Thaimaa

Thaimaan kuningaskunta (thaiksi ราชอาณาจักรไทย, raatša aanaatsak thai) eli Thaimaa (thaiksi ประเทศไทย, pratheet thai) on valtio Kaakkois-Aasiassa. Maan rajanaapureita ovat Laos ja Kambodža idässä, Thaimaan lahti ja Malesia etelässä, sekä Andamaanien meri ja Myanmar lännessä. 11. toukokuuta 1949 asti Thaimaa tunnettiin nimellä Siam. Valtion pinta-ala on noin puoli miljoonaa neliökilometriä ja asukasluku noin 65 miljoonaa. Thaimaan pääkaupunki on Bangkok.

Sana "thai" (thaiksi ไทย) tarkoittaa "vapaa" ja on myös nimitys thai-kansalle.

Sisällysluettelo

1 Historia
2 Politiikka
3 Armeijan vallankaappaus 19. syyskuuta 2006
4 Provinssit
5 Maantiede
6 Talous
7 Väestö
8 Kulttuuri
9 Merkittävimmät luonnonvarat
10 Merkittävimmät vientituotteet
11 Lähteet
12 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Buddhapatsaita.

Pääartikkeli: Thaimaan historia

Thaimaan juuret juontavat vuonna 1238 perustettuun Sukhothain kuningaskuntaan ja sitä seuranneen Ayutthayan kuningaskuntaan. Ainoana Kaakkois-Aasian maista Thaimaa on välttynyt länsimaiden kolonisaatiolta, ja myös toisessa maailmansodassa Japanin miehitykseltä; nimi prathet thai tarkoittaakin vapaiden maa.

Toisen maailmansodan jälkeen Thaimaa kärsi pitkästä sarjasta vallankaappauksia ja sotilasdiktaatureja, mutta vuoden 1992 vapaista vaaleista lähtien maa on ollut tuntuvasti demokraattisempi.

Vuonna 1997 Thaimaahan iski Aasian talouskriisi. Talouden elvyttämiseksi Thaksin Shinawatran johtama Thai Rak Thai-puolue aloitti maaseudulla suositun ja Bangkokissa epäsuositun talousohjelman, jonka tuloksista kiistellään. Turismi kärsi Intianmeren tsunamikatastrofissa vuonna 2004, mutta on elpymässä.

Thaimaan kalenteri perustuu buddhalaisen kalenterin itäiseen versioon, joka on 543 vuotta länsimaalaista kalenteria edellä. Esimerkiksi länsimaalainen vuosi 2006 on vuosi 2549 Thaimaan buddhalaisessa kalenterissa.

[muokkaa] Politiikka

Demokratian Monumentti ja oppilaita Bangkokissa.

Pääartikkeli: Thaimaan politiikka

Thaimaa on perustuslaillinen kuningaskunta. Vaikka poliittinen valta onkin pääministerillä, kuningas nauttii suunnatonta arvostusta kansan keskuudessa ja on useampaan otteeseen käyttänyt moraalista arvovaltaansa ratkaistakseen poliittisia kriisejä.

On laitonta solvata tai kritisoida kuningasta ja sen tekeminen voi johtaa syytteisiin. Hallituksen johtaja on pääministeri, jonka nimittää kuningas parlamentin alahuoneen jäsenistä. Yleensä nimitetään sen puolueen johtaja, joka muodostaa enemmistöä edustavan koalitiohallituksen.

Kansallinen kokous (รัฐสภา, rathasapha) on kaksikamarinen parlamentti, joka koostuu 500-paikkaisesta edustajainhuoneesta (สภาผู้แทนราษฎร, sapha phuthaen ratsadon) ja 200-paikkaisesta senaatista (วุฒิสภา, wuthisapha). Molempien huoneiden jäsenet valitaan äänestyksessä.

Thaimaan pääministeri Thaksin Shinawatra erosi virastaan 5. huhtikuuta 2006. Myöhemmin hän kuitenkin palasi pääministerin tehtäviin.

[muokkaa] Armeijan vallankaappaus 19. syyskuuta 2006

Pääartikkeli: Thaimaan vallankaappaus 2006

19. syyskuuta 2006 Thaimaan armeija kaappasi vallan maassa pitkään jatkuneiden poliittisten kiistelyjen jälkeen. Armeija oli tuonut panssarivaunuja kadulle sen jälkeen, kun New Yorkissa oleillut pääministeri Thaksin erotti armeijan sotilaskomentajan. Armeija julisti sotatilalain voimaan koko maassa, ja maan parlamentti ja hallitus on hajotettiin. Maa oli sen jälkeen vajaat kaksi viikkoa hätätilassa, kunnes lokakuun alussa hallinto siirtyi armeijan hallinnassa olevalle siviilihallitukselle.

Vallankaappaushallinto kielsi yli viiden ihmisen poliittisen toiminnan ja joitakin mielenosoittajia vangittiin. Mediaa kiellettiin julkaisemasta juntan vastaisia tai kriittisiä mielipiteitä. Euroopan Unioni, Yhdysvallat, ja monet muut maat tuomitsivat vallankaappauksen tarpeettomana ja demokratian vastaisena, mutta eivät vaatineet vaaleissa valitun hallituksen palauttamista.

[muokkaa] Provinssit

Thaimaan kartta

Pääartikkeli: Thaimaan provinssit

Thaimaa jakautuu 76 provinssiin (changwat, yksikkö ja monikko), jotka on luokiteltu 5 provinssiryhmäksi. Kunkin provinssin nimi on johdettu sen pääkaupungista.

Pohjoinen

Chiang Mai
Chiang Rai
Kamphaeng Phet
Lampang
Lamphun
Mae Hong Son
Nakhon Sawan
Nan
Phayao
Phetchabun
Phichit
Phitsanulok
Phrae
Sukhothai
Tak
Uthai Thani
Uttaradit

Itä

Chachoengsao
Chanthaburi
Chonburi
Rayong
Prachinburi
Srakaeo
Trat

Etelä

Chumphon
Krabi
Nakhon Si Thammarat
Narathiwat
Pattani
Phang Nga
Phattalung
Phuket
Ranong
Satun
Songkhla
Surat Thani
Trang
Yala

Koillinen

Amnat Charoen
Buriram
Chaiyaphum
Kalasin
Khon Kaen
Loei
Maha Sarakham
Mukdahan
Nakhon Phanom
Nakhon Ratchasima
Nongbua Lamphu
Nong Khai
Roi Et
Sakhon Nakhon
Sisaket
Surin
Ubon Ratchathani
Udon Thani
Yasothon

Keski

Ang Thong
Ayutthaya
Bangkok
Chainat
Kanchanaburi
Lopburi
Nakhon Nayok
Nakhon Pathom
Nonthaburi
Pathumthani
Phetchaburi
Prachuap Khiri Khan
Ratchaburi
Samut Prakan
Samut Sakhon
Samut Songkhram
Saraburi
Sing Buri
Suphanburi

Provinssit on jaettu 795 alueeseen (amphoe), 81 osa-alueeseen (king amphoe) ja 50 Bangkokin alueeseeen (khet) (näin vuonna 2000) ja lisäksi 7 236 kuntaan (tambon), 55 746 kylään (muban), 123 kaupunkiin (tesaban) ja 729 terveydenhoitopiiriin (sukhaphiban) (näin vuonna 1984).

katso myös Thaimaan kaupunkiluettelo

[muokkaa] Maantiede

Vesiputous Sai Yokin kansallispuistossa.

Thaimaan maasto on vaihtelevaa. Pohjoinen osa maasta on pitkälti vuoristoista. Koillis-Thaimaa eli Isaan on ylänkö, jonka itärajana toimii Mekong-joki. Keski-Thaimaa, jossa sijaitsee myös Bangkok, on Chao Phraya-joen laaksoa. Etelä-Thaimaa koostuu vain kapeasta Kran kannaksesta, joka yhdistää manner-Aasian Malesian niemimaahan.

Ilmastoltaan koko maa on trooppinen, mutta paikallisia vaihteluja esiintyy. Etelä on aina kuuma ja kostea, kun taas pohjoisen vuoristossa lämpötila voi laskea jopa alle nollan Celsiusasteen talvimonsuunin aikaan.

Katso myös: Luettelo Thaimaan saarista

Joulukuussa 2004 Intian valtameren maanjäristyksen aiheuttama tsunami tappoi yli 250 000 ihmistä ja aiheutti merkittävää tuhoa Thaimaan länsirannalla, mukaan lukien turistien suosimilla Khao Lakin ja Phuketin alueilla.

[muokkaa] Talous

Bangkokin liikekeskustaa.

Thaimaa on teollistuva kehitysmaa. Maan talous on Indonesian jälkeen Kaakkois-Aasian toiseksi suurin. Thaimaa on WTO:n ja ASEAN:in jäsen ja on aktiivisesti edistänyt vapaakauppaa. Yhdysvallat on Thaimaan suurin vientialue.

Vuosina 1985-1995 Thaimaan vuosittainen kasvu pysyi keskimäärin 9 prosentissa. Valtio oli sitonut maan valuutan Bahtin arvon Yhdysvaltain dollariin. Kelluessaan kupla puhkesi ja se laski pahimmillaan puoleen. Sitä seurannut vuoden 1997 Kaakkois-Aasian talouskriisi järisytti taloutta perin pohjin, aiheuttaen 10 prosentin pudotuksen BKT:ssa vuoden sisään ja työttömyyden kasvun. Vuonna 1999 talous kääntyi taas varovaiseen nousuun. Vuosittainen talouskasvu oli vuonna 2003 ja 2004 yli 6 prosenttia.

Talouskriisin jälkeen aloitettiin "Thaksinomics"-poliitikka. Thaksin pyrki houkuttelemaan ulkomaalaisten sijoituksia Thaimaan korkean osaamisen aloille. Lisäksi, Thaksin pyrki vähentämään maan riippuvuutta viennistä ja vähentämään herkyyttä ulkoisille muutoksille. Tavoitteeksi asetettiin lisätä kotimaista kulutuksen osuutta BKT:sta 55 prosentista 60 prosenttiin ja vähentää viennin osuutta BKT:sta 60 prosentista 40 prosenttiin.

Thaksin korosti erityisesti köyhän maaseudun roolia. Maanviljelijöiden velkoja annettiin anteeksi valtion maksujärjestelyillä. Pienille ja keskisuurille yrityksille, kylille ja maanviljelijöille järjestettiin edullisia lainoja kasvuun. Jokaisesta 7,252 piirikunnasta pyrittiin löytämään tuotteet kansallisille ja kansainvälisille markkinoille. Pienten ja keskisuurten yritysten tuotteiden vientiä rikkaisiin maihin pyrittiin edistämään. Omaisuudelle pyrittiin luomaan parempi dokumentaatio, jotta omaisuuden suoja ja luotonsaanti helpottuisi erityisesti köyhillä alueilla. Valtion sairaaloihin luotiin vakuutusjärjestelmä, jolla käynti maksaa vain 30 bahtia. Thaksin sijoitti noin 50 miljardia Yhdysvaltain dollaria julkiseen infrastruktuuriin, mukaan lukien teihin, julkiseen liikenteeseen ja uuteen kansainväliseen lentokenttään. Maan talous elpyi ja maa maksoi velkansa etuajassa, mutta kriitikot kyseenalaistavat Thaksinin talouspolitiikan ansiot.

Maatalouden osuus BKT:sta on 9 prosenttia. Noin 60 prosenttia thaimaalaista työskentelee maataloudessa. Teollisuuden osuus BKT:sta on 44 prosenttia. Merkittäviä teollisuudenaloja ovat elektroniikka, komponentit, tietokoneosat ja autot. Palveluiden osuus BTK:sta on 47 prosenttia. Turismin osuus BTK:sta on noin 5 prosenttia.

Thaimaan koulutuksessa ja infrastruktuurissa on vakavia vajeita. Tieteen ja tekniikan koulutus on suhteessa vähäistä. Liikennejärjestelmä on huonossa tilassa erityisesti Bangkokissa.

[muokkaa] Väestö

Theravada-buddhalaisuus on maan virallinen uskonto.

Kolme neljäsosaa Thaimaan väestöstä on etnisiä thaita. Maassa on myös merkittävä kiinalaisvähemmistö joka edustaa suhteellisen suurta osaa taloudesta. Thaimaan kiinalaiset ovat laajalti sulautuneet (useimmat eivät esimerkiksi osaa kiinaa), mutta pysyttäytyvät silti hieman erillään taloudellisen luokkajaon takia.

Muita merkittäviä väestöryhmiä ovat malaijit (n. 1,5 miljoonaa eli 2,3% väestöstä) etelässä lähellä Malesian rajaa ja erinäiset vuoristoheimot (mm. Hmong, Mein, Karen) pohjoisessa.

Theravada-buddhalaisuus on Thaimaan virallinen uskonto, jota noin 95% väestöstä tunnustaa. Muslimeja on 3,8%, kristittyjä 0,5% ja hinduja 0,1% väestöstä. Buddhalaisuuden rinnalla harjoitetaan myös shamanismia ja henkien palvontaa.

Thain kieli on maan virallinen kieli.

[muokkaa] Kulttuuri

Vahvasti theravada-buddhalainen Thaimaa omaa arkkitehtuuriltaan ja perinteiltään selvästi naapureistaan erottuvan kulttuurin. Maailmalla Thaimaa tunnetaan mm. thai-nyrkkeilystä ja tulisesta ruuastaan.

[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat

[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet

**Juhlapäivät**
Pvm	Suomalainen nimi	Paikallinen nimi	Huomioitavaa
13-15.4.	Thaimaalainen uusi vuosi	Songkran	Vuoden kuumimpiin päiviin sijoittuva juhla, jolloin ystävät ja ohikulkijat kastellaan läpimäräksi vedellä