Hugo Chávez
Wikipedia
Hugo Rafael Chávez Frías (s. 28. heinäkuuta 1954, Sabaneta) on Venezuelan vasemmistolainen presidentti vuodesta 1999. Chávez valmistui Venezuelan sotilasakatemiasta heinäkuussa 1975.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Nousu valtaan
Entinen armeijan laskuvarjojoukkojen everstiluutnantti Chávez tuli julkisuuteen johtamalla epäonnistunutta sotilasvallankaappausta 4. helmikuuta, 1992. Kun hän oli viettänyt kaksi vuotta vankilassa presidentti Rafael Caldera armahti hänet. Tämän jälkeen Chávez ryhtyi poliitikoksi ja perusti uuden puolueen Viidennen tasavallan liikkeen.
[muokkaa] Presidenttikausi
Chávez voitti 6. joulukuuta 1998 järjestetyt presidentinvaalit suurella ääntenenemmistöllä (56,2 % annetuista äänistä), vaikka TV-kanavat ja tärkeimmät sanomalehdet kampanjoivat häntä vastaan. Hän astui presidentin virkaan helmikuussa 1999. Uudelleen hänet valittiin 30. heinäkuuta, 2000 (55 % äänistä). Chávezia äänesti ennen kaikkea Venezuelan köyhä kansanosa. Hän lupasi vaalikampanjassaan poistaa maasta korruption ja tasata tuloeroja valtiossa, jonka kansasta 80 % elää köyhyydessä.
12. huhtikuuta, 2002 Chávez syrjäytettiin lyhytaikaisesti liikemies Pedro Carmonan johtamassa vallankaappauksessa. Yhdysvallat joka oli tunnustanut Chávezin hallinnon, ei tuominnut kaappausta ennen kuin Chávez palasi valtaan.
Joulukuussa 2002 alkoi öljyntuottajien lakko, joka kesti kaksi kuukautta. Öljytuotanto on Venezuelalle merkittävä tulolähde, joka muodostaa noin 80% maan vientituloista. [1]
Helmikuussa 2004 Haitin levottomuuksien yhteydessä Chávez haukkui Yhdysvaltain presidenttiä George W. Bushia pendejoksi ("mulkku") ja uhkasi lopettaa öljynviennin Yhdysvaltoihin.
Vuosien 2003 ja 2004 aikana Venezuelan oppositio keräsi nimiä addressiin, koska maan perustuslain mukaan vähintään 20% äänestäjistä voi vaatia uusia presidentinvaaleja. Nimiä vahvistettiin lopulta 2,4 miljoonaa ja elokuussa 2004 Chávez voitti kansanäänestyksen siitä, voiko hän jatkaa presidenttikautensa loppuun presidenttinä. Vaalien tarkkailijaryhmään kuului mm. entinen USA:n presidentti Jimmy Carter.
Chávez valittiin uudelle kaudelle 3. joulukuuta 2006 järjestetyssä presidentinvaalissa. Hänen vastaehdokkaanaan oli Manuel Rosales. Chávez sai yli 60 % äänistä. Hän on aiemmin ilmoittanut, että pyrkii muuttamaan perustuslakia siten että voi asettua ehdokkaaksi vielä toisenkin kautensa jälkeen.
[muokkaa] Chávezin politiikka
[muokkaa] Ulkopolitiikka
Venezuelan ulkopolitiikka on Chávezin kaudella suuntautunut öljyntuottajamaiden yhteisön OPECin ja ylipäänsä latinalaisamerikkalaisen yhteistyön edistämiseen.
Chávez on myös ollut lähentämässä Venezuelaa Kuubaan ja ilmaissut useaan otteeseen tukensa Fidel Castrolle. Maiden välillä on myös tehty lukuisia kauppasopimuksia.
Heinäkuussa 2005 Chávezin aloitteesta neljän latinalaisen Amerikan valtion hallitukset perustivat Telesur-televisiokanavan vastavoimaksi Yhdysvaltain CNN:lle.
Chávezin suosiosta latinalaisessa Amerikassa kertoo myös Amerikan valtioiden järjestön asettuminen Venezuelan puolelle Yhdysvaltojen eristämisyritystä vastaan 2005 (pyrkimys oli pyrkiä valvomaan "minkälaista" demokratiaa jäsenmaissa harjoitetaan).
[muokkaa] Sosiaaliset ohjelmat
Chávez on aloittanut lukuisia sosiaalisia ohjelmia, kuten ilmaisen terveydenhuollon levittämisen köyhille seuduille sekä peruskoulutus- ja lukutaitokampanjan, jonka tarkoituksena on opettaa ihmisille lukutaidon ohella heidän perustuslaillisena oikeutensa maan kansalaisina. Muun muassa Maailman terveysjärjestö WHO on kiittänyt tätä toimintaa. Ulkomaiset tahot ovat olleet mukana projekteissa, Venezuela on esimerkiksi myynyt Kuuballe halpaa öljyä vastineeksi asiantuntija-avusta.
[muokkaa] Maareformi
Chávezin kaudella Venezuelassa käynnistettiin myös maareformi, jonka tarkoituksena on ruokaturvallisuuden parantaminen ja maaseudun uudelleenkansoitus ruoan tuontitarpeen vähentyessä. Tarkoitus on jakaa pientilallisille ja pienille osuuskunnille perinnöllisiä, ei-myytäviä oikeuksia maahan. Maareformi kohdistuu pääasiassa valtion omistamiin käyttämättömiin maihin. Reformin sanamuoto mahdollistaa myös käyttämättömän yksityisen maan jakamisen korvausta vastaan, mutta toistaiseksi näin on tehty vain tapauksissa, joissa valtio on jo ennalta kiistänyt yksityisen omistusoikeuden.
[muokkaa] Chávezin kotimainen suosio
Hugo Chávezin suosion suurin tekijä on varmasti hänen konkreettinen politiikkansa köyhimmän väestönosan auttamiseksi - se kun muodostaa noin 60 prosenttia Venezuelan väestöstä. Massiiviset vuosittaiset öljyvoitot (25 miljardia dollaria vuonna 2004) mahdollistavat "uudenlaisen sosialistisen vallankumouksen" tekemisen.
Toisaalta Chávezin toiminta ärsyttää perinteisesti etuoikeutettujen luokkien edustajia. Siksipä niin valtamedia kuin työnantajaliitotkin kampanjoivat aktiivisesti häntä vastaan. Jopa ammattiyhdistysliike on jakautunut kahtia, vanhaan Chávezin vastaiseen ryhmään CTV:hen ja uuteen Chávez-mieliseen UNT:hen. Joitakin CTV:n osia on liittynyt UNT:hen viime aikoina liiton aktiivisesta Chávezin vastaisesta politiikasta johtuen.
[muokkaa] Lausuntoja
- 20. syyskuuta 2006 YK:n kokouksessa puhuessaan Chávez vertasi Yhdysvaltain presidenttiä George W. Bushia paholaiseen: "Paholainen kävi tässä [puhujankorokeella] eilen" (- -) "ja rikinkatku haisee täällä vielä tänäänkin". [2]
[muokkaa] Lähteet
