Vanuatu

Vanuatu (viralliselta nimeltään Vanuatun tasavalta, vuoteen 1980 asti Uudet-Hebridit) on saarivaltio Oseaniassa. Se sijaitsee Melanesiassa, lounaisella Tyynellämerellä, noin 1 750 kilometriä Australiasta itään. Vanuatun lähimmät naapurimaat ovat Salomonsaaret pohjoisessa, Ranskalle kuuluva Uusi-Kaledonia 500 kilometriä lounaaseen sekä Fidži idässä.

Vanuatu kuuluu Kansainyhteisöön ja käsittää 83 lähinnä tuliperäistä saarta melko tiiviinä ryhmänä. Suurin saari on Espiritu Santo, ja maan pääkaupunki Port Vila sijaitsee Efaten etelärannikolla. Vanuatun inhimillinen kehitys on YK:n kehitysohjelman mukaan keskitasoa (0,659). ^[1] Maailmanpankki määrittelee maan kehitysmaaksi. ^[2]

Vanuatu itsenäistyi vuonna 1980 ja oli sitä ennen kuulunut Ranskalle ja Yhdistyneelle kuningaskunnalle.

[muokkaa] Maantiede

Vanuatun kartta

Vanuatu koostuu 83 saaresta, joista suurin osa on tuliperäisiä, vuoristoisia ja koralliriuttojen ympäröimiä. Vain saarten rannikoilla on kapeita alankoalueita. Suurin saarista on Espiritu Santo (4 248 km²); muita merkittäviä saaria ovat Malekula, Eromanga, Ambrym, Tanna, Pentecost, Epi ja Efate. Maan pääkaupunki Port Vila sijaitsee Efaten saarella. Toinen suuri kaupunki Luganville (10 738 asukasta) sekä maan korkein vuori Mount Tabwemasana (1 877 m) sijaitsevat Espiritu Santolla. Kaksi eteläisintä saarta, Matthew ja Hunter, ovat sekä Vanuatun että Ranskan vaatimia.

Vanuatun ilmasto on trooppinen ja sateinen. Lämpimintä ja sateisinta on joulu–huhtikuussa ja viileintä sekä kuivinta kesä–lokakuussa. 75:ttä prosenttia maasta peittää trooppinen sademetsä, joka luokitellaan omaksi ekoalueekseen. Vanuatun sademetsiä esiintyy lisäksi läheisillä Salomonsaariin kuuluvilla Santa Cruzin saarilla.

Vanuatu sijaitsee seismisesti aktiivisella alueella. 26. marraskuuta 1999 maassa tapahtui merenalainen maanjäristys (7,3 richteriä) ja sitä seurannut tsunami. Se oli maan pahin maanjäristys vuosikymmeniin.

[muokkaa] Historia

Ensimmäiset ihmiset saapuivat Vanuatuun todennäköisesti noin 4 000 vuotta sitten, ja vanhimmat löydetyt keramiikkaesineet ovat olleet peräisin ajalta 1300–1100 eaa. Eurooppalaiset löysivät saaret 1606, kun portugalilainen tutkimusmatkailija Pedro Fernández de Quirós havaitsi Espiritu Santon saaren luullen sitä ensin eteläiseksi mantereeksi. Seuraavan kerran saaret tulivat länsimaalaisten tietoisuuteen vasta 1768, kun Louis Antoine de Bougainville löysi saaret uudelleen. Kapteeni James Cook nimesi saaret Uusiksi-Hebrideiksi, ja nimitys säilyi käytössä aina saarten itsenäistymiseen asti.

1800-luvulla saarille saapuivat katoliset ja protestanttiset lähetyssaarnaajat. 1860-luvulla jopa yli puolet maan aikuisesta miesväestöstä työskenteli plantaaseilla Australiassa ja lähisaarilla. Myös Vanuatuun saapui uudisasukkaita, jotka perustivat puuvillaviljelmiä ja myöhemmin kahvin, kaakaon, banaanien ja kookospähkinöiden tuotantoa. Aluksi suurin osa maahanmuuttajista oli brittejä, mutta vuosisadan vaihteessa ranskalaiset olivat enemmistönä. Maiden kilpailu saarten hallinnasta päättyi lopulta poikkeukselliseen yhteishallintoon vuonna 1906. Melanesialaiselta alkuperäisväestöltä evättiin kummankin maan kansalaisuus.

Amerikkalaisten saavuttua saarille toisen maailmansodan myötä 1940-luvun alussa alkoivat kansallismieliset aatteet herätä saarelaisten keskuudessa. Uusien-Hebridien kansallinen puolue perustettiin 1970-luvulla, ja se nimesi itsensä Vanua'akuksi 1974. Puolue ajoi maan itsenäisyyttä, jonka Ranska ja Yhdistynyt kuningaskunta lopulta myönsivät 30. heinäkuuta 1980.

1990-luvulla Vanuatu oli poliittisesti epätasapainoisessa tilassa, minkä johdosta maan hallintoa jouduttiin hajauttamaan. Viime vuosina maasta on kehittynyt Tyynenmeren pienten saarivaltioiden merkittävin kaupallinen keskus.

[muokkaa] Politiikka

Vanuatun valtiomuoto on tasavalta. Lainsäädäntöelimenä on yksikamarinen 52-paikkainen parlamentti, jonka jäsenet valitaan neljän vuoden välein äänestämällä. Äänestysikäraja on 18 vuotta. Maata johtaa presidentti, jonka valta on rajoittunut lähinnä diplomaattisten suhteiden ylläpitämiseen. Presidentin valitsee viiden vuoden välein kollegio, joka koostuu parlamentin jäsenistä ja provinssiparlamenttien presidenteistä.

[muokkaa] Maakunnat

Vanuatu jakautuu kuuteen maakuntaan:

Vanuatun suurimmat saaret satelliittikuvassa lokakuussa 1998

[muokkaa] Väestö

Vanuatun hieman yli 200 000 asukkaasta yli 98 prosenttia on melanesialaisia ja loput eurooppalaisia, aasialaisia ja muiden Tyynenmeren saarivaltioiden entisiä asukkaita. Vanuatun kolme virallista kieltä ovat englanti, ranska ja bislama, joka on alun perin englannista kehittynyt kreolikieli. Näiden lisäksi Vanuatulla puhutaan yli sataa eri paikallista kieltä; kielten määrä suhteutettuna väkilukuun on maailman suurin. Suurin osa Vanuatun asukkaista on kristittyjä. Kirkkokunnista suurin on presbyteerit, joita on noin kolmannes väestöstä.

[muokkaa] Talous

Vanuatun pääelinkeino on pienimuotoinen omavaraismaatalous, josta 65 prosenttia väestöstä saa toimeentulonsa. Muut merkittävät elinkeinot ovat kalastus ja matkailu. Vanuatu on trooppisen ilmaston ansiosta suosittu seuramatkakohde Australiasta ja Uudesta-Seelannista. Vilkkain matkailukausi on huhti–lokakuussa, kun saarilla sataa vähiten.