Perustuslaki
Wikipedia
Perustuslaki on valtion kirjoitetuista laeista korkeimmassa asemassa ja se yleensä määrittelee valtion valtiomuodon ja eri hallintoelimet sekä niiden valtaoikeudet. Sen tarkoitus on myös asettaa suuntaviivoja valtion oikeusjärjestelmän rakenteelle. Tarkemmin perustuslain määräämistä asioista säädetään normaaleilla laeilla ja asetuksilla. Normaalit lait eivät saa olla ristiriidassa perustuslain kanssa. Yhdistynyt kuningaskunta on yksi harvoista maista, joilla ei ole määriteltyä perustuslakia, vaikka jotkut senkin lait ovat de facto perustuslain asemassa. Perustuslakien muuttaminen vaatii yleensä parlamentissa suuremman enemmistön kuin tavallisten lakien muuttaminen. Perustuslaki määrää julkisen vallan käytön rajat ja suojaa näin kansalaisia mielivallalta turvaten kansalaisoikeuksien toteutumisen. Perustuslakien esikuvana pidetään Magna Cartaa vuodelta 1215.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Tulkinta
Monissa maissa perustuslakia tulkitsee jonkinlainen perustuslakituomioistuin tai maan korkein oikeus, joka koostuu juristeista. Suomen korkein perustuslakia tulkitseva elin on eduskunnan perustuslakivaliokunta, jonka jäsenet ovat kansanedustajia.
[muokkaa] Asema
Eräistä maista, kuten Israelista ja Britanniasta, perustuslaki puuttuu. Saksassa on perustuslain (Verfassung) sijassa perusasetus (Grundgesetz) historiallisista syistä. Järjestelyä on jossain määrin kritisoitu.
[muokkaa] Juhlapäivä
Joissain maissa perustuslain päivää vietetään kansallispäivänä, etenkin jos maan itsenäistymiseen ei liity sotimista tai muuta dramatiikkaa.
[muokkaa] Lainauksia
Napoleon Bonaparte totesi: "Perustuslain tulee olla lyhyt ja epäselvä".
