Kaliningradin alue

Wikipedia

Калинингра́дская о́бласть
Kaliningradskaja oblast¹


lippu	vaakuna

Kaliningradin alueen sijainti (muu Venäjä on merkitty karttaan tummemmalla harmaalla)

Pääkaupunki

Kaliningrad
54°44′0″N, 20°29′0″E

Suurin kaupunki (2002)

Kaliningrad (430 003)

Kuvernööri

Georgy Boos

Pinta-ala
– yhteensä
– vettä

15 100 km²
1 800 km²

Väkiluku (2002)
– yhteensä
– väestötiheys

955 281
63,26 / km²

Aikavyöhyke
– kesäaika

UTC+2
UTC+3

Rekisterikilven numerot

{{{rekisterikilven numerot}}}

Perustettu

1946

Kotisivu

www.gov.kaliningrad.ru

¹ Translitteroituna

Kaliningradin alue (ven. Kaliningradskaja oblast) on Venäjän federaatioon kuuluva hallinnollinen alue Keski-Euroopassa. Alue on eksklaavi eli erillään muusta Venäjästä. Se rajoittuu pohjoisessa ja idässä Liettuaan, etelässä Puolaan ja lännessä Itämereen.

[muokkaa] Maantiede

Kaliningradin alueen kartta

Kaliningradin alue on alankoa. Alueen merkittävimmät joet ovat Neman ja Pregolja. Itämeren rannikolla on Kuurin- ja Veikselinhaffit.

[muokkaa] Väestö

Kaliningradin alueen asukasluku on 951 000 (1999) ja väentiheys 63 as./km². Suurin kaupunki on Kaliningrad, jossa on 426 500 asukasta (1999). Alueen väestöstä on venäläisiä 78 %, valkovenäläisiä 8 %, ukrainalaisia 7 %, liettualaisia 2 % ja saksalaisia 0,6 %.

[muokkaa] Hallinto

Kaliningradin alue on yksi Venäjän federaation alueista (subjekti) ja sen pääkaupunki on Kaliningrad (nimenä vuoteen 1946 asti Königsberg). Alue on jaettu hallinnollisesti 13 piiriin ja 22 kaupunkialueeseen. Paikallishallinnon johdossa on kuvernööri ja alueduuma.

[muokkaa] Talous

Alueen tärkeimmät teollisuudenalat ovat koneenrakennus, sähkötekniikka, selluloosa-, paperi-, elintarvike-, kaasu- ja kevytteollisuus. Lisäksi on meripihkan tuotantoa ja jalostusta. Maatalous tuottaa perunoita ja vihanneksia sekä karjataloustuotteita. Lisäksi harjoitetaan turkistarhausta ja kalastusta.

Alueelta on rautatieyhteys Liettuaan. Tärkeimmät satamat ovat Kaliningrad ja Baltijsk.

[muokkaa] Historia

Kaliningradin alueen lippu ennen vuotta 2006.

Kaliningradin alue on osa vanhaa Itä-Preussia ja saksalaisten asuinaluetta. Toisen maailmansodan lopulla Neuvostoliitto miehitti alueen ja alueen saksalainen väestö karkotettiin. Vuonna 1945 pidetyssä Potsdamin konferenssissa liittoutuneet sopivat, että kolmannes Itä-Preussista, pääkaupunki Königsberg mukaan lukien, siirtyi Neuvostoliitolle. Neuvostoliitto asutti alueen tämän jälkeen uudelleen pääosin venäläisillä. Vuonna 1946 alue ja sen pääkaupunki nimettiin uudelleen Kaliningradiksi, Neuvostoliiton silloisen valtionhoitajan Mihail Kalininin mukaan.

Venäjän federaation subjektit

Tasavallat	Adygeia \| Altai \| Baškortostan \| Burjatia \| Dagestan \| Ingušia \| Kabardi-Balkaria \| Karjala \| Hakassia \| Komi \| Kalmukia \| Karatšai-Tšerkessia \| Mari \| Mordva \| Pohjois-Ossetia-Alania \| Saha \| Tatarstan \| Tšetšenia \| Tšuvassia \| Tuva \| Udmurtia
Aluepiirit	Altai \| Habarovsk \| Krasnodar \| Krasnojarsk¹ \| Perm \| Primorje \| Stavropol
Alueet	Amur \| Arkangeli \| Astrahan \| Belgorod \| Brjansk \| Irkutsk³ \| Ivanovo \| Jaroslavl \| Kaliningrad \| Kaluga \| Kamtšatka² \| Kemerovo \| Kirov \| Kostroma \| Kurgan \| Kursk \| Leningrad \| Lipetsk \| Magadan \| Moskova \| Murmansk \| Nižni Novgorod \| Novgorod \| Novosibirsk \| Omsk \| Orenburg \| Orel \| Penza \| Pihkova \| Rjazan \| Rostov \| Samara \| Sahalin \| Saratov \| Smolensk \| Sverdlovsk \| Tambov \| Tjumen \| Tomsk \| Tšeljabinsk \| Tšita \| Tula \| Tver \| Uljanovsk \| Vladimir \| Volgograd \| Vologda \| Voronež
Liittovaltion kaupungit	Moskova \| Pietari
Autonominen alue	Juutalaisten autonominen alue
Autonomiset piirikunnat	Agin-Burjatia \| Evenkia¹ \| Hanti-Mansia \| Tšukotka \| Korjakia² \| Nenetsia \| Taimyr¹ \| Ust-Ordan Burjatia³ \| Jamalin Nenetsia

1. 1. tammikuuta 2007 Evenkia ja Taimyr liitetään osaksi Kransojarskin aluepiiriä.
2. 1. heinäkuuta 2007 Kamtšatkan alue ja Korjakian autonominen piirikunta yhdistetään Kamtšatkan aluepiiriksi.
3. 1. tammikuuta 2008 Ust-Ordan Burjatian autonominen piirikunta liitetään Irkutskin alueeseen.

	Luoteisen liittovaltiopiirin alueet
	Arkangelin alue\| Arkangelin alueeseen sisältyvä Nenetskien autonominen piiri \| Kaliningradin alue \| Leningradin alue \| Muurmanskin alue\| Novgorodin alue\| Pihkovan alue\| Karjalan tasavalta \| Komin tasavalta \| Vologdan alue\|