Tanska

Wikipedia

Kongeriget Danmark
(Tanskan kuningaskunta)


lippu		vaakuna

Valtiomuoto

perustuslaillinen monarkia

Kuningatar
Pääministeri

Margareeta II
Anders Fogh Rasmussen

Pääkaupunki

Kööpenhamina (502 204 as.)
55°43' N 12°34' E

Muita kaupunkeja

Århus (293 932 as.), Odense (145 554 as.), Aalborg (163 000 as.)

Pinta-ala
– josta sisävesiä

43 094 km² (sijalla 131)
1,6

Väkiluku (2006)
– väestötiheys
– väestönkasvu

5 427 459 (sijalla 108)
125 / km²
0,34 % (2005)

Viralliset kielet

tanska¹

Valuutta

Tanskan kruunu (DKK)

BKT (2003)
– yhteensä
– per asukas

sijalla 43
167 700 miljoonaa US$
31 200 US$

HDI (2002)

0,932 (sijalla 17)

Elinkeinorakenne

maatalous 2,2 %,
palvelut 72,3 %,
teollisuus 25,5 % BKT:sta

Aikavyöhyke
– kesäaika

UTC+1
UTC+2

Itsenäisyys
Historiallinen aika ja yhdistyminen
kristinusko ja lopullinen yhdistyminen

800-luvulla
900-luvulla

Lyhenne
Maatunnus

DK
ajoneuvot: DK
lentokoneet: OY

Kansainvälinen
suuntanumero

+45

Motto

Kuningattaren motto: Guds hjælp, folkets kærlighed, Danmarks styrke
(Jumalan apu, kansan rakkaus, Tanskan voima)

Kansallislaulu

Der er et Yndigt land
Kuninkaallinen hymni:
Kong Kristian

¹ grönlanti ja fääri paikallisia
²2 389 903 km² territoriot mukaan lukien

Tanskan kartta

Tanskan kuningaskunta (tansk. Kongeriget Danmark) eli Tanska (tansk. Danmark) on monarkia Pohjois-Euroopassa. Se sijaitsee Saksasta pohjoiseen, Norjasta etelään ja Ruotsista lounaaseen. Pinta-alaltaan se on selvästi pienin Pohjoismaa, vain 43 094 neliökilometriä. Tanska sijaitsee Pohjoismaista eteläisimpänä. Maan väkiluku on samaa suuruusluokkaa muiden Pohjoismaiden kanssa.

Tanskaa ympäröivät idässä Itämeri ja lännessä Pohjanmeri. Varsinaisen Tanskan alue koostuu Pohjois-Saksaan rajoittuvasta Jyllannin niemimaasta (Jylland) sekä lukuisista saarista, joista suurimmat ovat Vendsyssel-Thy, Fyn, Själlanti, Lolland, Falster ja Bornholm. Lukuisista saarista johtuen Tanskan rantaviiva on noin 7 400 kilometriä. Näiden alueiden lisäksi Grönlanti ja Färsaaret kuuluvat myös Tanskalle.

Sisällysluettelo

1 Historia
2 Politiikka
3 Läänit
4 Maantiede
5 Ilmasto
- 5.1 Lämpötilat
- 5.2 Sademäärät
6 Väestöjakauma
7 Kulttuuri
8 Merkittävimmät luonnonvarat
9 Merkittävimmät vientituotteet
10 Katso myös
11 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Pääartikkeli: Tanskan historia

700-luvulta aina 1000-luvulle tanskalaiset tunnettiin Euroopassa viikinkeinä yhdessä ruotsalaisten ja norjalaisten kanssa. Viikingeillä oli huono maine ryöstelijöinä ympäri Eurooppaa, mutta he harrastivat myös rauhanomaista kaupankäyntiä. Tanskan alueella yhtenäinen kuningaskunta muodostui viimeistään viikinkiajan kuluessa.

Kuningas Harald Sinihammas vakiinnutti kristinuskon aseman maassa ja antoi kastaa itsensä vuonna 965.

1100- ja 1200-luvuilla Tanska oli ristiretkien myötä Itämeren alueen voimakkain valtio.

Kalmarin unionin solmimisen myötä vuonna 1397 Tanska, Norja ja Ruotsi yhdistyivät tanskalaiskuninkaan Erik VII:n kruunun alaisuuteen. Unionia leimasi Tanskan muihin verrattuna korostunut asema, minkä vuoksi Ruotsi irtaantui unionista lopullisesti 1500-luvulla Kustaa Vaasan johdolla. Norja pysyi unionissa ja 1500-luvulta lähtien suorassa alistussuhteessa Tanskan kanssa vuoteen 1814 asti. Etelä-Ruotsin läänit Skoone, Blekinge ja Halland olivat pitkään osa Tanskaa, mutta ne jouduttiin luovuttamaan suurvalta-Ruotsille 1658.

Tanskalla on ollut eurooppalaisten omistustensa lisäksi siirtomaita. Ne olivat pääasiassa pieniä, kuten nykyisten Yhdysvaltain Neitsytsaarten alue itäisellä Karibialla 1671–1917 sekä Tranquebar Intiassa 1620–1845.

Vuonna 1864 käydyn katkeran toisen Schleswigin sodan jälkeen Tanska joutui luovuttamaan Schleswig-Holsteinin Preussille. Tämän jälkeen Tanska piti pitkään kiinni puolueettomuudestaan eikä osallistunut ensimmäiseen maailmansotaan. Saksan Tanskaan kohdistaman uhan vuoksi maa taipui kuitenkin myymään Karibian omistuksensa Yhdysvalloille 1917, joka pelkäsi Saksan suunnittelevan sinne sukellusvenetukikohtaa.

9. huhtikuuta 1940 Saksa hyökkäsi Tanskaan (Operaatio Weserübung). Tanska oli Saksan miehittämä lähes koko toisen maailmansodan ajan. Sodan jälkeen Tanska liittyi NATO:n ja vuonna 1973 Euroopan unioniin.

[muokkaa] Politiikka

Tanskan virallinen hallitsija on Tanskan kuningatar Margareeta II, mutta hänellä ei ole poliittista valtaa. Tanskan eduskunta (Folketing) säätää lait ja siihen kuuluu 179 jäsentä. Eduskunta valitaan joka neljäs vuosi, mutta pääministeri voi määrätä uudet eduskuntavaalit pidettäväksi aikaisemminkin.

[muokkaa] Läänit

Tanska jaetaan 13 lääniin (amter) ja 270 kuntaan (kommuner).

Frederiksborgin lääni
Fynin lääni
Kööpenhaminan lääni
Nordjylland (Pohjois-Jyllannin lääni)
Riben lääni
Ringkjøbingin lääni
Roskilden lääni
Sønderjylland (Etelä-Jyllannin lääni)
Storstrømin lääni
Vejlen lääni
Viborgin lääni
Vestsjælland (Länsi-Själlannin lääni)
Århusin lääni

Kolmella kunnalla on lääninoikeudet:

Grönlanti ja Färsaaret kuuluvat Tanskalle mutta niillä on autonominen asema. Kummallakin on kaksi paikkaa Tanskan eduskunnassa.

Vuonna 2007 Tanskan kuntareformi toteutuu siten, että viisi hallinnollista aluetta korvaavat entiset läänit. Samaan aikaan kunnat liitetään isompiin yksikköihin, ja kuntien määrä vähenee 271:stä 98:n.

Tulevat hallinnolliset alueet (1. tammikuuta 2007 lähtien):

Hovedstaden
Midtjylland
Nordjylland
Sjælland
Syddanmark

[muokkaa] Maantiede

Tanska satelliittikuvassa heinäkuussa

Tanska koostuu Jyllannin niemimaasta ja 405 saaresta, joista asutettuja on 79. Tärkeimmät näistä ovat Fyn ja Själlanti. Bornholm sijaitsee Itämeressä Ruotsin kaakkoispuolella. Sillat yhdistävät monta saarista. Juutinrauman yli johtava Øresundin silta yhdistää Själlannin ja Ruotsin. Iso-Beltin silta yhdistää Fynin ja Själlannin.

Tanskan pääkaupunki on Själlannin saarella, Juutinrauman länsipuolella sijaitseva Kööpenhamina, jonka ympäristössä asuu 1,8 miljoonaa ihmistä eli noin kolmannes tanskalaisista. Juutinrauman vastakkaisella puolella sijaitsevaan Malmön kaupunkiin pääsee siltaa pitkin.

Tanskassa ei ole merkittäviä ylänköjä, sillä korkein piste on vain noin 173 metriä merenpinnan yläpuolella.

Lisäksi Grönlanti ja Färsaaret kuuluvat Tanskalle, mutta niillä on laaja itsehallinto.

[muokkaa] Ilmasto

[muokkaa] Lämpötilat

Keskilämpötila (1961–1990)
- tammikuussa 2,0 °C
- heinäkuussa 15,6 °C
Keskilämpötila(2005)
- tammikuussa 3,4 °C
- heinäkuussa 17,6 °C

[muokkaa] Sademäärät

Sademäärä (1961–1990) 712 mm
Sademäärä Kööpenhaminassa (2004) 727 mm

[muokkaa] Väestöjakauma

Tanskassa puhutaan enimmäkseen tanskaa, mutta Saksan rajalla puhutaan myös saksaa.

84,3 % tanskalaisista kuuluu luterilaiseen Tanskan valtionkirkkoon, Den Danske Folkekirke. Noin 10 % kuuluu muihin kristittyihin kirkkoihin ja muslimeja on 2 % väestöstä. Muut uskonnot ja uskontokuntiin kuulumattomat mahtuvat jäljelle jäävään vajaaseen prosenttiin.

[muokkaa] Kulttuuri

Tunnettuja tanskalaisia:

[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat

[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on lisää materiaalia aiheesta Tanska.

Tanska Google Mapsissa

Euroopan valtiot

Luettelo valtioista | Eurooppa | Euroopan neuvosto | Euroopan unioni

	Euroopan unioni
	Alankomaat \| Belgia \| Espanja \| Irlanti \| Italia \| Itävalta \| Kreikka \| Kypros \| Latvia \| Liettua \| Luxemburg \| Malta \| Portugali \| Puola \| Ranska \| Ruotsi \| Saksa \| Slovakia \| Slovenia \| Suomi \| Tanska \| Tšekki \| Unkari \| Viro \| Yhdistynyt kuningaskunta

	NATO
	Alankomaat \| Belgia \| Bulgaria \| Espanja \| Islanti \| Italia \| Kanada \| Kreikka \| Latvia \| Liettua \| Luxemburg \| Norja \| Portugali \| Puola \| Ranska \| Romania \| Saksa \| Slovakia \| Slovenia \| Tanska \| Tšekki \| Turkki \| Unkari \| Viro \| Yhdistynyt kuningaskunta \| Yhdysvallat