Venäläiset

Wikipedia

Venäläiset on noin 135 miljoonan ihmisen itäslaavilainen, Euroopan suurin kansa.

Sisällysluettelo 1 Venäläisten alueellinen jakautuminen 2 Uskonto 3 Alkuperä 4 Lähteet

[muokkaa] Venäläisten alueellinen jakautuminen

Venäläiset asuvat pääasiassa Venäjän federaatiossa, jonka väestöstä he muodostavat 79,8 prosenttia (vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan 116 miljoonaa), mutta myös laajamittaisesti Venäjän federaation ulkopuolella, enimmäkseen muissa entisissä neuvostotasavalloissa.

Venäjä	115 889 107
Ukraina	8 200 000
Kazakstan	4 194 000
Valko-Venäjä	1 200 000
Latvia	676 000
Uzbekistan	619 000
Kirgisia	485 000
Saksa	360 000
Yhdysvallat	338 000
Viro	330 000
Liettua	278 000
Moldova	198 000
Azerbaidžan	164 000
Turkmenistan	142 000
Tadžikistan	137 000
Brasilia	122 000
Ranska	115 000

Venäläiset ovat myös yksi Kiinan virallisesti tunnustamasta 56 etnisestä ryhmästä.

[muokkaa] Uskonto

Valtaosa venäläisistä on uskonnoltaan ortodokseja. Ortodoksisella kirkolla on kautta historian ollut merkittävä rooli venäläisten kansallisen identiteetin kehityksessä, ja nykyaikana se on olennainen osa venäläisten kansallista kulttuuria. Johtuen Neuvostoliiton uskontoihin kohdistamasta sortopolitiikasta, ei kovin moni venäläinen kuitenkaan varsinaisesti kuulu kirkkoon.

[muokkaa] Alkuperä

Katso myös: Venäläisten alkuperä

Nykyiset venäläiset (isovenäläiset) ovat muodostuneet suuresta joukosta muinaisia slaavilaisia, balttilaisia ja suomalais-ugrilaisia heimoja ja niihin sulautuneita muita väestöaineksia [1] - [4]. 600-luvulta alkaen slaavilaiset väestöt saapuivat vanhalle suomalais-ugrilaisten alueelle, joita ovat mm. Ylä-Volgan ja Väinän vesistöalueet.

Novgorodin ja Kiovan hallinnon hajottua 1100-luvulla väestöaineksesta alkoivat erottua nykyiset venäläiset (isovenäläiset), valkovenäläiset ja ukrainalaiset (vähävenäläiset).

Myöhemmin venäläiset ovat levittäytyneet yhä itään, ja etenkin 1800-luvulta lähtien laajamittaisemmin myös Siperiaan, jossa ovat enemmistökansallisuutena. Venäläisen laajentumisen tunnusomaisena piirteenä on alueiden alkuperäiskansojen sulautuminen venäläiseen väestöön, joka jatkuu vielä tänäkin päivänä pienten kansallisuuksien kadotessa venäläisen elämäntavan ja kulttuurin puristuksessa. Tämän seurauksena venäläinen kansa on geneettisesti kirjava, mutta kulttuurisesti ja kielellisesti yhtenäinen kokonaisuus.

[muokkaa] Lähteet

1. Heikki Kirkinen 2004: Venäjän historia.
2. Jouko Vahtola 2003: Suomen historia.
3. Hans-Peter Schulz et al.: artikkeli Muinaistutkija-lehden numerossa 4/1998.
4. L. Cavalli-Sforza & Menozzi, Piazza 1994: The history of geography of human genes

Tämä etniseen ryhmään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.