George W. Bush
Wikipedia
Yhdysvaltojen 43. presidentti | |
---|---|
Varapresidentti | Dick Cheney |
Virassa | vuodesta 2001 |
Edeltäjä | Bill Clinton |
Seuraaja | – |
Syntymäaika | 6. heinäkuuta 1946 |
Syntymäpaikka | Connecticut |
Kuolinaika | {{{kuolinaika}}} |
Kuolinpaikka | {{{kuolinpaikka}}} |
Puolue | Republikaanit |
Puoliso | Laura Welch Bush |
George Walker Bush kuuntele ääntämys? (s. 6. heinäkuuta 1946 Connecticutissa) on Yhdysvaltojen 43. ja nykyinen presidentti.
Vuodesta 1995 vuoteen 2000 Bush toimi Texasin osavaltion kuvernöörinä. Bush valittiin Texasin 46. kuvernööriksi vuonna 1994 ja uudelleenvalittiin vuonna 1998. Hän on elinikäinen republikaanisen puolueen jäsen ja oli liikemies ennen politiikkaan siirtymistään. Hän auttoi Arbusto Energy -yrityksessä ja Texas Rangers baseball-joukkueessa. Bush voitti republikaanisen puolueen nimityksen ja vuoden 2000 presidenttivaaleissa hänet valittiin Yhdysvaltain presidentiksi. Hänet valittiin uudelleen presidentiksi vuoden 2004 vaaleissa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Tausta
Bush on varakkaan teksasilaisen poliitikkosuvun vesa. Bushin isoisä Prescott Sheldon Bush oli pankkiiri ja senaattori. Isä George Bush nousi öljyalalta ensin Ronald Reaganin varapresidentiksi ja sitten Yhdysvaltain presidentiksi asti. Bushin pikkuveli Jeb Bush on Floridan kuvernööri. Bushin muut sisarukset ovat Neil, Marvin ja Dorothy Bush. Ennen presidentiksi valitsemistaan hän toimi Texasin kuvernöörinä. George W. Bush on Laura Bushin o.s Welchin kanssa naimisissa.
[muokkaa] Presidentiksi
Bush valittiin republikaanina Yhdysvaltain presidentiksi epäselviä piirteitä saaneessa vuoden 2000 presidentinvaaleissa. Ääniä jouduttiin laskemaan uudelleen mm. Floridan osavaltiossa useampaan otteeseen. Lopulta vaalituloksen vahvisti Yhdysvaltain korkein oikeus. Bush voitti vaaleissa demokraattien Al Goren, vaikka sai tätä vähemmän ääniä (Bush 47,9% ja Gore 48,4%). Yhdysvaltain vaalilainsäädännön mukaan tämä on mahdollista, koska presidentin valitsijamiehet valitaan kustakin osavaltiosta erikseen. Vaa'ankieliasemassa olleen Floridan ääntenlaskussa oli skandaalin aineksia ja lopulta vasta korkein oikeus ratkaisi tilanteen Bushin hyväksi. Monet mustat kongressiedustajat vastustivat päätöstä väittäen, että vaalituloksessa heijastui maan korkeimman oikeuden eikä kansan tahto. Hieman hämärämmälle jäänyt tieto on, että korkeimman oikeuden jäsenistä osa oli Bushin tuttuja ja tukijoita. Monet mustat olivat jääneet ilman äänioikeutta Floridassa, kun siellä säädettiin laki jonka mukaan rikosrekisteriin merkityt eivät saa äänestää.
Republikaaniehdokkaaksi nuori George W. Bush oli 54-vuotias aloittaessaan ensimmäistä presidenttikauttaan vuonna 2001. Hänen odotettiin johdattavan kylmän sodan loputtua republikaanit uuteen aikakauteen.
[muokkaa] Terrorismin vastainen sota
Bushin hallintokausi muuttui kertaheitolla 11. päivänä syyskuuta vuonna 2001. Yhdysvaltain jouduttua terroristihyökkäyksen kohteeksi hän käynnisti ns. terrorismin vastaisen sodan ja kokosi maailmanlaajuisen rintaman terrorismin kitkemiseksi. Yhdysvalloissa tämä merkitsi kansalaisoikeuksien supistumista, kun Bushin hallinto ajoi läpi Patrion act -lain, joka antoi tiedustelupalveluille oikeuden tutkia ihmisten pankkitilejä ja jopa kirjastolainoja, sekä soluttautua mihin tahansa julkisesti avoimeen yhteisöön tai ryhmään. Terrorismin pelolla on ollut lukuisia Bushin ja hänen hallintonsa kannalta edullisia asioita.
[muokkaa] Afganistanin sota
Hyökkäys Afganistaniin Al-Qaida-terroristijärjestön murskaamiseksi oli enimmäkseen onnistunut. Vaikka tälle sodalle oli YK:n valtuutus, Bushin hallintoa on kritisoitu vangittujen epäiltyjen Taliban-liikkeen jäsenten huonosta kohtelusta. Muun muassa Guantánamon vankileirillä Kuubassa on käytetty useiden ihmisoikeusjärjestöjen raporttien mukaan kyseenalaisia kuulustelumenetelmiä.[1]
[muokkaa] Irakin sota
Bushin käynnistämä Irakin sota maaliskuussa vuonna 2003 ei sen sijaan sujunut suunnitelmien mukaan. Sodan tavoitteita olivat diktaattori Saddam Husseinin syrjäyttäminen, Irakin joukkotuhoaseiden eliminoiminen sekä Irakin suojelemien terroristijärjestöjen tuhoaminen. Vaikka sotatoimet olivat nopeasti ohi ja Hussein syrjäytettiin ja myöhemmin vangittiin, osoittautuivat väitteet Irakin joukkotuhoaseista perättömiksi. Liioin ei ole löydetty mainittavia todisteita Saddamin suorista yhteyksistä terroristijärjestöihin.
Irakissa on järjestetty kansainvälisten tarkkailijoiden mukaan rehelliset monipuoluevaalit Saddamin kukistamisen jälkeen. Vuoden 2005 parlamenttivaaleissa myös aluksi yhteistyöhaluttomat sunnit lähtivät joukolla uurnille. Vaalit eivät kuitenkaan ole rauhoittaneet maata.
Vaikka Bushin suosio kotimaassaan oli Irakin sodan aikana ja pitkään sen jälkeenkin vankka, on se hiipunut uuvuttavan Irakin miehityksen aikana. Yhdysvaltojen Irakissa olevat joukot ovat joutuneet usein aseellisten hyökkäysten kohteeksi, ja tämä murentaa amerikkalaisten kannatusta edelleen.
[muokkaa] Toinen kausi
Bush voitti vuoden 2004 presidentinvaaleissa demokraattien vastaehdokkaan John Kerryn ja jatkoi toiselle kaudelle. Hänellä on ollut joitakin ongelmia haluamansa lainsäädännön läpiajamisessa Yhdysvaltain kongressissa vuonna 2005 alhaisten kannatuslukujensa vuoksi.
Toisella kaudellaan Bush on ottanut askeleen lähemmäksi Eurooppaa ja kansainvälistä yhteistyötä. Bush on puolustanut ihmisoikeuksia mm. Uzbekistanin Andižanin verilöylyn jälkeen asettamalla maalle pakotteita. Tämän seurauksena Yhdysvaltain Uzbekistanin tukikohta sai lähteä. Bushin hallinto myös tuomitsi Darfurin joukkomurhat "kansanmurhaksi", kun taas eurooppalaiset eivät niin tehneet. Bush on myös vihdoin myöntänyt, että ihmisen toimet ovat "saattaneet osaltaan kiihdyttää" ilmastonmuutosta, mutta kieltäytynyt allekirjoittamasta Kioton ilmastosopimusta vedoten Yhdysvallain talouden riippuvuudesta päästöihin. Yleisesti ottaen Bushin linja ei toisella kaudella ole olennaisesti muuttunut.
[muokkaa] Lähteet
[muokkaa] Katso myös