Myanmar

Myanmarin liitto eli Myanmar (burmaksi Myanma) on pinta-alaltaan Kaakkois-Aasian mannerosan suurin valtio. Sosialistisen liittotasavallan rajanaapureita ovat Bangladesh lännessä, Intia luoteessa, Kiina koillisessa, Laos idässä ja Thaimaa kaakossa. Lounaassa maa rajoittuu Bengalinlahteen ja etelässä Andamaanimereen. Vuoteen 1989 asti maa tunnettiin nimellä Burma, jonka maata hallitseva sotilashallinto tällöin muutti. Eräät valtiot ja tahot, kuten Yhdysvallat, Kanada ja Yhdistynyt kuningaskunta sekä Hufvudstadsbladet ja Metro käyttävät valtiosta yhä sen vanhaa nimitystä oppositiojohtaja Aung San Suu Kyin toivomuksesta.

Sisällysluettelo

1 Historia
2 Maantiede
3 Politiikka
4 Hallinnollinen jako
5 Talous
6 Väestö
7 Kulttuuri
8 Kansainvälisiä sijoituksia
9 Aiheesta muualla
- 9.1 Hallitus
- 9.2 Muut

[muokkaa] Historia

Pääartikkeli: Myanmarin historia

Myanmarin alueella tiedetään olleen asutusta noin 11 000 vuotta sitten. Ensimmäinen tunnettu alueelle saapunut kansa oli monit, jotka alkoivat asuttaa sitä noin 3000 eaa. Heidän ensimmäinen kuningaskuntansa Suwarnabhumi keskittyi Thatonin satamakaupungin ympärille noin 300 eaa. 100- tai 200-luvulla eaa kulttuuri alkoi saada vaikutteita buddhalaisuudesta. Pyut saapuivat ensimmäisellä vuosisadalla jaa ja perustivat useita itsenäisiä kaupunkikuningaskuntia. Burmalaiset alkoivat siirtyä alueelle Tiibetistä, ja vuoteen 849 mennessä he olivat rakentaneet voimakkaan kuningaskunnan keskuksenaan Paganin kaupunki, joka sijaitsi lähellä Mandalayta. Vuonna 1057 Anawrahtan johdolla burmalaiset valloittivat Thatonin ja yhdistivät koko Myanmarin hallintaansa. Heidän valtansa päättyi mongolien valloitukseen 1200-luvun lopulla.

Seuraavina vuosisatoina eri kansat vuorollaan perustivat alueelle kukoistavia kuningaskuntia, jotka kuitenkin hajosivat. 1500-luvulla Myanmarissa alkoivat käydä kauppaa eurooppalaiset kauppalaivat. Vuonna 1613 kuningaskunta torjui portugalilaisten valloitusyritykset. 1700-luvulla syntyi Konbaung-dynastia, jonka myötä pääkaupunki siirtyi Rangooniin ja joka alkoi laajentaa valtakuntaansa muun muassa Assamiin, brittiläisten hallitsemaan Intiaan. Tämä johti ensimmäiseen Burman sotaan (1824–1826), joka päättyi brittien voittoon ja valloitettujen alueiden menetykseen. Brittiläiset julistivat toisen Burman sodan 1852, jolloin he valloittivat Pegun provinssin. Vallankumouksen myötä Myanmarissa valta vaihtui Mindon Minille, joka koitti vahvistaa maan taloutta ja siirsi pääkaupungin Mandalayhin. Brittiläiset syyttivät Mindonin poikaa ja seuraajaa Thibaw Miniä tyranniudesta ja liittoutumisesta ranskalaisten kanssa, ja julistivat kolmannen Burman sodan 1885, jonka myötä he valloittivat loputkin maasta. Burman kuningaskunnasta tuli Brittiläisen imperiumin siirtomaa vuonna 1886.

Burman vanha lippu, jota maan hallitus käytti vuosina 1948-1974 ja jota Burman liiton kansallinen kokoomushallitus käyttää nykyäänkin.

Toisen maailmansodan aikana japanilaiset miehittivät Burman 1942, mutta joutuivat vähitellen vetäytymään sodan loppupuolella. Sodan myötä burmalaiset näkivät mahdollisuuden itsenäisyyteen, ja neuvottelut Aung Sanin johtaman vapausliikkeen AFPFL:n kanssa aloitettiin. Maa itsenäistyi 1948 nimellä Burman liitto, ja kansallissankariksi noussut Aun Sang murhautettiin. Kenraali Ne Win kaappasi vallan 1962 ja julisti maan sosialistiseksi sekä eristi sen ulkomaailmalta. 1980-luvun lopulla yleisen tyytymättömyyden, pudonneiden hyödykkeiden hintojen ja kasvaneen valtionvelan seurauksena maa ajautui vallankumouksen partaalle, kunnes kenraali Saw Maung syrjäytti Ne Winin 1988 ja palautti maahan järjestyksen. Hän muutti sosialistisen puolueen nimen NUP:ksi, joka hävisi selvästi vuonna 1990 järjestetyt vaalit Aung San Suu Kyin Kansalliselle demokratialiitolle (NLD). Sotilashallinto kuitenkin mitätöi vaalien tulokset ja tukahdutti verisesti demokraattisen liikehdinnän. Vuonna 1992 Saw Maung vetäytyi sotilashallinnon johdosta ja hänen tilalleen tuli nykyinen johtaja Than Shwe.

Aung Sanin Britanniassa opiskellut tytär Aung San Suu Kyi sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1991, mutta on ollut kotiarestissa suurimman osan vaalien jälkeisestä ajasta, viimeksi vuodesta 2003 lähtien. Hän toivoo maata kutsuttavan yhä Burmaksi, vaikka maan omankielinen nimi on Myanma, minkä sotilashallinto halusi r-päätteen kanssa myös vieraskieliseen käyttöön propagandasyistä. Kansainvälinen yhteisö on laajalti tuominnut Myanmarin sotilashallinnon. Erilaiset etniset vähemmistöryhmät ja kommunistit ovat käyneet sissisotaa maan hallitusta vastaan käytännössä itsenäistymisestä lähtien. 1990-luvulla myös osa demokraattisesta oppositiosta pyrki kaatamaan sotilashallintoa aseellisen taistelun keinoin yhteistyössä etnisten sissiryhmien kanssa. Sotilashallinnon ihmisoikeusloukkaukset, kuten opiskelijamielenosoitusten verinen hajottaminen ja etnisten vähemmistöjen shanien ja karenien pakkomuutot ovat saaneet kansainvälistä kritiikkiä. Vuonna 1992 noin 200 000 vainottua muslimia pakeni maasta rajan yli Bangladeshiin.

Marraskuussa 2005 hallitus ilmoitti pääkaupungin siirtyvän Yangônista 320 kilometrin päähän viidakon keskelle Pyinmanan pikkukaupunkiin ja muuttotoimiin ryhdyttiin saman vuoden syksyllä.

Elokuussa 2006 Myanmarin hallitus lähetti Yhdysvaltain ja Englannin lähetystöille kirjeen, jossa arvosteltiin jyrkästi noilta tahoilta tullutta puuttumista Myanmarin sisäisiin asioihin. Lähetystöt olivat järjestäneet mm. "kielikursseja", jotka osoittautuivat todellisuudessa Myanmarin hallituksen vastaiseksi propagandaksi. Länsilähetystöjen taholta oli myös esitetty halveksivia lausuntoja Myanmarin kansallissankari Aung Sanista.

[muokkaa] Maantiede

Yangônin ilmastodiagrammi.

Myanmarin kartta.

Aung San

Joulukuinen Myanmar satelliittikuvassa

Myanmarin keskiosa Irrawaddy-joen ympärillä on alankoa. Joki muodostaa suuren, niemimäisenä mantereesta erkanevan suistoalueen, jonka itäpuolelle työntyy Martabaninlahti. Maan länsiosassa sijaitsee kapea Arakanvuorten rannikkovuoristo ja sen pohjoispuolisena jatkeena Chinvuoret, itäosassa Shanin ylänkö ja aivan pohjoisimmassa osassa alkavat Tiibetin ylängöt, jossa sijaitsee myös Myanmarin korkein vuori Hkakabo Razi (5 881 m). Toinen merkittävä joki Salween virtaa Shanin ylängön halki ja Laosin vastaisella rajalla puolestaan kulkee Mekong. Martabaninlahdesta Myanmar jatkuu etelään pitkänä ja kapeana kaistaleena pitkin Malakan niemimaata aina kymmenenteen leveyspiiriin saakka. Myanmarilla on rantaviivaa noin 2 000 kilometriä.

Myanmarissa vallitsee trooppinen monsuuni-ilmasto. Etenkin kesäisin rannikkoseuduilla saadaan hyvin runsaasti sateita. Talvet joulukuusta huhtikuuhun ovat kuivempia, samoin maan sisäosat. Kasvillisuus on rannikkoseuduilla ja eteläosissa sademetsää vaihtuen pohjoisempana monsuunimetsäksi. Maan keskiosassa on kuivempaa pensaskasvillisuutta ja ylänköseuduilla subtrooppista ja lauhkeaa sademetsää. Jokien suistoalueilla on soita ja mangrovemetsää. Noin puolet Myanmarin pinta-alasta on metsän peitossa.

Väestö on keskittynyt Irrawaddyn laakson alueelle sekä erityisesti sen suistoon, jossa sijaitsee myös maan pääkaupunki Yangôn (aiemmin Rangoon). Irrawaddyn varrella maan kuivahkossa keskiosassa on toiseksi suurin kaupunki Mandalay (927 000 vuonna 2005).

[muokkaa] Politiikka

Myanmaria hallitseva sotilasjuntta harjoittaa niin sanottua buddhalaista sosialismia. Nykyisen valtionpäämiehen, kenraali Than Shwen virallinen nimike on rauhan ja kehityksen neuvoston puhemies. Hänen nimittämänsä pääministeri on kenraaliluutnantti Soe Win, joka korvasi Khin Nyuntin 19. lokakuuta 2004. Käytännössä koko muukin valtionjohto koostuu sotilashenkilöstöstä. Aung San Suu Kyin johtama demokratiaa ajava oppositiopuolueen väitettiin saaneen 83 prosenttia äänistä vuoden 1990 vaaleissa, mutta armeija on estänyt Suu Kyitä nousemasta pääministeriksi. Viime vuosina sotilasjohto on ollut halukas neuvotteluihin puolueen kanssa.

[muokkaa] Hallinnollinen jako

Myanmar on jaettu seitsemään osavaltioon ja seitsemään hallinnolliseen alueeseen:

Osavaltiot (pyi)

Rakhinen osavaltio
Chinin osavaltio
Kachinin osavaltio
Shanin osavaltio
Kayahin osavaltio
Karenin osavaltio
Monin osavaltio

Alueet (taing)

Sagaingin alue
Tanintharyin alue
Irrawaddyn alue
Yangônin alue
Bagon alue
Magwayn alue
Mandalayn alue

[muokkaa] Talous

Itsenäistyessään vuonna 1948 Myanmar oli sodan köyhdyttämä. 1950-luvun lopulla talous alkoi jo näyttää toipumisen merkkejä, kunnes sotilasjuntta kaappasi vallan 1962 ja siirtyi sosialismiin kansallistaen kaupan ja teollisuuden. Talous ei kasvanut, kun hallitus panosti liikaa teollisuuteen maatalouden kustannuksella. Lisäksi ulkomaanavusta kieltäytyminen, sotilasvaltaisen hallituksen kyvyttömyys talouden uudistamiseen, jatkuvat sisäiset levottomuudet, ja ulkomaisten sijoitusten vähyys johtivat maan vähittäiseen ajautumiseen köyhyyteen. 1980-luvun lopun talouskriisin jälkeen tehdyt uudistukset ovat jonkin verran vapauttaneet taloutta. Myanmar on tällä hetkellä yksi Aasian köyhimmistä maista, ja ero köyhien ja rikkaiden välillä on kasvamassa. Markkinoiden epävakaus, valtionvelka ja infrastruktuurin puutteellisuus ovat edelleen esteenä maan vaurastumiselle.

Maatalouden parissa työskentelee kaksi kolmasosaa Myanmarin työväestöstä. Viljelyskasveista tärkein on riisi, jota viljellään etenkin Irrawaddyn suistoalueella ja jota riittää myös vientiin. Muista maataloustuotteista voidaan mainita sokeriruoko, seesami, maapähkinä, maissi, juutti, puuvilla ja kautsu. Lisäksi Myanmar kuuluu niin sanottuun kultaiseen kolmioon, jonka alueella viljellään runsaasti oopiumiunikkoa. Myanmar onkin heroiinin toiseksi suurin tuottajamaa ja myös kannabista viljellään runsaasti. Kalastus on maatalouden ohella merkittävä elinkeino, teollisuutta on suhteellisen vähän. Myanmar on maailman suurin tiikin tuottaja. Irrawaddyn laaksossa on jonkin verran maaöljy- ja maakaasuesiintymiä. Kaivannaisista tina, antimoni, sinkki, kupari, kivihiili, volframi ja lyijy ovat merkittävimmät. Mogokin kaupungin seutu on yksi merkittävimmistä rubiinien, safiirien ja spinellien tuottajista. Myanmarin luonto ja historialliset nähtävyydet, kuten lukuisat buddhalaistemppelit, houkuttelevat maahan vuosittain noin 750 000 turistia.

[muokkaa] Väestö

Nuori munkki Bagaya Kyaungin luostarin edessä.

Myanmarin viimeisin virallinen väestönlaskenta tehtiin 31. maaliskuuta 1983, jolloin väkiluvuksi saatiin 35 442 972. YK:n tuoreimman arvion (2005) mukaan väestö olisi kasvanut 50,7 miljoonaan. Vuonna 2003 arviolta kolmannesmiljoona ihmistä oli saanut HIV-tartunnan, mikä tulee vaikuttamaan väestönkasvu- ja elinikäennusteisiin tulevaisuudessa. Miesten eliniänodote vuonna 2003 oli 54,1 vuotta ja naisten 57,6 vuotta. Yli 15-vuotiaista miehistä 88,7 prosenttia ja naisista 77,7 prosenttia oli lukutaitoisia vuonna 1995. 26 prosenttia väestöstä asuu kaupungeissa.

Väestö on etnisesti hyvin monimuotoista. Suurin ryhmä ovat burmalaiset, jotka puhuvat burman kieltä ja joita on 68 prosenttia väestöstä. Shaneja on 9 prosenttia, ja he puhuvat laosin ja thain kielien sukuisia shain murteita. Karenit muodostavat 7 prosenttia väestöstä ja puhuvat etäisesti burmalle sukua olevaa kieltä. Muita etnisiä ryhmiä ovat rakhinet (4 %), kiinalaiset (3 %), monit (2 %), intialaiset (2 %), padaungit ja mokenit. Burman kieltä puhuu noin 25 miljoonaa ihmistä ja sitä kirjoitetaan omalla aakkostollaan.

Jo maan perustamisesta lähtien sen pääuskonto on ollut theravada buddhalaisuus, johon kuuluu 89 prosenttia väestöstä. Muut uskonnot ovat kristinusko (baptisteja 3 % ja katolisia 1 %), islam (4 %) ja luonnonuskonnot (1 %).

[muokkaa] Kulttuuri

Myanmarin kulttuuri on sekoitus Kiinan, Intian ja Thaimaan vuosisataisia vaikutteita, mikä heijastuu niin kieleen, ruokaan kuin musiikkiin. Taide ja kirjallisuus on perinteisesti hakenut vaikutteensa theravadabuddhalaisuudesta, mutta viime vuosikymmeninä etenkin kaupunkiseuduilla kulttuuri on länsimaalaistunut voimakkaasti. Useat myanmarilaisnaiset ja -miehet pitävät yllään longyi-nimistä lannevaatetta.

Juhlapäiviä

Burmalainen uusi vuosi, Maha Thingyan: Huhtikuun 16. päivän tienoilla kolmen-neljän päivän juhla, jota pidetään vuoden suurimpana juhlana. Maha Thingyan ajoittuu monsuunisateita edeltävälle ajalle. Maha Thingyania juhlitaan rukoilemalla, paastoamalla ja hauskan pidolla. Juhlintaan kuuluu rakennusten ja temppeleiden pesu, samoin kuin veden heittäminen muiden ihmisten päälle. Veden uskotaan puhdistavan sielut ennen alkavaa vuotta.

[muokkaa] Kansainvälisiä sijoituksia

BKT per asukas - 187. (232 yhteensä)
Toimittajat ilman rajoja Lehdistön vapausindeksi - 163. (167 yhteensä)
Corruption Perceptions Index 2004, Transparency International - 142nd (146 yhteensä)
Save the Children: State of the World's Mothers 2004 Children's index - 114. (157 yhteensä)
Ympäristön kestävän kehityksen indeksi - 46. (146 yhteensä)
Population, Population (US Census Bureau) - 25. suurin väestömäärältään
Maiden pinta-ala - 40. suurin (194 yhteensä)
WHO:n arvio terveyspalveluista - 190. (190 yhteensä)
Earthquake Prone Countries - Listattu 57. altteimmaksi maaksi maanjäristyksille
HIV Infected Population - 24. (148 yhteensä)
Työvoima - 22. suurikokoisin maailmassa
Inflation Rate - Consumer Prices - 3. korkein maailmassa
Opium Production (UNODC) - 2. laajin maailmassa
Human Development Index (UNDP) - 131. (175 yhteensä)
Internetyhteyksien tiheys (CIA) - 155. (217 yhteensä) (0.0596%).
Riisinkasvatus - 8. laajinta maailmassa

[muokkaa] Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on lisää materiaalia aiheesta Myanmar.

[muokkaa] Hallitus

[muokkaa] Muut

Aasian valtiot

Epäitsenäiset ja itsehallintoalueet

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org../../../m/y/a/Myanmar.html

Luokka: Myanmar

We provide Linux to the World