Turkmenistan
Wikipedia
| Turkmenostan Respublikasy | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
|||||||
 |
|||||||
| Valtiomuoto | tasavalta | ||||||
| Presidentti | Saparmurat Nijazov | ||||||
| Pääkaupunki | Ašgabat (763 537 as.) |
||||||
| Muita kaupunkeja | Tšardžou (232 158 as.), Tašauz (209 087 as.) |
||||||
| Pinta-ala – josta sisävesiä |
488 100 km² (sijalla 51) ei merkittävästi |
||||||
| Väkiluku (2002) – väestötiheys – väestönkasvu |
4 603 244 (sijalla 113) 9,4 / km² 1,81 % (2005) |
||||||
| Viralliset kielet | turkmeeni | ||||||
| Valuutta | manat (TMM) | ||||||
| BKT (2003) – yhteensä – per asukas |
sijalla 91 27 070 miljoonaa USD 5 700 USD |
||||||
| HDI (2002) | 0,752 (sijalla 86) | ||||||
| Elinkeinorakenne | maatalous 28,5 %, palvelut 28,8 %, teollisuus 42,7 % BKT:sta |
||||||
| Aikavyöhyke – kesäaika |
UTC+5 ? |
||||||
| Itsenäisyys – Neuvostoliitosta |
27. lokakuuta 1991 |
||||||
| Lyhenne Maatunnus |
TM ajoneuvot: TM lentokoneet: EZ |
||||||
| Kansainvälinen suuntanumero |
+993 | ||||||
| Motto | ei ole | ||||||
| Kansallislaulu | Garaşsyz, Bitarap, Türkmenistanyň Döwlet Gimni | ||||||
Turkmenistan on valtio Keski-Aasiassa. Sen rajanaapurit ovat Afganistan, Iran, Kazakstan ja Uzbekistan. Turkmenistanilla on lisäksi rantaviivaa Kaspianmerelle, muttei suoraa yhteyttä yhteenkään varsinaiseen mereen.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Turkmenistan oli 500-luvulla persialaisen hallitsijasuvun alaisuudessa. Islam rantautui maahan 600-luvulla. Itse turkmeenit saapuivat vasta 1000-luvulla. Tšingis-kaani valtasi alueen 1200-luvulla.
Turkmenistan liitettiin Venäjän keisarikuntaan vuosien 1865 ja 1885 välillä, ja siitä tuli neuvostotasavalta 1924. Neuvostoliiton hajotessa Turkmenistan itsenäistyi.
[muokkaa] Politiikka
Presidentti Saparmurat Atajevitš Nijazov Turkmenbaši (turkmeeniksi: Saparmyrat Nyýazow Türkmenbaşy) pitää maassa absoluutista valtaa, eikä oppositiota hyväksytä. Presidentin ympärille on luotu henkilökultti, ja hänen kasvonsa löytyvät kaikkialta Turkmenistanista, seteleistä vodkapullojen etiketteihin. Presidentti on julistanut itsensä kaikkien turkmeenien johtajaksi (Türkmenbaşy). Henkilökulttiin liittyy slogani "Halk! Watan! Türkmenbaşy!", "Kansa, isänmaa, johtaja!", jota on verrattu natsi-Saksan vastaavaan. Kumileimasimena toimiva parlamentti julisti 29. joulukuuta 1999 hänet elinikäiseksi presidentiksi.
Presidentin mukaan on nimetty kaupunkeja ja lentokenttiä, ja häntä esittäviä patsaita löytyy jopa keskeltä Kara Kumin autiomaata. Koomisimmillaan henkilöpalvonta esittäytyy Nijazovin teosta "Rauhan kirja" (turkmeeniksi Ruhnama) esittävässä näköispatsaassa. Ruhnama on kirjana sinänsä hyvinkin informatiivinen, siihen on koottu alueen historiaa pitkältä ajalta, mm. varhaisimpien turkkilaisten valtakuntien ajoista alkaen.
[muokkaa] Osat
Turkmenistan on jaettu viiteen maakuntaan (welayat, mon. welayatlar):
1 Ahalin maakunta Ahal Welayaty (pääkaupunki Ašgabat)
2 Balkanin maakunta Balkan Welayaty (pääkaupunki Nebitdag)
3 Dašhowuzin maakunta Dashhowuz Welayaty (ennen Tashauz, pääkaupunki Dašhowuz)
4 Lebapin maakunta Lebap Welayaty (Turkmenabat, entinen Charjew)
5 Maryn maakunta Mary Welayaty (Mary)
Lisäksi pääkaupunki Ašgabat muodostaa oman hallintoalueensa.
[muokkaa] Maantiede
Kara Kumin autiomaa peittää 90 % Turkmenistanista. Maan keskiosia hallitsevat Turanin painauma, ja Garagumin aavikko. Etelärajalla Kopetdagin vuorijono nousee 2912 metrin korkeuteen. Balkanvuoret ja Kugitang maan länsiosissa on toiset merkittävät vuoristot. Suuria jokia ovat Amu Darya ja Hari Rud.
Ilmasto on subtrooppinen mannerilmasto, jossa sademäärät jäävät vähäisiksi. Talvet ovat leudot ja kuivat, suurin osa sateesta saadaan tammikuun ja toukokuun välillä.
[muokkaa] Talous
Puolet viljelykelpoisesta maasta on varattu puuvillan viljelyyn, jossa Turkmenistan on maailman kymmenenneksi suurin tuottaja. Maalla on myös maailman viidenneksi suurimmat maakaasuvarat ja huomattava öljyvaranto. Vuonna 1994 Venäjä kieltäytyminen viemästä Turkmenistanin kaasua maailmanmarkkinoille ja muiden IVY-maiden maksukyvyttömyys johtivat talouden kääntymiseen miinukselle.
Turkmenistan on ottanut varovaisen suhtautumisen talousuudistuksiin, toivoen viennin pitävän yllä sen tehotonta taloutta. Talouden yksityistäminen on kesken. Turkmenistan on kärsinyt kuljetusreittien puutteesta, mutta samalla sen viennin arvo on noussut korkean öljyn hinnan ansiosta.
Presidentti Nijazov on käyttänyt merkittävän osan maan tuloista henkilökulttinsa pönkittämiseen, samalla kun kansa kaupunkien ulkopuolella elää köyhyydessä. Kansalle on luvattu ilmainen vesi, sähkö ja kaasu, mutta katkot ovat yleisiä.
[muokkaa] Väestöjakauma
Etniset ryhmät: turkmeenit 77 %, uzbekit 9,2 %, venäläiset 6,7 %, kazakit 2 %, muut 5,1 % (1995)
Uskonnot: islam 89 %, ortodoksisuus 9 %, tuntematon 2 %
Kielet: turkmeeni 72 %, venäjä 12 %, uzbekki 9 %, muita 7 % (mukaan lukien balotši)
[muokkaa] Kulttuuri
Turkmeenin kieltä on perinteisesti kirjoitettu kyrillisillä tai arabian aakkosilla, mutta viime vuosina siinä on siirrytty laajennettuun latinalaiseen aakkostoon.
Akhal-teke -hevosrotu on Turkmenistanin ylpeys ja kansallinen symboli. Hevonen lähes hävisi Neuvostoliiton aikana, jolloin niitä oli vain 2000 jäljellä. Hevosia käytetään lahjoina diplomaattisissa yhteyksissä ja muutamia on huutokaupattu varojen saamiseksi jalostusohjelmiin.
Turkmenistanissa valmistetuissa itämaisissa matoissa on samanlainen punainen kuvio kuin valtion lipussa.
[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat
[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet
| Aasian valtiot |
| Afganistan | Arabiemiirikunnat | Armenia | Azerbaidžan | Bahrain | Bangladesh | Bhutan | Brunei | Etelä-Korea | Filippiinit | Georgia | Indonesia | Intia | Irak | Iran | Israel | Itä-Timor | Japani | Jemen | Jordania | Kambodža | Kazakstan | Kiina | Kirgisia | Kuwait | Kyproksen tasavalta | Laos | Libanon | Malediivit | Malesia | Mongolia | Myanmar | Nepal | Oman | Pakistan | Pohjois-Korea | Qatar | Saudi-Arabia | Syyria | Singapore | Sri Lanka | Tadžikistan | Thaimaa | Turkki | Turkmenistan | Uzbekistan | Venäjä | Vietnam |
| Epäitsenäiset ja itsehallintoalueet
Brittiläinen Intian valtameren alue | Palestiinalaishallinto | Paracelsaaret | Spratlysaaret | Tiibet | Taiwan |
