Päiväntasaaja

Wikipedia

Päiväntasaaja (ekvaattori) on Maan navoista yhtä kaukana sijaitseva ympyrä. Toisin sanoen se on Maan pyörimisakselia vastaan kohtisuora isoympyrä. Koordinaatein ilmaistuna päiväntasaaja on määritelmänsä mukaan nollas ja samalla pisin leveyspiiri. Muut leveyspiirit ovat päiväntasaajan suuntaisia molemmille navoille mennen yhä pieneneviä ympyröitä. Navoilla lopuksi nollaksi pienenevä raja-arvo.

Myös kaikilla muilla pallomaisilla ja pyörivillä taivaankappaleilla voidaan sanoa olevan päiväntasaaja (ja sen kautta kulkeva taso), joka on puolivälissä ja kohtisuorassa pyörimisakselia.

Päiväntasaaja on abstrakti käsite, jota ei vastaa mikään maanpiirre. Kevät- ja syyspäiväntasauksien aikana Aurinko on keskipäivällä päiväntasaajalla suoraan zeniitissä, pään yläpuolella. Lisäksi päivä on aina samanpituinen eli hieman yli 12 tuntia pitkä. Yöllä tahdet näyttävät jättävän peräänsä puoliympyräjäljen jonka keskusta on eteläisimmässä ja pohjoisimmassa pisteessä horisontissa.

Maan pyörimisliike on nopeinta päiväntasaajalla. Siellä liike suhteessa Maan akseliin on reilut 1650 km/h eli 463 m/s. Ei siis ole syytä huoleen, että sinkoutuisi avaruuteen, vaikka maapallon pyörimisliike yhtäkkiä pysähtyisi - pakonopeus Maan pinnalta on 11 km/s.

Tropiikissa ja ekvaattorilla vuodenajat poikkeavat huomattavasti vuodenajoista ja lämpötiloista joita esiintyy navoilla. Monilla trooppisilla alueilla ihmiset tuntevat kaksi vuodenaikaa, kostean ja kuivan mutta useimmissa paikoissa lähellä ekvaattoria on kosteaa ympäri vuoden vaikkakin vuodenaikojen välillä voi olla eroja riippuen monista tekijöistä kuten etäisyydestä mereen ja korkeudesta meren pinnasta.

Jotkin klimatologit määrittelevät tietyn paikan ilmaston ekvaattoriseksi mieluumminkin kuin pelkästään trooppiseksi jos keskilämpötilat poikkeavat lämpimimmän ja kylmimmän välillä 3 °C (5.4°F) tai vähemmän. Klimatologi Vladimir Köppen asetti alkuperäisesti vuosittaisen lämpötilavaihteluvälin rajaksi 5 °C (9 °F) ekvaattorisille ilmastoille. Hän sijoitti i kirjaimen soveltuvien luokittelunimien jälkeen (Af, Am, Aw tai As) niille ilmastoille jotka täyttivät edellä mainitun lämpötilavaihteluehdon. Tämä lämpötilavaihteluväli muutettiin myöhemmin 3 °C:een jotta termit "ekvaattorinen-" ja "trooppinen ilmasto" olisivat maantieteellisesti saman suuruisemmat alueet.

Maan pinnalla ekvaattori kulkee lähinnä merialueiden läpi. Paikkoja, joiden yli ekvaattori kulkee: