Korruptio
Wikipedia
Korruptio on yleensä julkisen aseman käyttämistä yksityisen hyödyn saamiseen. Toisin sanoin korruptio on demokraattisissa valtioissa kansalta saadun vallan käyttämistä yksityisten henkilöiden etujen edistämiseksi. Periaatteessa kaikki vallankäyttäjät ovat alttiita korruptiolle, mutta erityisesti suurten tuloerojen maissa korruption vaara korostuu, sillä sosiaalisen kurjuuden keskellä käytetään helposti häikäilemättömiä keinoja oman taloudellisen ja sosiaalisen aseman turvaamiseksi. Korruption vakavuus vaihtelee vastapalveluksista ja hyvä veli -verkostoista järjestelmälliseen lahjontaan ja siitäkin pidemmälle. Äärimmilleen viety korruptio johtaa kleptokratiaan, varkaiden valtaan, jossa luovutaan edes teeskentelemästä rehellisyyttä. Korruptiota voi olla myös liikeyritysten välillä, esimerkiksi tarjouskilpailujen sijaan yritykset ostavat tavaroita ja palveluita toisiltaan lahjusten tai sukulaisuussuhteiden perusteella.
Korruptiota esiintyy sekä poliittisten päättäjien että virkamiesten parissa, se voi olla vähäistä tai laajaa, organisoitua tai satunnaista. Vaikka korruptio on usein yhteydessä rikolliseen toimintaan kuten huumeiden salakuljetukseen, rahanpesuun ja prostituutioon, se ei rajoitu rikollisen toiminnan suosimiseen. Ongelman ymmärtämisen takia on tärkeää ymmärtää korruption ja rikosten ero. Korruption rajat vaihtelevat maasta ja lainsäädäntöjärjestelmästä toiseen. Esim. yhdessä maassa hyväksytyt vaalirahoituksen muodot ovat toisessa korruptiota. Suomen sairaaloiden erikoismaksuluokka voi jonkun määritelmän mukaan olla palvelusten ostamista rahalla. Lääketehtaiden ja järjestämät matkat lääkäreille hienoissa hotelleissa ja ravintoloissa kestittäminen on viime aikoina saanut paljon huomiota: valitsevatko lääkärit tietyn valmistajan lääkkeitä muista kuin lääketieteellisistä syistä?
[muokkaa] Korruptiolle altistavia riskitekijöitä yhteiskunnassa
- vallan keskittyminen päätöksentekijöille, jotka eivät vastaa teoistaan suoraan kansalle
- päätöksenteon läpinäkyvyyden puute
- kalliit vaalikampanjat
- julkisen pääoman suuri määrä projektissa
- klikkiytyminen ja "hyvä veli" -verkostot
- heikko lainsäädäntö
- heikko juristien ammattikunta
- vähäinen sanan- ja lehdistönvapaus
- suuret tuloerot yhteiskunnassa
- virkamiesten alhainen palkkataso ja heikot urakehityksen mahdollisuudet
- kansansivistyksen eli julkisen koulutuksen laiminlyönti
Transparency Internationalin hieman epätieteellisiä menetelmiä käyttänyt tutkimus vuodelta 2001 määritti vähiten korruptoituneiksi maiksi: (aakkosjärjestyksesssä)
Alankomaat, Australia, Islanti, Kanada, Luxemburg, Norja, Ruotsi, Singapore, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Uusi-Seelanti.
ja eniten korruptoituneiksi, jälleen aakkosjärjestyksessä: Azerbaidžan, Bangladesh, Bolivia, Filippiinit, Indonesia, Kamerun, Kenia, Nigeria, Pakistan, Tansania, Uganda, Ukraina ja Venäjä.
