Taliban

Wikipedia

Taliban (arab. ‏طالبان‎ eli "Islamin oppilaat") on islamilainen ääriliike, joka hallitsi Afganistanissa vuosina 1996-2001 huolimatta siitä, että vain kolme valtiota tunnusti sen lailliseksi hallitukseksi: (Arabiemiraatit, Pakistan, ja Saudi-Arabia). Liikkeen johtajana toimi Mullah Mohammed Omar. Taliban merkitsee Pastun kielellä oppilaita. Vapaasti käännettynä ja sopeutettuna Taliban tarkoittaa "Opiskelijaliikettä". Nimi voidaan kirjoittaa joko talebanit tai talibanit, afganistanin kahden kielen, darin tai paštun, mukaisesti.

Neuvostoliiton tukeman Afganistanin hallituksen romahdettua Mujahideen joukkoja vastaan käydyn Afganistanin sisällissodan jälkeen 1992 Afganistan ajautui anarkiaan, jossa sitä hallitsivat paikalliset sotaherrat. Taliban-joukot kerrotaan värvätyn ääri-islamilaisten madrassah-koulujen oppilaista vuodesta 1994 lähtien suojelemaan kaupankäyntiä epävakaassa maassa. Uskonnollisten taistelijoiden sanotaan pitäneen omatoimisesti oikeutta yllä rauhattomassa maassa ja siten saavuttaneen paikallisten suosion.

Talibanin vaikutusvalta ja voima kasvoivat, ja 1995 he valtasivat Heratin kaupungin. Maalikuussa 1996 kaksi Talibanin vastustajaa Burhanuddin Rabbani ja Gulbuddin Hekmatyar liittoutuivat Talibania vastaan, syyskuussa he kuitenkin joutuivat vetäymään pohjoiseen ja Taliban valloitti 1996 pääkaupungin Kabulin ja perusti Islamilaisen Afganistanin emiraatin.

Toukokuussa 1997 sotapäällikköveljekset Abdul Malik Pehlawan ja Mohammed Pehlawan liittoutuvat Talibanien kanssa kääntyen entistä johtajaansa Rashid Dostumia vastaan. Dostum hylkäsi armeijansa ja pakeni tukikohdastaan Mazar-i-Sharifista Uzbekistaniin. 25. toukokuuta 1997 talibanit liittolaisineen valtasivat Mazar-i-Sharifin. Samana päivänä Pakistan tunnusti talibanien hallinnon Afganistanin hallitukseksi ja Saudi-Arabia seuraavana päivänä. Kuitenkin 27. toukokuuta, puhkesi taisteluja Talibanin ja Malikin joukkojen välillä, ja tottumattomina kaupunkisotaan talibanit kärsivät tuntuvia tappioita taisteluissa tai niiden jälkeisissä teloituksissa.

Vasta 8. elokuuta 1998 talibanit saivat Mazar-i-Sharifin haltuunsa. Maailman huomio kiinnittyi Talibaniin 20. elokuuta, kun Yhdysvallat laukaisi risteilyohjuksia neljään kohteeseen Afganistanissa Khostin lähellä. Yhtä leireistä johti Osama bin Laden, jota Yhdysvallat syytti iskuista lähetystöihinsä Itä-Afrikassa.

Talibanin kukoistaessa Afganistanin Islamilaisen Emiraatin tunnustivat Pakistanin ja Saudi-Arabian lisäksi Arabiemiraatit. Taliban hallitsi maan alueesta 90%, lukuun ottamatta pieniä alueita koillisessa Afganistanissa. Muu maailma, YK mukaan lukien pitivät kuiten Rabbania Afganistanin laillisena hallitsijana, vaikka oli selvää, ettei hänellä ollut käytännön asemaa.

Taliban vastaanotti tukea Saudi-Arabialta arviolta 2 miljoonaa dollaria vuodessa. Merkittävin Talibanin tukija oli kuitenkin Pakistan.

[muokkaa] Elämä Talibanien Afganistanissa

Afganistanista tuli ainoa maa, jossa oli käytössä puhtaasti islamilainen laki (šaria). Maalliset huvit, musiikki, televisio, radio, lähetystyö ja säänennustus oli kielletty. Murhaajat ja prostituoidut teloitettiin käyttämättömäksi jääneellä urheilustadionilla Kabulissa. Myös uskottomuudesta ja homoseksuaalisuudesta rankaistiin kuolemalla.

Taliban kielsi oopiumin viljelyn 2000 uskonnollisista syistä, ja tuotanto tippui 4000 tonnista vuonna 2000 (70% maailman tuotannosta) 82 tonniin 2001, josta suurin osa viljeltiin Pohjoisen liiton hallitsemilla alueilla.

Naisten asemaa Afganistanissa pidettiin erityisen huonona, naisten työssäkäynti kodin ulkopuolella (lukuun ottamatta terveydenhuoltoa) oli kielletty, ja monet perheet, joiden miehet olivat kuolleet sodassa, menettivät toimeentulonsa. Kasvojen paljastaminen ulkopuolisille tiesi ruoskintaa, ja talojen ikkunat oli peitettävä, jotta ulkopuoliset eivät nähneet sisään. Tosin ainakin osa julkisuuteen annetuista tiedoista oli vääriä, ruotsalaisen tutkimuksen mukaan 85% tytöistä kävi kaupungeissa koulua ja kouluissa oli myös naisopettajia. Naisille oli myös järjestetty terveydenhuolto ja työssä oli naislääkäreitä.

Maaliskuussa 2001 Taliban määräsi tuhottavaksi kaksi Buddha-patsasta Bamiyanissa. Kallioseinään kaiverretuista patsaista toinen oli 38 m pitkä ja 1800 vuoden ikäinen ja toinen 53 m pitkä ja 1500-vuotias. Teon tuomitsivat UNESCO:n lisäksi monet maat, myös Iran.

Kuitenkin vielä 17. toukokuuta 2001 Yhdysvaltain presidentti George W. Bushin hallinto myönsi Afganistanille 43 miljoonaa dollaria lisää apua palkkiona maan tilanteen paranemisesta. Toisen version mukaan kysymys tosin oli humanitaarisille järjestöille annetusta elintarvikeavusta, jonka taliban-hallinto takavarikoi. Kun otetaan huomioon edellä mainittu risteilyohjushyökkäys, tämä versio vaikuttaa ehkä uskottavammalta.

[muokkaa] Yhdysvaltain hyökkäys

21. syyskuuta 2001 Pakistan, Arabiemiraatit ja Saudi-Arabia vetivät pois tukensa Taliban-hallinnolta USA:n syyttäessä Talibania osalliseksi syyskuun 11. päivän terrori-iskuihin.

USA ja laaja koalitio maita aloittivat sotilastoimet Talibania vastaan lokakuussa 2001. Tavoitteena oli poistaa Taliban vallasta, koska se ei suostunut luovuttamaan Osama bin Ladenia, ja hänen tukemisensa vuoksi. Maasodassa taistelivat pääasiassa Pohjoisen liittouman joukot, joita Yhdysvallat tuki ilmaiskuin. Mazar-i-Sharif valloitettiin 9. marraskuuta, minkä jälkeen monet maakunnat antautuivat ilman vastarintaa Talibanien tukijoiden vaihtaessa puolta. Marraskuun 12. talibanit vetäytyivät Kabulista kohti etelää.

16. tammikuuta 2002 YK:n turvallisuusneuvosto päätti yksimielisesti julistaa asevientikiellon ja jäädyttää talibanien, al-Qaidan ja Osama bin Ladenin varat.

Talibanit vetäytyivät viimein myös Kandaharista ja järjestäytyivät Afganistanin ja Pakistanin väliselle raja-alueelle. Viimeiset taistelut Afganistanin sodassa käytiin Tora-Boran vuoristossa 16. joulukuuta 2002. Vangittuja Talibanien joukossa taistelleita vietiin USA:n Guantanamon laivastotukikohtaan kuulusteltaviksi. Osama bin Ladenia ja Mullah Omaria ei ole saatu kiinni. Jäljelle jääneiden Taliban-taistelijoiden metsästys jatkuu Pakistanissa ja Afganistanin puoleisella raja-alueella Pakistanin armeijan ja Yhdysvaltain erikoisjoukkojen toimesta.

[muokkaa] Talibanin uusi aktivoituminen keväällä 2006

Talibanin uusi aktivoituminen alkoi 2006 keväällä, jolloin perinteinen sodankäyntiaika alkaa Afganistanissa. Joukkojen koko kasvoi komppanian kokoisista jopa yli 400 miehen joukkoihin. Toukokuusta 2006 heinäkuuhun Etelä-Afganistanissa yli 300 talibania, sotilasta ja siviiliä sai surmansa. Talibanit polttivat yli 200 koulua ja ajoivat pois ulkomaiset avustustyöntekijät. Yhdysvaltain ilmavoimat suoritti yli 340 ilmaiskua, yli kaksi kertaa enemmän kuin paremmin uutisoidussa Irakin sodassa. Yhdysvaltain ilmaiskuissa kuolleet siviilit vahingoittivat myös Yhdysvaltain kannatusta.

Yhdysvaltain armeijan mukaan talibanit ovat epätoivoisia Afganistanin hallituksen kasvavan vaikutusvallan edessä ja pyrkivät siksi vahvistamaan asemiaan. Eräiden asiantuntijoiden mukaan taas talibanin uusi aktivoituminen on seurausta hallituksen epäonnistumisesta saada maa hallintaansa.[1]