Puola

Puolan tasavalta eli Puola on yksi Keski- ja Itä-Euroopan suurimmista valtiosta. Sen rajanaapureita ovat lännessä Saksa, lounaassa Tšekki, etelässä Slovakia kaakossa Ukraina, idässä Valko-Venäjä ja koillisessa Liettua ja Venäjän Kaliningradin alue. Puola on Itämeren rannikolla, sitä vastapäätä ovat Tanskan Bornholm ja Ruotsi.

[muokkaa] Historia

Puola muodostui yhtenäiseksi valtioksi jo 1000-luvulla. Vuosisatojen ajan se oli yksi Itä-Euroopan suurvalloista. Lublinin sopimuksella 1. heinäkuuta 1569 perustettiin Puola-Liettuan tasavalta. Tasavallalle oli ominaista aateliston voimakas asema, uskonnonvapaus ja vähemmistöjen oikeus omaan kieleen ja oikeudenkäyttöön. Perustuslaki antoi jokaiselle valtiopäivien jäsenelle veto-oikeuden kaikkiin päätöksiin ja jokaiselle aatelismiehelle oikeuden muodostaa ns. konfederaatio muista vapaista miehistä ja nousta kapinaan keskusvaltaa vastaan. Aatelisvalta, maataviljelijäväestön hyvin heikko asema, väestön heterogeenisuus - puolalaiset, liettualaiset, latvialaiset, juutalaiset, saksalaiset, tataarit, ukrainalaiset, valko-venäläiset ja virolaiset olivat merkittävimmät kansanryhmät - ja joidenkin vähemmistöjen vahva autonomia teki Puolasta hyvin hajanaisen valtion.

Maan sisäinen hajanaisuus ja keskusvallan (kruunun) heikkous johtivat kuitenkin 1700-luvun lopulla Puolan jakoihin, joissa Venäjä, Preussi ja Itävalta jakoivat maan keskenään. Napoleon muodosti Puolasta uudelleen itsenäisen valtion, mutta Napoleonin kaaduttua Puola menetti jälleen itsenäisyytensä.

Puola-Liettua laajimmillaan

Puola itsenäistyi taas ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Natsi-Saksa ja Neuvostoliitto jakoivat Puolan uudelleen 1939. Toisessa maailmansodassa maa kärsi pahasti saksalaismiehityksestä. Sodan jälkeen voittajavallat siirsivät Puolan rajoja länteen.

Pääartikkeli: Puolan historia 1945–1989

Kylmän sodan aikana Puola oli käytännössä Neuvostoliiton valvonnassa. Vuosina 1981-82 maassa oli sotatila, kun kommunistit yrittivät – huonolla menestyksellä – pitää kirkon ja ammattiyhdistysliikkeen, kuten Lech Wałęsan Solidaarisuus-liikkeen, ympärille keskittyneen vastarinnan aisoissa.

Solidaarisuus sai maanvyörymävoiton osittain vapaissa parlamenttivaaleissa kesäkuussa 1989 ja joulukuussa 1990 Lech Wałęsa nousi maan presidentiksi. 1990-luvun alun uudistuksiin liittyvän taloudellisen šokin jälkeen maan talous on lähtenyt nousuun. Puola liittyi NATOon 1999 ja on yksi niistä kymmenestä valtiosta, jotka liittyivät Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004.

[muokkaa] Politiikka

Puolan nykyinen perustuslaki on vuodelta 1997. Hallituksen keskuksena on ministerineuvosto, jota johtaa pääministeri. Presidentti nimittää hallituksen pääministerin ehdotuksen mukaan, tyypillisesti alahuoneen enemmistökoalition jäsenistä.

Presidentti valitaan kansanvaalilla viisivuotiskaudeksi, ja hän toimii valtion päänä. Kansa valitsee myös parlamentin eli kansalliskokouksen (Zgromadzenie Narodowe), jossa on 460-jäseninen alahuone (Sejm), ja 100-jäseninen ylähuone, senaatti (Senat). Parlamentin jäsenet valitaan suhteellisella vaalilla nelivuotiskausiksi. Puolueilla on 5 % äänikynnys, tämä ei kuitenkaan koske kansallisten vähemmistöjen puolueita.

Korkeimmat oikeusinstituutiot ovat korkein oikeus (Sąd Najwyższy), jonka jäsenet valitsee presidentti kansalliskokouksen suosituksen perusteella, ja perustuslaillinen oikeus (Trybunał Konstytucyjny) jonka tuomarit valitsee alahuone yhdeksänvuotiskausille.

Alahuone asettaa myös (senaatin hyväksynnällä) asiamiehen (Rzecznik Praw Obywatelskich) valvomaan kansalaisoikeuksien toteutumista.

Edelliset parlamenttivaalit pidettiin syyskuussa 2001. Puoluekenttää hallitsee demokraattinen vasemmistoliitto (Sojusz Lewicy Demokratycznej) joka sai vaaleissa 1999 200 alahuoneen 460:sta paikasta ja 75 senaatin 100:sta paikasta. Muu poliittinen kenttä on varsin hajanaista. SLD muodosti hallituksen maaseudunpuolueen (Polskie Stronnictwo Ludowe) kanssa, mutta PSL lähti hallituksesta maaliskuussa 2003.

SLD:n kannatus on kuitenkin tippunut mielipidekyselyissä kymmenen prosentin alle, ja europarlamenttivaaleissa 2004 se sai enää 9 % äänistä ja viisi Puolan 54 paikasta. Loikkausten jälkeen sillä on enää 161 edustajan ryhmä parlamentissa ja on epävarmaa ylittääkö se enää seuraavissa vaaleissa keväällä 2005 äänikynnystä.

[muokkaa] Osat

Puola on jaettu hallinnollisesti kuuteentoista lääniin eli voivodikuntaan: (województwa, yksikkö - województwo)

Varsova

Masovian lääni (Mazowieckie)
Sleesian lääni (Śląskie)
Iso-Puolan lääni (Wielkopolskie)
Ala-Sleesian lääni (Dolnośląskie)
Pommerin lääni (Pomorskie)
Vähä-Puolan lääni (Małopolskie)
Lodzin lääni (Łódzkie)
Kujavia-Pommerin lääni (Kujawsko-Pomorskie)
Länsi-Pommerin lääni (Zachodniopomorskie)
Lublinin lääni (Lubelskie)
Ala-Karpaattien lääni (Podkarpackie)
Swietokrzyskin lääni, Pyhänristinvuorten alue (Świętokrzyskie)
Lubuszin lääni (Lubuskie)
Ermlannin-Masurian lääni (Warmińsko-Mazurskie)
Opolen lääni (Opolskie)
Podlasian lääni (Podlaskie)

[muokkaa] Maantiede

Puola satelliittikuvassa helmikuussa

Puolan kartta

Puola on yksi Itä-Euroopan suurimmista valtiosta. Väkiluku on 38,7 miljoonaa ja pinta-ala 312 685 neliökilometriä (hieman Suomea pienempi). Puolan pääkaupunki on Varsova, muita suuria kaupunkeja ovat mm. Lodz, Krakova, Wroclaw, Gdansk, Poznan, Bialystok ja Katowice. Naapurimaat ovat Saksa, Tšekki, Valko-Venäjä, Slovakia, Ukraina, Liettua ja Venäjä.

Puola sijaitsee lähes kokonaisuudessaan pohjoisen Euroopan tasangolla, maan keskimääräinen korkeus merenpinnasta on vain 173 metriä. Sudeetit ja Karpaatit muodostavat kuitenkin maan etelärajan. Karpaatteihin kuuluvassa Tatravuoristossa sijaitsee Puolan korkein huippu, 2499 metrin Rysy.

Tasankoa halkovat monet suuret joet, kuten Veiksel (puolaksi Wisła), Oder (puolaksi Odra), Warta ja läntinen Bug. Tasaisessa maassa on myös yli 9300 järveä, etupäässä maan pohjoisosissa. Mazury on suurin järvialue ja suosittu turistikohde.

[muokkaa] Talous

Puolan talous on kasvanut merkittävästi maan Euroopan unioniin liittymisen jälkeen 1. toukokuuta 2004. Vuonna 2004 kasvu oli 5.4%, vuonna 2005 3.3% ja vuodelle 2006 on ennustettu 4.3%:n kasvua. Maatalous on edelleen tehotonta ja arkoihin alueisiin, kuten hiilentuotantoon ei ole puututtu. Maatalous työllistää edelleen 27,5 % työvoimasta, mutta tuo vain 3,8 % BKT:stä. Puolassa on edelleen kaksi miljoonaa yksityistä maatilaa, jotka käsittävät 90 % viljelyalasta. Keskimääräinen tilakoko on vain kahdeksan hehtaaria.

Puolalainen teollisuus tuottaa: elektroniikkaa, autoja, busseja (Jelcz SA, Autosan, Solaris Bus & Coach), helikoptereita (PZL Świdnik), lentokoneita, sotakalustoa (mukaan lukien panssarivaunut), lääkkeitä, kemiallisia tuotteita, maataloustuotteita ym.

[muokkaa] Väestöjakauma

Wang kirkko, Karpacz

Puolassa puhutaan lähes yksinomaan puolaa (96,7 %). Noin 95 % väestöstä on katolisia, tosin vain 75 % tunnustautuu uskontoa harjoittaviksi. Jäljelle jäävään viiteen prosenttiin kuuluu mm. ortodokseja ja protestantteja.

Ennen toista maailmansotaa Puolassa asui yli kaksi miljoonaa juutalaista, runsas miljoona sekä saksalaisia että valkovenäläisiä ja lähes neljä miljoonaa ukrainalaista. Toisen maailmansodan jälkeisessa rajojen siirrossa voittajatkin suorittivat puolalaisten laajamittaisia joukkosiirtoja.

Puolan kansallinen koostumus (lähde: unkaril. aikakauslehti História 2–3 / 1991)
kansallisuus	1921	1931	1946	1989
puolalainen	18.814.239 69,2 %	22.208.000 69,1 %	20.520.178 85,6 %	n. 37.380.000 98,7 %
ukrainalainen	3.898.431 14,3 %	muut yht. 9.925.000 30,9%	–	n. 230.000 0,6 %
juutalainen	2.110.448 7,8 %		–	–
valkovenäläinen	1.060.237 3,9 %		–	n. 190.000 0,5 %
saksalainen	1.059.194 3,9 %		2.288.300 9,6 %	–
liettualainen	68.667 0,3 %		–	–
venäläinen	56.239 0,2 %		–	–
tšekki	30.629 0,1 %		–	–
muut	78.634 0,3 %		399.526 1,7 %	n.80.000 0,2 %
vailla kansallisuutta	–		721.523 3,0 %	–
yhteensä	27.176.717	32.133.000	23.929.527	n. 37.875.000

[muokkaa] Kulttuuri

Katso: Puolan kirjallisuus

[muokkaa] Merkittävimmät nähtävyydet

Auschwitzin keskitysleiri Etelä-Puolassa Krakovan liepeillä
Malborkin linna Pohjois-Puolassa
Wawelin linna Krakovassa
Sukiennice eli vanha verkahalli Krakovan pääaukiolla (Rynek Glówny)
Mariankirkko Krakovassa
Kazimierz, Krakovan juutalaiskaupunginosa

[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat

[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet

koneet
rauta
terästuotteet

kivihiili

[muokkaa] Tunnettuja puolalaisia

Nikolaus Kopernikus. Jan Matejko maissa

Frédéric Chopin (Fryderyk Chopin) (säveltäjä, 1810–1849)
Nikolaus Kopernikus (tähtitieteilijä, 1473–1543)
paavi Johannes Paavali II (Karol Józef Wojtyła, 1920–2005)
Adam Małysz (mäkihyppääjä, 1977-)
Maria Curie-Skłodowska (tiedenainen, 1867–1934)
Stanisław Lem (tieteiskirjailija, 1921–2006)
Adam Mickiewicz (1798–1855)
Lech Wałęsa

[muokkaa] Puolalainen ruoka

Puolalainen keittiö on tyypiltään itä-eurooppalainen ja perinteinen. Se on saanut vaikutteita sekä naapurimaidensa että juutalaisesta ruokatraditiosta vuosisatojen kuluessa. Puola on myös maantieteellisesti suuri maa, joten ruokaperinteet vaihtelevat jonkin verran eri puolilla maata.

Puolalaiseen ateriaan kuuluu erottamattomana osana keitto. Tunnetuimmat ovat zurek eli hapanjauhokeitto, kermainen sienikeitto, kanasta tai naudanlihasta tehty lihaliemi, flaki eli lehmänmahakeitto, tomaattikeitto ja barszcz eli punajuurikeitto. Joidenkin keittojen kanssa tarjotaan kotonatehtyä täytettyä pastaa tai keitettyä perunaa. Kylminä alkupaloina syödään hyytelöityä kalaa tai lihaa, lihaleikkeleitä, kotitekoista maksapasteijaa, silliä, savustettua ankeriasta, täytettyjä kananmunia, juuresraasteita, tomaattia, kurkkua ja majoneesisalaatteja.

Lämpimänä alkupalana tarjotaan omenan ja sipulin kanssa paistettua kananmaksaa tai lihalla täytettyä kotitekoista pastaa.

Pääruokana syödään lihaa; kanaa, kalkkunaa, possua, lammasta tai nautaa. Juhlaruokana tarjotaan omenoilla täytettyä, paistettua ankkaa karpalohyytelön kanssa. Kalaruokiin kuuluvat paistetut lohi, turska, kuha ja taimen. Kalaruokia tarjotaan erityisesti paaston aikaan. Talviaikaan kuuluu bigos, pitkään uunissa haudutettu kaalipata, jossa on myös makkaraa, naudan ja sianlihaa, sipulia ja sieniä. Jouluaaton ruokapöytään kuuluu hyytelöity karppi.

Pääruoan kanssa tarjotaan keitettyjä perunoita, riisiä, tattaria, hapankaalia ja erilaisia taikinasta tehtyjä makaroninkaltaisia lisäkkeitä. Ruoan kanssa tajotaan myös tummaa ja vaaleaa leipää sekä voita.

Ruoan mausteina käytetään suolaa, maustepippuria, meiramia tilliä, persiljaa ja piparjuurta, sitruunaa ja etikkaa.

Jälkiruokana on jäätelöä, hedelmäsalaattia, Szarlotka-omenaleivosta, täytekakkuja, joissa on paksut kerrokset vanukkaita ja hyytelöitä. Myös mansikoilla tai mustikoilla täytettyä makeaa pastaa tarjotaan sokerin kanssa jälkiruoaksi. Pullataikinasta tehty leivonnainen, jossa on täytteenä unikonsiemenistä tehtyä massaa tarjotaan juhlaleivonnaisena.

Ruokajuomana tarjotaan viiniä, vettä, teetä tai vahvempia alkoholijuomia. Ruoka on aina kauniisti katettu ja pöytä koristeltu. Kukat, pellavainen valkoinen tai käsin kirjottu pöytäliina ja kankaiset servietit kuuluvat kattaukseen.

Puolassa tee haudutetaan teelehdistä ja tarjotaan sokerin ja sitruunan kera. Kahvi turkkilaiseen tapaan tehdään näin: jauhettu kahvi laitetaan lasin pohjalle, siihen lisätään keitetty vesi, sokeri ja kerma, sekoitetaan, annetaan laskeutua ja juodaan.

[muokkaa] Katso myös

Puolan autoteollisuus

[muokkaa] Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on lisää materiaalia aiheesta Puola.

Euroopan valtiot

Luettelo valtioista | Eurooppa | Euroopan neuvosto | Euroopan unioni

	Euroopan unioni
	Alankomaat \| Belgia \| Espanja \| Irlanti \| Italia \| Itävalta \| Kreikka \| Kypros \| Latvia \| Liettua \| Luxemburg \| Malta \| Portugali \| Puola \| Ranska \| Ruotsi \| Saksa \| Slovakia \| Slovenia \| Suomi \| Tanska \| Tšekki \| Unkari \| Viro \| Yhdistynyt kuningaskunta

	NATO
	Alankomaat \| Belgia \| Bulgaria \| Espanja \| Islanti \| Italia \| Kanada \| Kreikka \| Latvia \| Liettua \| Luxemburg \| Norja \| Portugali \| Puola \| Ranska \| Romania \| Saksa \| Slovakia \| Slovenia \| Tanska \| Tšekki \| Turkki \| Unkari \| Viro \| Yhdistynyt kuningaskunta \| Yhdysvallat