Englantia on suosittu maan kielenä itsenäistymisestä lähtien ja enemmistö väestöstä puhuu sitä.

Speak Mandarin -kampanja (puhu mandariinikiinaa -kampanja) on kannustanut kiinalaista väestöä opiskelemaan mandariinikiinaa. Alun perin kiinalaiset maahanmuuttajat eivät ymmärtäneet toisiaan, koska he olivat peräisin eri puolilta Kiinaa ja olivat kielellisesti jakaantuneet kiinan kieliin kuten hokkien, kantoninkiina, hokchia, teochew, hakka, fuzhou ja hainan. Speak Mandarin -kampanjan aikana mandariinikiina tuli yhdistäväksi tekijäksi. Nykyään on järjestetty myös Speak Bahasa Melayu -kampanja (puhu malaijia -kampanja) ja kannustettu malaijin opiskeluun, jonka taito on jäänyt nuorison keskuudessa englannin vuoksi heikoksi.

[muokkaa] Koulutus

Singaporelaisia toisen asteen opiskelijoita.

Kuusivuotinen peruskoulu on pakollinen Singaporessa. Opetusministeriö asettaa peruskoulun opetusvaatimukset yhdessä julkisten ja yksityisten koulujen kanssa. Maassa ei ole selkeitä rajoja julkisten ja yksityisten koulujen välillä - itsemääräämisoikeus, hallituksen rahoitusosuus, ja opiskelijan lukukausimaksu riippuu tarkemmasta koulun luokittelusta, kuten valtion koulu, valtion avustama koulu, itsenäinen, ja yksityisesti rahoitettu. Joillakin kouluilla on useampi luokittelu. Lisäksi kansainväliset koulut tarjoavat täysin erillistä koulutusta ulkomaalaisille ja joillekin paikallisille. Vammaisille on tarjolla erikoisohjelmia.

Tammikuussa 2003 säädettiin oppivelvollisuus kaikille kouluikäisille lapsille. Lain mukaan on rangaistavaa jättää ilmoittamatta lapsi kouluun ja jättää huolehtimatta lapsen säännöllisestä koulunkäynnistä.

Englanti on ensimmäinen vieras kieli ja opetuskieli esimerkiksi matematiikassa, luonnontieteissä (fysiikka, kemia ja biologia). Entinen pääministeri Lee Kuan Yew esitti, että englanti on kieli, joka yhdistää kaikki singaporelaiset etnisestä ja kulttuurisesta tausta riippumatta ja liittää Singaporen muuhun maailmaan.

[muokkaa] Kulttuuri

Singaporelaiset ruokailukeskukset ovat suosittuja koko maassa.

Singaporelainen kulttuuri on väestön kirjavan taustan vuoksi ainutlaatuinen. Tunnetuimpia esimerkkejä on singaporelainen keittiö.

Singaporessa käytetty englanti on pääasiassa brittienglantia sävytettynä amerikanenglannilla. Paikallinen murre tai kreolikieli tunnetaan nimellä Singapore Colloquial English, mutta yleensä siitä käytetään vain nimeä "singlish". Siihen on lainattu sanastoa ja kielioppia kiinan kielistä, malaijista ja intialaisista kielistä. Singlish muistuttaa hyvin paljon manglishia, (Malesiassa puhuttua englantia). Singlishin käyttöaste vaihtelee. Arkielämässä sitä käytetään yleisesti, mutta virallisissa yhteyksissä puhutaan englantia. The Speak Good English Movement on kannustanut singaporelaisia puhumaan hyvää englantia. Viime aikoina singlishin merkitys on nähty myös tärkeänä osana kulttuurista identiteettiä.

Englannin käyttö on lisääntynyt sen jälkeen, kun se otettiin pääkieleksi Singaporen koulutusjärjestelmässä. Englanti on yleisin kieli singaporelaisessa kirjallisuudessa.

Valtion tavoitteena on ollut luoda kosmopoliittinen ja monikulttuurinen yhteiskunta. Hallitus on 1990-luvun lopulta asti pyrkinyt edistämään Singaporea taiteiden ja kulttuurin kuten teatterin ja musiikin keskuksena. Vuonna 2003 valmistui Esplanade - Theatres on the Bay. Vuonna 2005 laillistettiin rahapelit ja tehtiin päätös luoda "integroituja lomakohteita", joissa on kasinoja. Samalla laillistettiin bar-top tanssiminen ja benji-hyppääminen. Päätöksiä edelsi kiivas poliittinen keskustelu.