Turku

Wikipedia

   

Turun kaupunki Åbo stad
vaakuna sijainti
www.turku.fi
Sijainti	60°27′05″N, 22°16′00″E
Lääni	Länsi-Suomen lääni
Maakunta	Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta	Turun seutukunta
Kihlakunta	[[{{{kihlakunta}}}]]
Perustamisvuosi	1229
Kuntaliitokset
Pinta-ala - maa - sisävesi	306,4 km² 243,4 km² 63 km²
Väkiluku - väestötiheys	177 502 (31.10.2006) 720,5 as/km²
Työttömyysaste	{{{työttömyys}}} %
Kunnallisvero	18,00 %
Kunnanjohtaja	Mikko Pukkinen
Kunnanvaltuusto {{{valtuusto-puolueet}}}	{{{valtuusto-koko}}} paikkaa {{{valtuusto-paikat}}}

Turku (ruots. Åbo) on kaupunki Suomen lounaisrannikolla Aurajoen suulla. Turku sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa Länsi-Suomen läänissä.

Turku on Suomen vanhin kaupunki, jonka arvellaan syntyneen 1200-luvun lopulla. Turun väkiluku vuoden 2005 heinäkuussa oli 174 293, joten Turku on asukasluvultaan Suomen viidenneksi suurin kaupunki. Turun seudulla asukkaita on 290 000, joista ruotsia äidinkielenään puhuvia oli 5,2 prosenttia vuonna 2003. Alue muodostaa maan kolmanneksi suurimman väestökeskittymän pääkaupunkiseudun ja Tampereen seudun jälkeen.

Turulla on pitkä historia Suomen suurimpana kaupunkina ja hallinnollisena keskuksena. Kaupungissa on asunut jo pitkään suomenruotsalaista väestöä, jonka perintönä kaupunki on kaksikielinen, kuten eräät muutkin suuret rannikkokaupungit. Turku on merkittävä satamakaupunki ja sieltä on tiheät laivayhteydet Maarianhaminaan ja Tukholmaan.

[muokkaa] Historia

[muokkaa] Esihistoria

Nykyisen Turun kaupungin alueelta on tehty jo kivikautisia löytöjä muun muassa Kärsämäen ja Jäkärlän kaupunginosista. Aurajoen ja Vähäjoen laaksoissa oli rautakaudella runsaasti maaseutumaista asutusta vilkkaine kauppayhteyksineen. Eräs todiste tästä on Ristimäen merovingiaikainen polttokenttäkalmisto Kuralan kaupunginosassa. On myös arveltu, että mm. Halisten Kosken yläpuolella olisi ristiretkiajalla tai varhaisella keskiajalla elänyt novgorodilaisia kauppiaita. Tätä käsitystä tukevat venäläisiä kumpuhautoja – kurgaaneja – muistuttavat muinaisjäännökset Aurajokilaaksossa^[1]. Myös Turun venäläisperäinen nimi sekä Paaskunnan kaupunginosan nimi, joka muistuttaa pogost-sanaa (novgorodilainen hallintoalue), voisivat kertoa novgorodilaisyhteyksistä. Varmoja arkeologisia tai historiallisia todisteita novgorodilaisesta kauppiasyhteisöstä Aurajokilaaksossa ei kuitenkaan ole.

[muokkaa] Kaupungin synty

1200-luvun kuluessa syntyi kaupunkiasutus, joka oli lajissaan (tiettävästi) Suomen ensimmäinen. Sana turku tulee yleisesti hyväksytyn teorian mukaan muinaisvenäjän sanasta tǔrgǔ, joka tarkoittaa "toria". Nykyistä Turkua alettiin kenties sanoa "Suomen Turuksi" erotukseksi muista markkinapaikoista eli "turuista", joita muinoin ehkä sijaitsi pitkin Suomen rannikkoa.

Vuonna 1229 piispanistuin siirrettiin Nousiaisista Koroisiin, joka sijaitsee lähellä Turun nykyistä keskustaa. Mikään ei viittaa siihen, että varsinaista Turun kaupunkia olisi vielä tässä vaiheessa ollut olemassa. Arkeologiset kaivaukset Tuomiokirkon ympärillä ovat osoittaneet, että harvalukuiset varhaisimmat rakennukset ovat 1200-lopulta ja vasta 1300-luvun ensimmäiset vuodet olivat voimakkaan rakentamisen aikaa.^[2]

Vanhan tulkinnan mukaan piispainistuin olisi siirretty vuonna 1229 Koroisista Turkuun. Tulkinta perustuu paavi Gregorius IX:n kirjeeseen, jonka koskee ”tuomiokirkon siirtoa Räntämäeltä tälle paikalle”. Otsikko lienee kuitenkin lisätty vasta vuonna 1474 eikä itse kirjeessä mainita mitään paikannimiä. Lisäksi arkeologinen aineisto on kauttaaltaan ristiriidassa tämän tulkinnan kanssa.^[3]

Turussa oli jo 1200-luvulla dominikaaniveljien konventti (luostari) ja piispanistuin. Turun tuomiokirkko vihittiin käyttöön kesäkuussa 1300. On tosin epäselvää, missä määrin nykyisen kivi- ja tiilikirkon osia kuului tällöin vihittyyn rakennukseen, joka joidenkin tutkijoiden mielestä saattoi olla puuta. Aurajoen suulla sijainneelle saarelle kaupungin ulkopuolelle alettiin rakentaa Turun linnaa noin 1280-luvulla.

Turun kaupungin perustamisesta ei ole säilynyt varsinaista perustamiskirjaa, jossa kaupungille myönnettäisiin kaupunkioikeudet. Joka tapauksessa Turku on Suomen vanhin kaupunki, sillä Porvoon perustamisvuosi on 1346. Turun pormestareista, raadista ja raadinkokouksista on olemassa varmat todisteet vuodelta 1324 ja viitteitä jo vuodelta 1309.

Viime vuosina suoritetut kaivaukset eri puolilla Turun keskustaa ovat antaneet lisävalaistusta kaupungin historiaan^[4]

Turun linna

[muokkaa] Keskiajan Turku

Linna, kaupunkiyhteisö, domikaaniveljien luostari sekä tuomiokirkko piispanistuimineen tekivät Turusta keskiajan Suomen tärkeimmän keskuksen.

Turun linna oli Kalmarin unionin aikana merkittävässä asemassa. Se sijaitsi lähellä Ruotsin pääkaupunkia Tukholmaa Suomenlahden, Pohjanlahden ja Itämeren yhtymäkohdassa, ja se oli osa linnojen ketjua, joka ulottui Örebrosta Viipuriin. 1500-luvun alussa, unioniriitojen yhteydessä tanskalaiset hävittivät kaupunkia kahdesti, vuonna 1509 Otto Rudin johdolla ja 1522 amiraali Sören Norbyn johdolla.

Keskiajalla koko Suomi muodosti yhden hiippakunnan, Turun hiippakunnan. Turun piispa oli etenkin keskiajan loppupuolella myös merkittävä poliittinen toimija. Tuomiokirkon yhteydessä toimi myös katedraalikoulu ja kirkolla oli laaja kirjastokokoelma. Bero Balkista ja vuodesta 1385 lähtien kaikki Turun piispat kotoisin olivat Suomesta ja yhtä lukuun ottamatta Varsinais-Suomesta. Kirkollisen vallan lisäksi Turussa toimivat Suomen ainoat laamannit. 1400-luvulla kaupungissa kokoontui maan korkeinta tuomiovaltaa käyttävä tuomioistuin, Turun maaoikeus.

Kaupunki oli pitkään Suomen merkittävin myös kaupankäynnin saralla. Se lukeutui keskiajalla Hansaliiton kaupan ja merenkulun piiriin. Kaupungin porvareista 2/3 oli saksalaisia 1300-luvulla^lähde?, mutta vähitellen kotimaisten porvarien osuus kasvoi. Kauppiailla oli useita yhteisöjä, kiltoja, joiden kiltataloissa juhlinta saattoi yltyä varsin riehakkaaksi. Vilkkaat kauppasuhteet kohdistuivat etenkin Tukholmaan ja Tallinnaan, mutta myös Pohjanmaalle, Novgorodiin ja Itämeren etelärannikon suurin hansakaupunkeihin. Hämeeseen kulki Turusta tunnettu maantie, Hämeen Härkätie. Viipuriin vei Suuri Rantatie, joka sittemmin tunnettiin Kuninkaantienä.

Keskiajan kaupungissa rakennukset olivat valtaosaaltaan puuta, vaikka kivi- ja tiilitalojakin oli. Kadut olivat ahtaita ja tulipalot yleisiä. Keskiaikainen kaupunki oli keskittynyt suurin piirtein Tuomiokirkon, Kerttulinmäen ja Kaskenmäen väliselle alueelle Aurajoen eteläpuolelle. Joen pohjoispuolella keskiaikaista kaupunkiasutusta oli lähinnä Aninkaistenmäellä. Kaupungin asukasluku lienee keskiajalla noussut kahdentuhannen tienoille, mikä keskieurooppalaisella mittapuulla tarkoitti keskikokoista ja pohjoismaisella mittapuulla suurta kaupunkia. Useimmat Turun nykyisistä kaupunginosista olivat keskiajalla maalaiskyliä, jotka kuuluivat Kaarinan, Maarian ja Raision pitäjiin - Turun kaupungille ne siirtyivät vasta 1900-luvun alue- ja kuntaliitosten myötä.

Keskiajan Turun arkielämästä ja esimerkiksi sosiaalisista ongelmista on vain vähän tietoa. Useimpien keskiaikaisten kaupunkien tapaan Turkukin lienee ollut melko väkivaltainen paikka^[5]. Kerttulinmäen kuuluisat hirsipuut olivat luultavasti usein käytössä. Köyhät, vanhukset ja sairaat saattoivat hakea apua kirkon ylläpitämistä pyhänhengentaloista. Spitaalitautisilla oli oma Pyhän Yrjänän hospitaalinsa, jonka arvellaan sijainneen jossain Puolalanmäen tienoilla, keskiaikaisen kaupunkialueen ulkopuolella^[6].

[muokkaa] Uusi aika

Turku 1700-luvulla

Tanskalaisten valta päättyi ja Kustaa Vaasan valta alkoi Turussa syksyllä 1523, kun Eerik Flemingin johtamat joukot löivät tanskalaiset Kupittaalla ja kaupungin keskustassa käydyissä taisteluissa sekä myöhemmin Kuusiston linnassa.

Uusi kuningas toi mukanaan uskonpuhdistuksen. Ensimmäinen uutta oppia saarnannut oli Pietari Särkilahti. Pietari Särkilahden oppilas Mikael Agricola jatkoit uskonpuhdistusta ensin katedraalikoulun rehtorina ja sittemmin piispana. Reformaation myötä katosivat kirkkojen ylellisyys ja munkit. Samalla sairaiden ja köyhien hoito kuitenkin heikkeni. Kaupan saralla suuri muutos oli saksalaisten vaikutusvallan väheneminen, johon Kustaa Vaasa aktiivisesti vaikutti. Alun ongelmien jälkeen ulkomaankauppa alkoi kuitenkin kasvaa voimakkaasti. Vuosina 1549–1563 kauppa kaksinkertaistui, mikä näkyi parantuneena elintasona ja ylellisyystavaroita tuottavien käsityoläisten määrän lisääntymisenä.

Suomen herttuana vuosina 1556–1563 ollut Juhana III piti hoviaan Turun linnassa tuoden Turkuun renessanssin ja uudet ruokailutottumukset, taideharrastukset ja muodin.

Koko Ruotsin vallan ajan Turku oli piispanistuimen sijoituspaikkana Suomen merkittävin hallinnollinen keskus. Turun asema kohosi vielä, kun kenraalikuvernööri otti kaupungin asuinpaikakseen 1620-luvulla. Lääninhallitus kaupunkiin perustettiin vuonna 1617, Turun hovioikeus 1623, lukio 1630 ja Turun akatemia, Suomen ensimmäinen yliopisto, vuonna 1640.

[muokkaa] Turku Venäjän vallan aikana

Ruotsin hävittyä sodan Venäjän kanssa ja luovutettua Suomen alueen Haminan rauhassa vuonna 1809 Turku oli Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki (keskushallinnon sijoituspaikka), sillä siellä sijaitsivat jo ennestään tärkeimmät hallinnolliset elimet ja mm. Turun akatemia. Turku oli kuitenkin keisarillisen hallinnon kannalta liian kaukana emämaasta, joten vuonna 1812 Helsinki valittiin pääkaupungiksi, mutta konkreettisesti siirto tapahtui vasta vuonna 1819 (hallinto, virastot). Suomen pääkaupunkina Turku ehti virallisesti olla vain neljä vuotta, mutta suurimpana kaupunkina Turku pysyi vielä parikymmentä vuotta tämän jälkeen. Uuden pääkaupungin suunnittelijaksi valittiin arkkitehti C. L. Engel ja viimeisetkin Turkuun jääneet virastot siirrettiin Helsinkiin Turun palon (1827) jälkeen. Turun akatemia, joka oli vielä tuolloin maan ainoa yliopisto, siirrettiin Helsinkiin 1828. Se nimettiin samalla uudelleen Suomen Keisarilliseksi Aleksanterin Yliopistoksi ja myöhemmin Suomen itsenäistyttyä siitä tuli Helsingin yliopisto. Pääkaupungin lisäksi C. L. Engel laati myös Turkuun uuden, aikaisempaa väljemmän ja paloturvallisemman asemakaavan kaupungin lähes täysin tuhonneen palon jälkeen.

1800-luvun puolivälissä Turku oli Helsingin rinnalla Suomen merkittävin käsityöläiskaupunki. 1870-luvulle mennessä oli kaupunkiin alkanut jo muodostua suuria käsityötehtaita, manufaktuureja. Teollinen vallankumous höyry- ja sähkökoneineen koettiin kuitenkin vasta vuoden 1900 tienoilla. Ensimmäinen maailmansota tarjosi kaupungin teollisuudelle piristysruiskeen, sillä vientivaikeudet koskivat kovimmin metsäteollisuutta, jota Turussa ei liiemmin ollut ja Turkuun oli helppo saada kipeästi kaivattuja raaka-aineita puolueettomasta Ruotsista.

Turun palon jälkeen kaupunki oli ilman yliopistoa vuoteen 1918 saakka, jolloin perustettiin ruotsinkielinen Åbo Akademi. Kaksi vuotta myöhemmin perustettiin suomenkielinen Turun yliopisto. Kaupunki säilytti kuitenkin kirkollisen keskuksen asemansa, ja vuonna 1817 Turun hiippakunta muutettiin arkkihiippakunnaksi.

[muokkaa] Turun paloista

Turku on joutunut historiansa aikana lukuisten ryöstöjen ja tulipalojen uhriksi. Turun lukuiset palot ovat muuttaneet kaupunkia. Kaupunki paloi kokonaan tai osittain vuosina 1425, 1546, 1593, 1601, 1656, 1681 ja 1738. Viimeisessä suuressa Turun palossa 4.–5.9.1827 miltei koko vanha kaupunki tuhoutui. Turku on myös useasti joutunut vihollisten ryöstelyn kohteeksi. Tanskalaiset ryöstivät kaupunkia vuosina 1509 ja 1522, novgorodilaiset 1318 (epävarma tieto) ja venäläiset 1713–1714 isonvihan aikaan.

Lukuisten palojen ehkäisemiseksi kaupunkia ei voitu rakentaa yhtä tiiviiksi kuin ennen. Turun palon (1827) jälkeen C.L. Engel suunnitteli nykyaikaisemman asemakaavan, ruutukaavan, jollainen kaupunki on edelleenkin. Kaavoitettu alue ulottui kummallekin puolelle jokea. Tuolloin muodostui yksi nyky-Turussakin näkyvistä rakenteista: kolme "perspektiivikatua" joen kahden puolen. Näitä katuja ovat nykyisin Uudenmaankatu–Aninkaistenkatu, Kaskenkatu–Aurakatu ja Martinkatu–Puistokatu. Engelin asemakaavassa mäet jätettiin rakentamatta paloturvallisuuden vuoksi.

[muokkaa] Turku sota-aikana

Turku kärsi pahoja vaurioita toisen maailmansodan pommituksissa. Talvisodassa Turku oli satamansa johdosta Suomen toiseksi pommitetuin kaupunki Viipurin jälkeen. Jatkosodassa osansa sai mm. Turun linna, jonka keskelle putosi palopommi juuri sen jälkeen, kun linnan perusteellisesta korjauksesta oltiin ehditty sopia. Turku ei vaurioitunut pommituksissa läheskään yhtä pahasti kuin Helsinki, mutta esimerkiksi Martin alue kärsi merkittävää tuhoa.

Sota-ajan erityispiirteisiin Turussa lukeutui "Pikku-Berliiniksi" kutsuttu saksalainen varuskunta, jonka asukkaiden tiedetään ajoittain tuottaneen harmia Turun pienelle juutalaisyhteisölle.

[muokkaa] Turku sotien jälkeen

Sodan jälkeen Turun keskustasta on purettu monia vanhoja rakennuksia ja tilalle rakennettu moderneja kerrostaloja. Nykyään on alettu varjella niitä rakennuksia, joita 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta vielä on jäljellä.

[muokkaa] Väestö

Turun väestönkehitys 1891–2005

Turun asukasluku vuoden 2005 alussa oli 174 824. Turku on Suomen viidenneksi suurin kaupunki ja Turun seutu on kolmanneksi suurin kaupunkiseutu. Kaupungin väkiluku kasvoi jatkuvasti 1970-luvun puoleen väliin asti, minkä jälkeen se alkoi laskea hitaasti. 1990-luvun alusta väkiluvun kasvu on taas jatkunut. Muuttotilastoissa näkyy erittäin selvästi, että korkeakoulut tuovat Turkuun runsaasti 18–30 -vuotiaita uusia asukkaita. Toisen maailmansodan jälkeen kaupungin asukkaista naisia on ollut 12 000 enemmän kuin miehiä.

1870-luvulla ruotsia puhuvien osuus oli lähes puolet väestöstä. 1900-luvun alussa neljännes ja vuonna 1950 enää kymmenen prosenttia. 1980-luvulta lähtien ruotsinkielisten osuus on ollut hieman yli viisi prosenttia. Muita kieliä kuin suomea ja ruotsia puhuvia on noin 9 500. Turun suurimmat ulkomaalaisryhmät ovat järjestyksessä seuraavat: Venäjä, Viro, Irak, Iran, Ruotsi, Jugoslavia, Somalia, entinen Jugoslavia, Kiina ja Bosnia-Hertsegovina.

[muokkaa] Maantiede

Turun kokonaispinta-ala on 306,40 km², josta maa-aluetta on 243,4 km² ja vesistöjä 63,0 km². Vesistöistä tärkein on kaupungin halki virtaava Aurajoki. Vähäjoki saa alkunsa Paattisilta, josta se virtaa Maarian läpi ja yhtyy Aurajokeen Koroisissa. Raisiojoki laskee mereen Artukaisissa Ruissaloa vastapäätä. Suurimmat järvet ovat Kakskerran saaressa sijaitseva Kakskerranjärvi, Hirvensalon saaressa sijaitseva Illoistenjärvi sekä tekojärvi Maarian allas.

Turun joilla on muutamia hyvin pieniä sivuhaaroja, joita kutsutaan ojiksi. Jaaninoja laskee Lausteelta Laukkavuoren ja Kuralan poikki Aurajokeen. Topinojan reitti kulkee Metsämäestä Halisten ja Räntämäen kautta Vähäjokeen. Vähäjokeen laskee myös Piipanoja, joka saa alkunsa Saramäestä ja yhtyy Vähäjokeen Orikedolla. Kuninkoja saa alkunsa Raisiosta, mutta virtaa Turussa muun muassa Länsikeskuksen ja Pläkkikaupungin ohitse tunnelia pitkin sataman alitse Pohjoissalmeen. Myös Sikaoja on entinen Aurajoen sivuhaara, joka juoksi Kupittaalta Vähä-Heikkilän läpi Aurajokeen, mutta joka on nyttemmin suljettu viemäriputkeen.

Turun pohjoisimmasta kolkasta eteläisimpään on matkaa yhteensä 45 kilometriä. Suurin leveys vastaavasti on vain 15 kilometriä. Pituuden vuoksi alue on vaihtelevaa. Turun lounaisosa koostuu saarista, joista suurimmat ovat Ruissalo, Hirvensalo, Satava ja Kakskerta ja joiden metsät ovat paikoin lehtipuuvoittoista. Pohjoisempana sisämaassa Paattisilla havumetsät ovat selvästi vallitsevia.

Ilmasto on suhteellisen merellinen ja leuto. Vuoden keskilämpötila on n. 6 °C ja sademäärä on tyypillisesti 700 mm vuodessa. Pysyvä lumipeite saadaan yleensä vasta vuodenvaihteen tienoilla ja vain joka toinen joulu on valkoinen. Toisinaan Aurajoki jäätyy niin, että sen jään päällä voi käydä kävelyllä tai hiihtämässä, mikä on varsin suosittua. Jäät lähtevät joesta yleensä maalis-huhtikuun vaihteessa.

Turun kauppatori

[muokkaa] Turun kaupunginosat

Turun keskusta-alue muodostuu C. L. Engelin piirtämästä ruutukaava-alueesta. Muiden suurten kaupunkien tapaan keskusta on tiheästi ja korkeasti rakennettua. Virkistysalueita on säilynyt kukkuloilla ja joen rannassa. Ruutukaava-alue vastaa monissa paikoin myös Turun vanhaa kuntarajaa.

Keskustan ympäröi pientalovaltaisten kaupunginosien kehä. Suuri osa näistä alueista on liitetty Turkuun vasta 1900-luvulla ja ne ovat alun perin olleet köyhän työväestön asuinalueita (Portsa, Nummi, Raunistula). Nykyisin nämä keskustan lähellä sijaitsevat alueet ovat arvostettuja ja kalliita asuinalueita.

1970-luvulla ja sen jälkeen Turkuun ovat muodostuneet suuret lähiöt, jotka rakennettiin edellä mainittujen pientaloalueiden ulkopuolelle. Suurimpia lähiöitä ovat Varissuo, Runosmäki, Pansio ja Jäkärlä. 1990-luvulta alkaen trendinä on ollut toisaalta rakentaminen Turun saarille (Hirvensalo) ja täydennysrakentaminen, jolla pyritään tiivistämään kaupunkirakennetta.

[muokkaa] Liikenne

Turku on jo vanhastaan ollut sekä sijaintinsa että pääkaupunkiasemansa vuoksi portti länteen ja laivayhteydet Ruotsiin ovat olleet kiinteät. Nykyään Turun satamasta lähtee Tukholmaan seitsemän laivaa joka päivä. Helsingin sataman jälkeen Turun satama on Kotkan rinnalla Suomen toiseksi suurin, mutta Kotkaan verrattuna huomattavasti matkustajavaltaisempi.

Turun sataman suulta, Aurajoesta, lähtee myös saaristolaivoja ja vesibusseja Turun saaristoon. Kesällä Turusta Naantaliin höyryää kahdesti päivässä Suomen rannikon viimeinen reittiliikenteessä oleva matkustajahöyrylaiva SS Ukkopekka.

Turkuun saatiin rautatie vuonna 1876 osana Hämeenlinna–Tampere–Turku-linjaa. Rautatien rakentaminen pääsi käyntiin vasta vuonna 1874 yli 10 vuotta kestäneiden linjauksia koskevien erimielisyyksien ja rahoitusongelmien takia. Rantarata Karjaalle valmistui 1899 ja Helsinkiin 1902. Uudenkaupungin rata valmistui vuonna 1924, matkustajaliikenne radalla loppui vuonna 1992, mutta radalla on edelleen vähäistä tavaraliikennettä. Suomen ensimmäiset Pendolinot alkoivat kulkea Turun ja Helsingin välillä vuonna 1995. Välillä kulkee vuosittain noin 1,2 miljoonaa matkustajaa, mutta tavaraliikenne on hyvin vähäistä ja rata on melko huonokuntoinen. Turku–Toijala-radalla on matkustajia noin 660 000 (2004), tavaraliikennettä 1,6 miljoonaa tonnia.

Turun lentoasema on sijainnut vuodesta 1956 alkaen kahdeksan kilometriä Turun keskustan pohjoispuolella. Asema palvelee vuosittain yli 300 000 matkustajaa.

Turussa oli pitkään myös raitiotieverkosto, ensin hevosraitiotiet vuodesta 1890 vuoteen 1892 ja sittemmin sähköraitiotiet vuodesta 1908. Raitioteitä kehitettiin tasaisesti 1950-luvulle asti mutta päästettiin sen jälkeen rappeutumaan, kunnes ne vuosina 1965–1972 poistettiin kokonaan. Monet pitävät raitioteiden lakkauttamista suurena virhepäätöksenä, koska tällöin Turku menetti toimivan, koko keskeisen kaupunkialueen kattavan liikennejärjestelmän.

[muokkaa] Aurajoki

Kuva Tuomaansillalta. Taustalla Turun tuomiokirkko ja vanha tähtitorni

Aurajoki on vaikuttanut Turun historiaan merkittävästi. Sen rannalle Turku syntyi 1200-luvulla. Sillä on yhä suuri merkitys turkulaisille ja ohittamattomana luonnonelementtinä se myös määrää asioita kaupungissa.

Aurajoki virtaa Turussa hieman alle yhdeksän kilometrin matkan itä–länsi-suunnassa. Se on keskimäärin noin 50 metriä leveä. Turun keskustan kohdalla joen syvyys on 2,5–5 metriä, mutta tuomiokirkolta ylöspäin veneilykelpoinen uoma kapenee ja madaltuu huomattavasti. Paikoin rautatiesillan jälkeen Nummessa olisi mahdollista ylittää joki juuri ja juuri kävellen. Veneilyä tuomiokirkkosillasta yläjuoksulle päin haittaavat myös karit.^[7] Aurajoki soveltuu kuitenkin hyvin melontaharrastukseen.

[muokkaa] Kaksi puolta

Föri matkalla Åbosta Turkuun

Aurajoki jakaa Turun kahteen puoleen. Kaupunki syntyi joen itäpuolelle (eli eteläpuolelle). Siellä sijaitsevat ja ovat sijainneet tuomiokirkko, Turun akatemia, suurtori, ensimmäiseet koulut ja niin edelleen. Tämän historian takia Turussa joen itäpuoli on "täl pual jokke" ja nykyisen ydinkeskustan ja kauppatorin puoli "tois pual jokke". Nämä määritelmät ovat absoluuttisia eivätkä riipu siitä, kummalla puolen jokea niiden sanoja seisoo. Joen eri puolia kutsutaan myös Åboksi (”täl pual”) ja Turuksi (”tois pual”). Nimiä käytetään erityisesti, kun kerrotaan förin vievän ihmisiä Åbosta Turkuun.

[muokkaa] Sillat ja föri

Martinsilta Föriltä kuvattuna. Etualalla Turun vanhin toiminnassa oleva ravintolalaiva Esposito.

Aurajoen ylittää Turussa yhdeksän siltaa^[8] ja föri. Yläjuoksulta päin ne ovat järjestyksessä:

• Halistensilta (vanha ja uusi)
• Rautatiesilta (1898)
• Tuomaansilta (1999)
• Tuomiokirkkosilta (1899, puusillasta rautasillaksi)
• Aurasilta (1907, kiviarkullisesta puusillasta rautasillaksi)
• Teatterisilta (1997)
• Myllysilta (1975)
• Martinsilta (1940)
• Föri (1904)

Turun ensimmäinen silta oli Pennisilta, joka ylitti joen nykyisen Vanhan suurtorin kohdalla. Se rakennettiin vuonna 1414^[9]. 2000-luvun vaihteessa on alettu elvyttää ajatusta uudesta Pennisillasta, joka rakennettaisiin vanhan sillan kohdalle ja palvelisi kevyttä liikennettä — samoin kuin vuonna 1997 rakennettu Teatterisilta.

Föri on vuonna 1903 rakennettu, Suomen ainoa kunnallinen ja maksuton jokilautta, joka kuljettaa ihmisiä joen yli Kakolanmäen kohdalla. Nimi on turkulaisten väännös ruotsin kielen sanasta "färja" tai englannin kielen sanasta "ferry".^[10]. Se on turkulaisille yksi rakkaimmista kaupungin erikoisuuksista, ja vaikka se saattaa vaikuttaa ulkopuolisen silmin vähemmän järkevältä toiminnalta, sillä on kuitenkin perustelunsa: silta estäisi suurempien veneiden liikennöinnin jokea ylemmäs.

[muokkaa] Vapaa-ajankäyttö

Aurajoki Kirkkosillalta alajuoksulle päin

1960-luvulle asti Turun jätevedet laskettiin suoraan Aurajokeen. Jätevedenpuhdistamon käyttöönoton jälkeen joen laatu on parantunut ja sen virkistyskäyttö on lisääntynyt. Vuonna 1997 aloitettu valaistusprojekti on luonut joelle erittäin keskieurooppalaisen ilmeen.

Joen molemmilla rannoilla on kävelykadut. Itäinen Rantakatu on vain parin korttelin pituinen, mutta Läntistä Rantakatua pitkin voi kävellä tuomiokirkolta Turun linnalle asti. Rantakaduilla järjestetään vuosittain useita tapahtumia: Saaristolais- ja silakkamarkkinat tuovat kaupunkiin tuulahduksen Turunmaan saariston tunnelmaa. Vanhalla suurtorilla järjestetään kesällä keskiaikaiset markkinat ja talvisin joulumarkkinat. Kulttuuria edustavat tapahtumat Down by the Laituri kesä-heinäkuussa ja Taiteiden yö elokuussa.

Ravintolalaivoja Auransillan kupeessa

Syksyisin joessa järjestetään Suomen vanhin soutukilpailu, Aurasoudut, jossa Turun kaikkien ylioppilaskuntien joukkueet kisaavat keskenään. Keväällä järjestetään TS-kortteliajot-polkupyöräkilpailu Auransillan ja Tuomiokirkkosillan välillä. Myös Paavo Nurmi -maraton juostaan osittain Läntisellä rantakadulla.

Aurajoen rantamilla voi nauttia virvokkeita nurmikolla, kahviloissa tai ravintolalaivoissa, joiden määrä on ainutlaatuista jopa maailman mittakaavassa. Joen rannalla on noin 20 ravintolalaivaa, joiden kannet toimivat kesäterasseina.

[muokkaa] Talous

Turku on Turun seutukunnan keskus myös taloudellisessa mielessä. Turun alueella on monipuolinen elinkeinorakenne, mitä tukee laaja-alainen koulutustarjonta. Tällä hetkellä Turun kaupungin kärkialat ovat bioalat, ICT, logistiikka-ala ja matkailu. Turun seutukunnan bruttokansantuote oli vuonna 2003 24 022 €/as (koko maan keskiarvo 23 780 €/as.)

Suomen diagnostisesta teollisuudesta Turun seudulla on noin 60 prosenttia ja lääketeollisuudesta noin 50 prosenttia. ICT-ala ei Turussa ole perinteisesti ollut yhtä vahva kuin monissa muissa suurissa kaupungeissa. Tämän takia 1990-luvun taloudellinen buumi pääosin sivuutti sen. Samoin 2000-luvun alun ICT-kriisi pääasiassa kiersi kaupungin. Nykyään kaupunki panostaa alaan mm. koulutuksella ja Turun keskustaan sekä yliopistojen yhteiselle kampusalueelle on luotu Suomen laajin langaton Internet-verkko, ”OpenSpark”. Bio- ja ICT-aloja kehitetään Turku Science Park Oy:ssä, joka on rakennuttanut yrityksille 210 000 kerrosneliömetriä toimitiloja Helsingintien ja Kupittaan rautatieaseman lähistölle.

Pilot Turku Oy kehittää Turkua Itämeren alueen logistisena keskuksena. Tavoite perustuu mm. Turun keskeiseen sijaintiin Pietari-Tukholma- ja Pietari-Saksa-merireittien välissä. Lisäksi Turussa on matkustajamäärältään Suomen viidenneksi vilkkain lentoasema sekä kohtalaiset raideyhteydet Helsinkiin.

Metalliteollisuus, erityisesti laivanrakennus, on ollut perinteisesti vahva ala. Wärtsilän päätös siirtää tuotantoa Italian Triesteen oli kova pala kaupungille, mutta monet työntekijät ovat sittemmin saanet työtä Aker Finnyardsilta. 1990-luvun aikana ja sen jälkeen elintarviketeollisuus on vähentänyt väkeä Turussa. Muun muassa Valio ja Leaf ovat sulkeneet toimipisteensä.

[muokkaa] Työelämä

Turussa oli vuonna 2003 92 522 työpaikkaa, jotka jakautuivat aloittain seuraavasti:

• Yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut – 35,9 %
• Teollisuus – 16,4 %
• Liike-elämän palvelut, rahoitus ym. – 16,0 %
• Kauppa, majoitustoiminta ym. – 15,3 %
• Liikenne ym. – 9,2 %
• Rakennustoiminta – 5,5 %
• Maa- ja metsätalous – 0,4 %
• Tuntematon – 1,3 %

Turun työvoimaomavaraisuus on 123,3 % ja työttömyysaste vuonna 2004 oli 13,1 %. Turun kaupunki työllistää yhteensä 13 000 ihmistä.

[muokkaa] Hallinto

Turku on Länsi-Suomen läänin ja Varsinais-Suomen maakunnan pääkaupunki. Ennen lääniuudistusta Turku oli Turun ja Porin läänin pääkaupunki. Turku on Suomen hengellinen keskus – kaupungissa sijaitsee Turun arkkipiispa ja Turun tuomiokapituli.

[muokkaa] Kunnallishallinto

Turun kaupunginjohtajana on toiminut vuodesta 2006 Mikko Pukkinen (kok). Apulaiskaupunginjohtajina toimivat Kaija Hartiala (kok, palvelutoimen apulaiskaupunginjohtaja), Jarkko Virtanen (sd, ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtaja) ja Tero Hirvilammi (sd, osaamis- ja elinkeinotoimen apulaiskaupunginjohtaja).

Vuoden 2005 alusta Turussa otettiin käyttöön Suomen oloissa poikkeuksellinen pormestarimalli, jossa kaupunginhallituksen puheenjohtajalle maksetaan ansiotyön mukaista palkkiota. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimii vuonna 1975 syntynyt Kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Aleksi Randell.

67 edustajan kaupunginvaltuusto johtaa kunnan hallintoa valtuuston hyväksymän Turku-strategian ja hallitussopimuksen mukaan. Hallitussopimus on sovellus parlamentaarisesta enemmistöhallitusten johtamistavasta ja sen takana on ollut koko kaupunginvaltuusto Vasemmistoliittoa ja Suomen Kansan Sinivalkoisia lukuun ottamatta.

[muokkaa] Kaupunginjohtajat

• Arvi Hällfors (1931–1942)
• Eero Mantere (1942–1951)
• Kalervo Pellinen (1952–1961)
• Harras Kyttä (1961–1963)
• Väinö J. Leino (1. maaliskuuta 1964–31. maaliskuuta 1989)
• Juhani Leppä (1. huhtikuuta 1989–31. toukokuuta 1995)
• Armas Lahoniitty (1. kesäkuuta 1995–31. joulukuuta 2005)
• Mikko Pukkinen (1. tammikuuta 2006-)

[muokkaa] Politiikka

1970-luvulta lähtien Turun politiikkaa on hallinnut Kokoomuksen ja SDP:n ns. aseveliakseli. Vasemmistoenemmistöistä valtuustoa ei ole nähty sitten 1970-luvun, jolloin SKDL alkoi menettää kannatustaan. Sen seuraajalla Vasemmistoliitolla on kuitenkin laajahko kannatus. Viime vuosina merkittäviä kunnallispoliittisia ilmiöitä ovat olleet Vihreän liiton nousu ja Vihreiden, Keskustan ja RKP:n neuvottelurintaman syntyminen ja toisaalta Olavi Mäenpään muukalaisvastainen Suomen kansan sinivalkoiset, jolla on enimmillään ollut kolme valtuutettua.

Tunnetuin turkulaispoliitikko lienee presidentti Mauno Koivisto, joka puhuu hyvin tunnistettavasti turkulaisittain.

[muokkaa] Koulutus

Huomattava osa turkulaisista on opiskelijoita tai koululaisia. Peruskoululaisia on noin 15 000, lukiolaisia noin 4 600 ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelee yli 3 500 nuorta. Kaupungissa on 51 peruskoulua, 15 lukiota ja 6 ammatillista oppilaitosta.

[muokkaa] Korkeakoulutus

Turussa toimii nykyään kolme yliopistoa ja neljä ammattikorkeakoulua. Näissä on yhteensä lähes 30 000 perustutkinto- ja jatko-opiskelijaa, joista noin puolet Turun yliopistossa. Turku on kaiken kaikkiaan vahva ja perinteinen korkeakoulukaupunki: Suomen ensimmäinen yliopisto, Turun Akatemia perustettiin Turkuun 1640. Åbo Akademi ja Turun yliopisto perustettiin vuosina 1918 ja 1920 järjestyksessä toisena ja kolmantena monialaisena yliopistona. Turun ammattikorkeakoulu on Suomen suurin ammattikorkeakoulu ja Åbo Akademi suurin ruotsinkielinen korkeakoulu. Turun yliopisto taas on toiseksi suurin yliopisto ja Turun kauppakorkeakoulu toiseksi suurin kaupallisen alan yliopistokoulutusta antava yksikkö Suomessa. Kolmella ammattikorkeakoululla on Turussa sivupisteitä.

Opistotason eli nykyään ammattikorkeakoulutason teknillisellä koulutuksella kaupungissa on perinteitä, mutta diplomi-insinöörejä on pitkään koulutettu vain Åbo Akademissa ja harvoilla aloilla. Turun yliopistossa diplomi-insinöörin tutkintoon johtavaan koulutusta on annettu vuodesta 1999 alkaen tietotekniikan, elektroniikan ja tietoliikennetekniikan alalla.

[muokkaa] Koululaitoksen historia

Turun ensimmäinen koulu oli katedraalikoulu, joka lienee perustettu jo vuonna 1276. Kouluun tuli opiskelijoita ulkomailta, kuten Tallinnasta ja Danzigista, mutta sieltä myös lähti useita opiskelijoita Keski-Euroopan yliopistoihin. Vasta 1600-luvun alussa kaupunki sai ensin lukion, kimnaasin, joka vuonna 1640 muutettiin yliopistoksi, Turun akatemiaksi.

Ensimmäinen alakansakoulu aloitti toimintansa 15. tammikuuta 1872 Kauppatorin laidalla Yliopistonkadun ja Kauppiaskadun kulmassa olleen rakennuksen kolmannessa kerroksessa. Rakennus säilyi koulukäytössä aina vuoteen 1968, jolloin se purettiin. Vuonna 1884 kaupunki rakensi oman, suomenkielisen kunnallisen kansakoulun, Sirkkalan koulun. Vuonna 1927 Turussa toimi kuusi kansakoulua.

Ensimmäinen oppikoulu perustettiin 19. maaliskuuta 1879. Tämä yksityinen koulu sai nimekseen Turun Suomalainen Yhteislyseo. 1883 perustettiin Turun Suomalainen Valtiolyseo ja samalla Yhteislyseo lakkasi ottamasta uusia opiskelijoita. 1887 lyseot sulautuivat ja muodostivat Turun Suomalaisen Lyseon ja samalla uusi koulu siirtyi Linnan- ja Eskelinkadun kulmaan. Samassa paikassa jatka yhä toimintaansa Turun klassikon lukio.

[muokkaa] Kulttuuri

Turku on tunnettu kulttuurikaupunki ja se hakee Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2011. Kulttuuriministeri Tanja Saarela päätti 19.6.2006, että Turku on Suomen ehdokas kulttuuripääkaupungiksi. Käytännössä Saarelan päätös tarkoittaa, että valinta kulttuuripääkaupungiksi on varma. ”Turun taideakatemia”, joka on nykyään osa Turun ammattikorkeakoulua, kouluttaa uusia taiteilijoita sirkuksesta elokuvataiteisiin. Turun taiteilijoiden markkinointia edistää Arsnet-palvelu, josta löytyy helposti lähes kaikkien esiintyvien turkulaisten taiteilijoiden yhteystiedot. Turun ”Taiteiden yö” järjestetään perinteisesti koulujen alkamisen jälkeisenä torstaina.

[muokkaa] Musiikki

Musiikin saralla Turussa on monia tapahtumia. Ehkä tunnetuin tapahtuma on vuodesta 1970 Ruissalossa järjestetty Euroopan vanhin yhtäjaksoisesti toiminut rockfestivaali Ruisrock, joka on vuosien varrella kerännyt eri aikojen huipputähtiä esiintymään Turkuun. Ruisrockin lisäksi suosittu populaarimusiikkitaphtuma on Down by the Laituri (DBTL), joka kerää väkeä niin klubeille kuin Aurajoen ympäristöönkin. Marraskuisin Turussa järjestetään Pohjoismaiden suurin nuorisolle tarkoitettu kristillinen musiikkitapahtuma, Maata Näkyvissä -festivaalit. Näiden lisäksi elokuussa järjestetään Turun musiikkijuhlat sekä vuosittain jokin oopperaproduktio.

Turku on tunnettu myös elektronisen musiikin kaupunkina. 1980- ja 1990-lukujen taitteessa Turussa järjesti erilaisia tapahtumia Hyperdelic Housers -ryhmä. Se järjesti mm. Ruisrockin kanssa yhteistyönä Turkuhallissa olleet Typpihappo-tapahtumat. Vuosina 1999 ja 2000 järjestettiin DBTL:n yhteydessä Teknotunneliksi nimetty tapahtuma. Tapahtumapaikkana oli liikenteeltä suljettu Myllytunneli. Vuosina 2000 ja 2001 Turussa järjestettiin Kupittaan ympäristössä Koneisto-festivaali, joka sittemmin on siirtynyt Helsinkiin. Koneiston linjaa on vuodesta 2004 jatkanut suosittu Uuden musiikin festivaali. Turussa toimii myös ympäri vuoden useita elektroniseen musiikkiin erikoistuneita klubeja, joista tunnetuimpia lienevät vuonna 2005 aloittaneet Choon! ja Violenz. Tunnettuja Turussa vaikuttavia tai vaikuttaneita elektronisen musiikin artisteja ovat mm. Pan Sonic, Bomfunk MC's yhtyeessä ollut DJ Gismo, Sandstorm-hitistään tunnettu Darude sekä tuottaja Jaakko "JS16" Salovaara.

Rockmusiikin puolella mainetta ovat viime vuosina niittäneet The Crash sekä garage rock -yhtyeet Sweatmaster ja Boomhaeur. Turusta tulee myös hard rock -yhtye Kilpi. Turkulaisen rockmusiikin historiasta voidaan mainita progressiivista rockia 1970-luvulla esittänyt Kaamos. Aikoinaan Turku tunnettiin myös punkkareistaan.

Turkulaisesta musiikista puhuttaessa ei voi unohtaa myöskään vanhemman polven iskelmätähtiä Mattia ja Teppoa sekä oopperalaulajia, Tamara Lundia ja Seppo Ruohosta.

[muokkaa] Kirjallisuus

Turku on vaikuttanut maamme kirjallisuushistoriaan. 1800-luvun alkupuolella Turun akatemian piirissä syntyi poliittis-kirjallinen liike Turun romantiikka. Sen ohjelmana oli suomalaisen kansallistunteen herättäminen ja suomenkielisen kulttuurin kehittäminen.

Tunnetuimpia turkulaisia kirjailijoita ja runoilijoita ovat todennäköisesti Jarkko Laine, Markku Into, Jukka Parkkinen ja Reijo Mäki. Nuoria lupaavia, palkittuja kirjailijoita ovat Riku Korhonen ja Joni Pyysalo. Sarjakuvataiteilija Jussi ”Juba” Tuomola on saavuttanut suursuosion Viivi ja Wagner -sarjakuvallaan. Palkittuja tietokirjailijoita ovat tähtitieteilijät Esko Valtaoja (Tieto-Finlandia vuonna 2002 kirjalla Kotona maailmankaikkeudessa) ja Hannu Karttunen (Tieto-Finlandia vuonna 1998 kirjalla Vanhin tiede) sekä biologi Petter Portin. Turkulaisten sydäntä lähellä oleva murrerunoilija Heli Laaksonen on syntyisin Turusta, vaikka asuukin nykyisin Laitilassa.

Turussa on vahva ns. underground-runouden yhteisö. Vanhan polven underground-runoilijat kuten Laine ja Into ovat viime vuosina saaneet perinteen jatkajia, tunnetuimpana ehkä Tapani Kinnunen. Turussa toimivat myös pienkustantamot Sammakko sekä Savukeidas.

Turussa on myös vahvaa sarjakuvaosaamista. Kaupungin valtalehti Turun Sanomat julkaisee kolmea kotimaista sarjakuvaa, joilla on kaikilla turkulaistaustaa. Nämä ovat Kirjaston kissat, Jussi "Juba" Tuomolan Viivi ja Wagner ja Ilkka Heilän B. Virtanen.

Syksyisin Turussa järjestetään kirjamessut, jotka ovat säilyttäneet asemansa, vaikka Helsingissä on jo jonkin aikaa pidetty kilpaileva tapahtuma. Turun kirjamessuihin yhdistetään yleensä muitakin messuja, joiden teemana voi olla vaikka tiede, musiikki tai sarjakuva.

Elokuvateatteri Kinopalatsi Kauppiaskadulla

[muokkaa] Teatteri

Turku on myös monipuolinen teatteri- ja tanssiteatterikaupunki. Valtionosuuksia Turussa saavat Turun Kaupunginteatteri, Åbo Svenska Teater, Linnateatteri, tanssiteatteri ERI ja Aurinkobaletti. Opiskelijateatteria on kaupungissa sekä suomeksi (Turun ylioppilasteatteri) että ruotsiksi (Studentteatern i Åbo).

1970-luvulla kaupunginteatteri kohosi suomalaisen estraditaiteen huipulle Kalle Holmbergin ja Ralf Långbackan johtajakaudella.

[muokkaa] Elokuva

Turku on pitkään ollut melko monipuolinen elokuvakaupunki. Turussa toimii Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminnassa ollut elokuvakerho Turun elokuvakerho. Se järjestää viikoittaisia esityksiä keväisin ja syksyisin. Tämän lisäksi Turussa toimii Elokuvakerho Kinokopla ja Turun Elokuva-Arkisto, lisäksi Suomi-Venäjä-seuran elokuvaosasto Mahorkka ja siansorkka on järjestänyt esityksiä. Turussa toimii myös Film-O-Holic -verkkojulkaisua tekevä Filminurkka Ry. ja Turussa järjestetään vuosittain kolme elokuvafestivaalia: Suomalaisen elokuvan festivaali lyhytelokuvafestivaali Tough Eye ja Suomen ainoa pelkästään seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin keskittyvä elokuvafestivaali Vinokino.

Turun yliopistossa tutkitaan elokuvaa ja televisiota. Alan tutkimus henkilöityy paljolti Veijo Hietalaan.

[muokkaa] Urheilu

Väestömäärältään isohkolle kaupungille tyypillisesti Turussa on monipuolisesti tiloja ja alueita monien eri lajien harrastamiseen. Kupittaan alue on todennäköisesti monipuolisin liikunta- ja urheilualue Turussa.

Kupittaalla sijaitsee myös 9 000 katsojaa vetävä Veritas Stadion, joka on jalkapallokäytössä. Toinen kaupungin merkittävä stadion on Urheilupuistossa sijaitseva Paavo Nurmi Stadion, jossa käydään pääosin yleisurheilukilpailuja. Kaupungin jäähalleista suurin on vuonna 1990 valmistunut Elysée Arena, jonka kapasiteetti on 11 820 katsojaa. Toista suurta jäähallia ollaan paraikaa rakentamassa Kupittaalle vanhan puretun hallin tontille. Muut Turun jäähallit sijaitsevat Varissuolla ja Impivaarassa, jossa sijaitsee myös jalkapallohalli.

[muokkaa] Jalkapallo

Selvästi menestynein turkulainen urheiluseura jääkiekossa ja jalkapallossa on vuonna 1922 perustettu Turun Palloseura. Jalkapallossa se on voittanut yhdeksän suomenmestaruutta ja Suomen Cupin kahdesti. Tällä hetkellä jalkapallon liigatasolla pelaa toinenkin turkulaisseura, vuonna 1990 perustettu FC Inter, joka viime vuosina on menestynyt TPS:aa paremmin. Historian saatossa menestyksekkäitä seuroja ovat olleet myös Åbo IFK, Turun Toverit ja Turun Pyrkivä.

[muokkaa] Jääkiekko

Myös jääkiekossa TPS on voittanut suomenmestaruuden yhdeksän kertaa ja on kaikkien aikojen maratontaulukossa Suomen ykkönen. Erityisen menestyksekkäitä kausia TPS:lle ovat olleet kolmen peräkkäisen SM-liigamestaruuden vuodet 1989–1991 sekä uudestaan 1999–2001. Valmentajista eniten mestaruuksia seuralle ovat tuoneet Hannu Jortikka ja Vladimir Jursinov.

TPS on myös toiminut kasvattajaseurana lukuisille NHL-tähdille kuten Saku Koivulle, Miikka Kiprusoffille, Antero Niittymäelle, Aki Bergille, sekä Mikko Koivulle. Maineikkaita TPS-pelaajia ovat olleet lisäksi mm. Timo Nummelin, Urpo Ylönen, Juhani Tamminen, Hannu Virta, Esa Keskinen ja Jukka Vilander.

Toinen perinteinen jääkiekon turkulaisjoukkue on nykyisin Mestiksessä pelaava Turun Toverit, joka kilpaili tiukasti TPS:n kanssa 1970-luvulle asti.

[muokkaa] Salibandy

Jääkiekon ja jalkapallon jälkeen harrastajamäärältään Suomen kolmanneksi suurin laji salibandy on myös Turussa vahvasti edustettuna. Turussa on useita salibandyjoukkueita, suurimpina näistä TPS Salibandy, FBC Turku sekä AFC Campus.

Turkulaiset joukkueet ovat karsineet pääsarjatasolle salibandyliigaan useita kertoja viimeisten vuosien aikana siinä kuitenkin tähän mennessä onnistumatta ja korkein Turussa nähtävä sarjataso onkin miehissä 1. divisioona ja naisissa superykkönen. Viimeisimpänä tiensä karsintoihin on selvittänyt keväällä 2006 AFC Campus.

[muokkaa] Muut palloilulajit

Muissa merkittävissä palloilulajeissa Turulla on pääsarjatason edustusta myös koripallossa, jossa kaupungin valtaseura on tällä hetkellä Turun NMKY:n ja Kaarinan Uran fuusion tuloksena syntynyt Aura Basket.

Käsipallossa viime vuosina menestyksekäs seura oli HC Dennis, jonka toiminta kuitenkin loppui kauteen 2004/05. Sen paikan peri HC Fenix. Toinen pääsarjaseura on Åbo IFK.

[muokkaa] Yleisurheilu

Yleisurheilussa kaupungin lippua kantaa Turun Urheiluliitto, joka on vuosina 2004 ja 2005 ollut Kalevan kisojen toiseksi paras joukkue ja vuonna 2003 paras. Seuran legendaarisin urheilija on Paavo Nurmi, jonka mukaan on nimetty Urheilupuistossa sijaitseva yleisurheilustadion.

[muokkaa] Turkulaisuus

Kyltti Förillä

Stereotyyppiseen turkulaisuuteen liitetään sisäänpäin lämpiävä ja omanarvontuntoinen mielenlaatu sekä selkeästi erottuva Turun murre. Turkulaisen sanonnan mukaan turkulaiseksi ei voikaan tulla vaan ainoastaan syntyä – ja turkulaiseksi voi syntyä ainoastaan Heidekenin synnytyssairaalassa (joka tosin lakkautettiin vuonna 1996). Pahimmin Turun ja turkulaisuuden kanssa törmäyskurssilla ovat kansanperinteen mukaan tamperelaiset. Molemmin puolin kerrotut vitsit toisista ovat tavallisia, mutta kuitenkin leikkimielisiä. Tampereella toimii myös Ei-turkulainen osakunta [1], joka vuosittain pyrkii lekan ja kiilan avulla irrottamaan Turun mantereesta tai upottamaan sen hyppimällä.

Kaikesta huolimatta Turku on kolme kertaa peräkkäin sijoittunut kärkikolmikkoon Taloustutkimuksen muuttohalukkuutta mittaavissa tutkimuksissa.

Turun tauti on käsite, jolla tarkoitetaan vanhojen rakennuksien purkamista uusien, korkeampien ja rumempina pidettyjen rakennusten tieltä sekä tähän liittyvää poliittista kulttuuria, jossa valta on harvojen käsissä. Käsitettä ”Åbo smitta”, Turun tauti, on käytetty helsinkiläisessä lehdistössä ainakin jo vuonna 1916, kun kaupunkiin rakennettiin uusia jugendtaloja. 1950- ja 1960-luvulla käsite herätettiin uudestaan henkiin, kun moderni kaupunkiarkkitehtuuri valtasi tilaa.^[11]

[muokkaa] Turun seutu

Turun naapurikuntia ovat Aura, Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Pöytyä, Raisio, Rusko, Vahto ja Yläne. Turun pohjoisin piste Kuhankuonolla sijaitseva rajakivi, jossa kohtaavat kahdeksan kunnan rajat.

Turku ja sen suurimmat naapurikunnat Kaarina, Raisio sekä Naantali muodostavat tärkeän tiheään asutetun keskuksen, jonka väkiluku on yli 230 000 asukasta, ja väestötiheys noin 570 as/km². Varsinais-Suomen liitto on hahmotellut tästä Turun kaupunkiseudusta nauhamaista suurkaupunkia.

[muokkaa] Turun ystävyyskaupungit

Turun pohjoismaisia ystävyyskaupunkeja Bergeniä, Göteborgia ja Århusia yhdistää se, että ne ovat kaikki maidensa ”kakkoskaupunkeja”, ja niillä on pitkä historia. Näiden ominaisuuksien vuoksi Turussa koetaan yhteenkuuluvuutta mainittuihin kaupunkeihin. Suikkilan kaupunginosassa on ystävyyskaupunkien mukaan nimettyjä katuja. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen pätkä Leningradinkadusta muutettiin Pietarinkaduksi.

• Bergen, 237 400 as., Norja, vuodesta 1946.
• Göteborg, 474 000 as., Ruotsi, vuodesta 1946.
• Århus, 291 000 as., Tanska, vuodesta 1946.
• Pietari (aluksi Leningrad), 4 695 000 as., (aluksi Neuvostoliitto, nyt) Venäjä, vuodesta 1953.
• Gdańsk, 462 000 as., Puola, vuodesta 1958.
• Constanta, 310 000 as., Romania, vuodesta 1963.
• Varna, 314 500 as., Bulgaria, vuodesta 1963.
• Rostock, 197 100 as., (aluksi DDR, nyt) Saksa, vuodesta 1963.
• Köln, 1 020 600 as., (aluksi BRD, nyt) Saksa, vuodesta 1967.
• Szeged, 170 000 as., Unkari, vuodesta 1971.
• Bratislava, 446 800 as., (aluksi Tšekkoslovakia, nyt) Slovakia, vuodesta 1976.
• Firenze, 356 100 as., Italia, vuodesta 1992.
• Tianjin, 10 000 000 as., Kiina, vuodesta 2000.

Yhteistyösopimuskumppanit Virossa

• Tallinna, 395 000 as.
• Tartto, 101 250 as.
• Kuressaari, 16 000 as.

[muokkaa] Nähtävyyksiä

Turun ortodoksinen Keisarinna marttyyri Aleksandran kirkko

• Aboa Vetus & Ars Nova - Arkeologis-historiallinen ja nykytaiteen museo
• Turun linna
• Turun tuomiokirkko
• Suomen Joutsen
• Forum Marinum
• Luostarinmäen käsityöläismuseo
• Port Arthur

[muokkaa] Puistot

[muokkaa] Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on lisää materiaalia aiheesta Turku.

• VirtualTurku - Turku 360-asteisilla kuvilla
• Turun kaupunki
• Turun kaupungin keskustelufoorumi
• Turun vaakuna
• Turun Seudun Karttapalvelu
• Turun kulttuuritarjontaa
• Unikankareen kulttuurikalenteri
• Turku Wikitravelissa
• YLE Elävä arkisto - Turkulaisia tarinoita - paikannimien historiaa
• YLE Elävä arkisto - Turkua turistina ristiin rastiin

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ Halisten Virnamäen kulttuuriluontopolun opastustaulu, joka kertoo alueella tehdyistä arkeologista kaivauksista
2. ↑ Varhainen Turku rakennettiin pellolle. Turun yliopiston tiedotus. 13.9.2006. (Luettu 29.9.2006)
3. ↑ C. J. Gardberg 1984: Turun seitsemän vuosisataa. - Turusta tulee kaupunki. (toim. Eero Kuparinen). s. 36–52. Turun historiallinen yhdistys. Turku
4. ↑ Lisätietoa kaivauksista ks. esim. Turun Mätäjärvi (toim. Juhani Kostet ja Aki Pihlman). Turun maakuntamuseon raportteja 10. Turku 1989; Kaupunkia pintaa syvemmältä. Arkeologisia näkökulmia Turun historiaan (toim. Liisa Seppänen). Archaeologia Medii Aevi Finlandiae IX. Turku 2003.
5. ↑ Keskiajan kaupunkien väkivaltaisuudesta ks. esim. Heikki Ylikangas: Väkivallasta sanan valtaan. Suomalaista menneisyyttä keskiajalta nykypäiviin. Juva; WSOY 1999.
6. ↑ Turku. Keskiajan kaupungit 3. Turun maakuntamuseo 1986.
7. ↑ [http://www.aurajoki.net/Pdf/syvyyskartta_print1.pdf Aurajoen syvyyskartta (PDF)
8. ↑ Sillat Turussa, Turku Touring
9. ↑ Turun Sanomat 12.7.1999
10. ↑ Föri - Aurajoen jokilautta (Luettu 30.9.2006)
11. ↑ Henkilökohtainen haastattelu kulttuurihistorioitsija, filosofian lisensiaatti Hannu Laaksosen kanssa 29.9.2006.