Afganistanin sota
Wikipedia
| Afganistanin sota | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa terrorismin vastaista sotaa | |||||||
 |
|||||||
|
|||||||
| Taistelijat | |||||||
 TalibanAl Qaida |
 NATO Yhdysvallat Yhdistynyt Kuningaskunta Australia Italia Ukraina Georgia Espanja Portugali Viro Latvia Saksa Pakistan Norja Uusi Seelanti Alankomaat Pohjoisliittolaiset |
||||||
| Komentajat | |||||||
| Mohammed Omar | Tommy Franks David Fraser Mohammed Fahim |
||||||
Afganistanin sota käytiin lokakuussa 2001 kun Yhdysvaltain, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Australian ja pohjoisen liiton joukot valloittivat Afganistanin sitä hallitsevalta Taliban-hallinnolta. Yhdysvaltalaisen kenraalin Tommy Franksin kampanja oli nimeltään Operation Enduring Freedom ja brittijoukkojen operaatiot Operation Veritas.
Sodan taustalla olivat syyskuun 11. päivän terrori-iskut World Trade Centeriin ja Pentagoniin, joista vastuunottanut Osama bin Laden Al-Qaida-ryhmineen piti majaa Afganistanissa ystävällismielisen Taliban-hallinnon luona. YK:n turvallisuusneuvosto oli vaatinut terroristiksi epäillyn Osama bin Ladenin luovuttamista jo joulukuussa 2000. Syyskuun 11. iskujen syyllisen selvittyä Yhdysvaltain presidentti George W. Bush esitti talibaneille ultimatumin luovuttaa Osama bin Laden ja Al-Qaidan johtajat ja sulkea terroristejä kouluttavat leirit. Talibanit eivät suostuneet vaatimuksiin, vaan vaativat ensin lisää todisteita bin Ladenin syyllisyydestä ja ehdottivat hänen asiansa käsittelyä jossakin islamilaisessa tuomioistuimessa. Hyökkäyksen lähestyessä talebanit vielä tarjosivat bin Ladenin luovuttamista johonkin puolueettomaan valtioon asian tutkimiseksi. Bush ilmoitti, ettei pitänyt talebanien ehdotuksia vilpittöminä, ja 7. lokakuuta 16:30 UTC yhdysvaltain ja brittijoukot aloittivat Taliban- ja Al-Qaida -kohteiden pommitukset Kabulissa, Kandaharissa ja Jalalabadissa.
Ensimmäisen kahden viikon strategiset pommitukset johtoa ja viestiyhteyksiä vastaan eivät saaneet juurikaan tulosta aikaan, mutta tämän jälkeen painopisteen siirtäminen rynnäköintiin Talibanin taistelujoukkoja vastaan ja USA:n erikoisjoukkojen hyökkäys Kandahariin marraskuun alussa mahdollistivat Pohjoisen liiton joukkojen etenemisen. Mazar-i-Sharif vallattiin 9. marraskuuta ja sitä puolustaneet taliban-taistelijat teloitettiin. Mazar-i-Sharifin menetyksen jälkeen monet pohjoiset maakunnat antautuivat ilman vastarintaa Talibanien tukijoiden vaihtaessa puolia. Marraskuun 12. yönä talibanit vetäytyivät Kabulista kohti etelää. Kaupunkia jäi puolustamaan vain kourallinen ulkomaalaisia al-Qaidan taistelijoita, jotka 13. päivänä saapuneet Pohjoisen liiton joukot voittivat nopeasti. Seuraavan 24 tunnin aikana kaikki Iranin rajan vastaiset maakunnat antautuivat, mukaan lukien tärkeä Heratin kaupunki.
Pohjoisessa Afganistanissa 10000 Taliban-taistelijaa vetäytyi Kondozin kaupunkiin, joka saarrettiin 16. marraskuuta mennessä. Tällöin talibanit olivat perääntyneet etelässä jo Kandahariin asti. 13. päivästä lähtien noin 2000 Al-Qaida-taistelijaa, joukossa melko varmasti myös Osama bin Laden oli linnoittautunut Tora-Boran vuoristoon rakennettuihin komplekseihin 50 kilometriä lounaaseen Jalalabadista. USA:n ilmavoimat aloittivat massiivisen pommituksen linnoitusten tuhoamiseksi. Konduz antautui 25. marraskuuta, jolloin antautuneista noin 2000 teloitettiin välittömästi tai kuoli tukehtumalla kuljetuksen aikana. Qala-e-Jangin vankilassa alkoi samana päivänä kapina kun noin 600 vankia kapinoi vangitsijoitaan vastaan. Kapinan tukahduttaminen vie kolme päivää ja merkitsi taisteluiden loppua pohjoisessa Afganistanissa.
Etelässä Kandahar oli vielä Talibanien hallinnassa, ensimmäinen suurempi USA:n joukko, noin 1000 merijalkaväen sotilasta taisteli täällä ensi kertaa Talibaneja vastaan. Raskaan pommituksen alla Taliban-joukot olivat valmiit antautumaan 6. joulukuuta, mutta USA ei hyväksynyt armahdusta Talibanin tai Al-Qaidan johtajille ja 7. joulukuuta Talibanin johtaja Mullah Omar nähtiin viimeisen kerran moottoripyöräsaattueessa pakenemassa Kandaharista kohti Uruzganin maakunnan vuoristoa. Muut Taliban-johtajat pakenivat Pakistaniin Paktian ja Paktikan maakuntien kautta ja kaupunki jäi Pohjoisen liiton joukkojen käsiin.
Taistelut jatkuivat vielä Tora-Borassa jossa Al-Qaidan taistelijat puolustautuivat luolissa ja bunkkereissa heimopäälliköiden joukkoja, USA:n erikoisjoukkoja ja ilmaiskuja vastaan. Taistelut jatkuivat vaikeassa maastossa 17. joulukuuta asti, jolloin viimeinen luolakompleksi vallattiin. Osama bin Ladenin tai hänen ruumiinsa etsinnät jatkuivat tammikuulle asti, mutta hänestä tai muista Al-Qaidan johtajista ei löydetty merkkejä. Arviolta 200 ulkomaista Al-Qaidan taistelijaa kuoli taistelussa.
Vielä maaliskuussa 2002 USA:n ja Afganistanin heimojen joukot joutuivat hyökkäämään 1000-5000 uudelleenryhmittynyttä Taliban-taistelijaa vastaan yli 3000 metrin korkeudessa Paktian maakunnassa (Operaatio Anaconda).
Sodasta suoraan kuolleiden siviiliuhrien määrän arviot liikkuvat tuhannen ja 3600:n välillä. Sodan vaikutuksesta epäsuorasti kuolleiden siviilien määriä ei ilmeisesti ole tutkittu tarkasti. Brittiläisessä Guardian lehdessä ollut artikkeli puhuu muutamista kymmenistä tuhansista. Sodan aikana monet humanitääriset järjestöt pelkäsivät suurkatastrofia, mikäli sota jatkuu kiivaana vielä lähestyvänä talvena. Tämän vuoksi Yhdysvalloille esitettiin vaatimuksia keskeyttää sotatoimet humanitäärisen tilanteen helpottamiseksi. Sodan päävaihe saatiin kuitenkin vietyä loppuun jo ennen talvea.
