Kala

Wikipedia

Kala on yleisnimitys vedessä eläville, kiduksilla hengittäville, selkärankaisille eläimille. Kaloihin voidaan niputtaa kasa tieteellisiä ryhmiä, mutta "kalat" eivät itsessään ole tieteellisen luokittelun ryhmä.

Sisällysluettelo 1 Rakenne 2 Levinneisyys ja lisääntyminen 3 Kalat ihmisravintona 3.1 Merkittävimmät esiintymisalueet 4 Kalojen luokittelu 5 Suomalaisia kaloja 6 Lähteet 7 Katso myös

[muokkaa] Rakenne

Kalat ovat ruumiinmuodoltaan sukkulamaisia ja niillä on viuhkamaisia eviä. Muutamia pohjaelämään sopeutuneita kaloja lukuun ottamatta kalojen ruumis on sivusuunnassa litteämpi. Kalojen iho voi olla paljas tai suomupeitteinen. Suomuja on useita erilaisia luokasta riippuen. Lisäksi kaloilla on suomujen päällä elävä ihokerros, joka erittää limaa. Kaloilla on sekä parillisia että parittomia eviä. Parillisia ovat uintiin sopivat vatsaevät ja parittomia esimerkiksi selkäevät. Evien muoto vaihtelee ja esimerkiksi ankeriaalla uintievät ovat sulautuneet pitkiksi nauhoiksi.

Kidukset ovat oleellinen osa kalojen hengitystä. Kala hengittää imemällä vettä ja puristamalla sen ulos nielun molemmilla puolilla sijaitsevista kidusaukoista. Kalojen näkö on heikko, mutta ne haistavat hyvin ja aistivat tarkasti värähtelyjä kylkiviivan avulla. Kalat ovat vaihtolämpöisiä, joten niiden ruumiinlämpö on aina sama kuin ympäröivän veden. Kylmässä kalojen ruumiintoiminnot hidastuvat.

[muokkaa] Levinneisyys ja lisääntyminen

Kaloja on löydetty lähes jokaisesta suuresta vesialueesta, sekä suolaisista meristä että makean veden järvistä ja lammista. Kaloja elää aivan pinnan tuntumasta tuhansien metrien syvyyteen asti lajista riippuen. Kalojen sukupuolet ovat melko samannäköisiä. Lisääntyminen tapahtuu niin, että naaras munii veteen mätimunia ja uros laskee niiden päälle maitia, joka hedelmöittää munat. Tavallisesti hedelmöittyminen tapahtuu vedessä, mutta muutamissa lajeissa mäti voi hedelmöittyä naaraan sisälläkin. Jotkut harvat lajit voivat rakentaa pesiä tai hoitaa poikasiaan jossain määrin.

[muokkaa] Kalat ihmisravintona

Kaloja käytetään laajalti ravinnoksi. Kalassa on A-, B12-, D-, E- ja K-vitamiineja sekä rasvahappoja, jotka ovat ihmiselle tärkeitä.

[muokkaa] Merkittävimmät esiintymisalueet

Tässä listassa ovat ne maat, jotka katsovat erityisesti hyödyntävänsä kalaa, erittelemättä kalalajeja:

Aasia Bahrain Japani Jemen Kuwait Malediivit Qatar Singapore Thaimaa

Afrikka Gambia Ghana Kap Verde Madagaskar Marokko Mauritania Mauritius Namibia Senegal Seychellit

Amerikka Anguilla Barbados Caymansaaret Grönlanti Guatemala Guyana Kanada Nicaragua Peru Ranskan Guyana São Tomé ja Príncipe Suriname

Australia ja Oseania Cookinsaaret Fidži Guam Kiribati Kookossaaret Marshallinsaaret Mikronesia Niue Palau Pohjois-Mariaanit Ranskan Polynesia Salomonsaaret Tonga Tuvalu Vanuatu

Eurooppa Färsaaret Islanti Italia Norja Portugali Ranska Tanska

[muokkaa] Kalojen luokittelu

Kalojen luokittelu on erityisen pulmallista, koska niiden rakenne vaihtelee hyvin paljon. Nykyään jako tehdään pääasiassa luuston rakenteen perustella.

• Leuattomat kalat (Agnatha)
• Luukalat (Osteichthyes)
  • Viuhkaeväiset (Actinopterygii)
  • Varsieväiset (Sarcopterygii)^[1]
• Rustokalat (Chondrichthyes)
  • Leveäsuiset (Elasmobranchii)
  • Koppapäiset (Holocephali)
• Panssarikalat (Placodermi) (sukupuuttoon kuolleita)

[muokkaa] Suomalaisia kaloja

Suomen vesissä on tavattu 97 eri kalalajia, kun lasketaan mukaan sekä satunnaisvieraat että istutetut kalat. Tässä joitakin yleisimpiä:

• Ahven
• Ankerias
• Hauki
• Kampela
• Kilohaili
• Kolmipiikki
• Kuha
• Lahna
• Lohi
• Made
• Muikku
• Siika
• Silakka
• Salakka
• Särki

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ Introduction to Sarcopterygii Univeristy of California, Berkeley (englanniksi)

[muokkaa] Katso myös

• Akvaario
• Suomen kalastusmatkailun edistämisseuran kalalajiesittely