Afganistan

Afganistanin islamilainen tasavalta eli Afganistan on islamilainen sisämaavaltio Aasiassa. Sen naapurimaita ovat Iran, Pakistan, Turkmenistan, Uzbekistan, Tadžikistan ja Kiina. Maan pinta-ala on noin 650 000 neliökilometriä ja asukasluku noin 29 miljoonaa (2002). Pääkaupunki on Kabul. Afganistanin kansalaista kutsutaan nimellä afganistanilainen. Maa on yksi maailman köyhimmistä.

[muokkaa] Historia

Silkkitien varrella sijaitsevalla Afganistanilla on myrskyinen historia. Afganistan kuului 500-luvulla eaa. Persian valtakuntaan, 300-luvulla eaa. Aleksanteri Suuren valtakuntaan. Islam levisi maahan perustamisensa jälkeen 600-luvulla. 1200-luvulla maan valloittivat mongolit ja Persia jälleen 1700-luvulla.

Afganistan syntyi valtiona vuonna 1746 Ahmed-kaanin johdolla, mutta oli Yhdistyneen kuningaskunnan hallinnassa vuoteen 1919 asti. Kuningas Amanullah Khan nousi valtaistuimelle 1926. Itsenäisyytensä aikana maa on ollut poliittisesti erittäin epävakaa; 1900-luvulla maassa on tehty yhteensä yksitoista vallankaappausta.

Pisin vakauden aika oli vuosina 1933—1973 jolloin maata hallitsi kuningas Mohammed Zahir Shah, jonka hänen serkkunsa Mohammed Daoud Khan kuitenkin syöksi vallasta. Vuonna 1978 vallan kaappasivat kommunistit, joiden hallitus oli romahtamassa ennen Neuvostoliiton väliintuloa 1979, seuranneessa Afganistanin sisällissodassa Afganistanin hallitusta ja Neuvostoliiton joukkoja olivat vastassa Mujahideen-sissit joita Pakistan, Saudi-Arabia ja Yhdysvallat tukivat. Pakistan ei kuitenkaan halunnut naapurimaahansa yhtä voimakasta sissiliikettä vaan jakoi tukea tasaisesti seitsemälle eri liikkeelle. Sodan lasketaan maksaneen Neuvostoliitolle 20 miljardia dollaria vuodessa, ja viidesosa sen etulinjan joukoista oli sitoutuneena vuoristoiseen Afganistaniin. Yhdysvaltain tuki sissiliikkeille oli 2,1 miljardia dollaria kymmenen vuoden aikana. Sota raunioitti maan täysin, mm. 70% tiestöstä tuhoutui ja maahan kylvettiin 20 miljoonaa miinaa.

Neuvostoliitto vetäytyi Afganistanista vuonna 1989 kymmenvuotisen sodan jälkeen ja kommunistinen hallitus kaatui nopeasti. Jälkiselvittelyissä Mujahideen-ryhmät jakautuivat keskenään vihamielisiin ryhmiin ja maa ajautui anarkiaan, jossa sitä hallitsivat paikalliset sotapäälliköt. Vuonna 1996 dominoivaan asemaan nousi Pakistanin tukema ääri-islamilainen Taliban-liike, joka sai lopulta vallattua 90% maasta.

Talibanien hallinto kukistettiin Yhdysvaltain tuella 2001 Afganistanin sodassa. Yhdysvaltain johtama liittouma syrjäytti Al Qaida -järjestöä suojelevan Taliban-hallinnon.

Maan presidenttinä toimii lokakuussa 2004 valittu Hamid Karzai. Presidentti toimii sekä pääministerinä että presidenttinä. Uusi perustuslaki otettiin myös käyttöön 2004. Syyskuussa 2005 valittiin 249 edustajaa kansalliskokouksen alahuoneeseen.

[muokkaa] Politiikka

Kesäkuussa 2002 kutsuttiin kokoon Loya Jirga, perinteinen suuri neuvosto, joka koostui lähes 2000:sta eri etnisten ryhmien edustajasta. Neuvosto valitsi uuden väliaikaishallituksen ja sen johtoon presidentti Hamid Karzain. Entinen kuningas Zahir Shah palasi maahansa, mutta hänellä ei ole virallista asemaa. Hänellä on kumminkin titteli Valtakunnan isä, mutta se ei periydy.

[muokkaa] Maakunnat

Afganistan koostuu 34:stä maakunnasta eli velayat:

Badakhshanin maakunta
Badghisin maakunta
Baghlanin maakunta
Balkhin maakunta
Bamiyanin maakunta
Daikondin maakunta
Farahin maakunta
Faryabin maakunta
Ghaznin maakunta
Ghowrin maakunta
Helmandin maakunta
Heratin maakunta
Jowzjanin maakunta
Kabulin maakunta
Kandaharin maakunta
Kapisan maakunta
Khostin maakunta

Konarin maakunta
Kondozin maakunta
Laghmanin maakunta
Lowgarin maakunta
Nangarharin maakunta
Nimruzin maakunta
Nurestanin maakunta
Paktian maakunta
Paktikan maakunta
Panjshirin maakunta
Parvanin maakunta
Samanganin maakunta
Sar-e Polin maakunta
Takharin maakunta
Uruzganin maakunta
Vardakin maakunta
Zabolin maakunta

[muokkaa] Maantiede

Afganistan satelliittikuvassa

Afganistan on pääasiassa ylänköalueella sijaitseva sisämaavaltio, jossa vallitsee mannerilmasto. Sademäärät ovat vähäisiä, ja suurin osa maasta on aroa ja aavikkoa. Useat vuorijonot halkovat maata, korkein on Hinduku, jonka korkein huippu on Nowshak, 7 485 m.

[muokkaa] Talous

Sodat ovat raunioittaneet valmiiksi köyhän maan talouselämän. Maataloudessa tuotetaan viljalajeja (mm. vehnää) ja etenkin puuvillaa. Oopiumin viljely on yleistä. Karjanhoito on paimentolaisheimojen pääelinkeino. Mattoja tehdään vientiin. Runsaasti käyttämättömiä tai vajaakäytössä olevia luonnonvaroja, mm. maakaasua ja rautamalmia.

[muokkaa] Väestöjakauma

Afganistanin etniset ryhmät ja kieliryhmät

Afganistan on monikielinen ja -kulttuurinen maa. Afgaaneja eli pataaneja on 39% väestöstä, seuraavaksi suurimmat väestöryhmät ovat tadžikit (25%), hazarat (hetsarit) (20%) sekä uzbekit (8%). Pienempiä väestöryhmiä ovat aimakit, turkmeenit ja balokit.

Suurimpia kieliryhmiä ovat afganistanin persia (dari) 50%, pašto (afgaani) 35%, turkin sukuiset kielet (erityisesti uzbekki ja turkmeeni) 11%, 30 pienempää kieltä (erityisesti balutši ja pashai) yhteensä 4%, paljon kaksikielisyyttä.

Afganistanilaiset ovat valtaosin sunnimuslimeja, mutta maassa on myös merkittävä šiiavähemmistö. Erityisesti hazarat ovat pääasiassa šiiamuslimeja.