Turun linna
Wikipedia
Turun linna on historialliselta merkitykseltään eräs huomattavimmista Suomen keskiaikaisista valtakunnanlinnoista ja sillä on ollut ajoittain tärkeä merkitys myös Ruotsin ja Pohjoismaiden historiassa. Linna sijaitsee Turussa Aurajoen suulla, minne alettiin Ruotsin kruunun toimesta rakentaa linnoitettua leiriä todennäköisesti 1200-luvun lopulla Varsinais-Suomen liityttyä osaksi Ruotsin kuningaskuntaa. Linnaa laajennettiin useaan otteeseen keskiajalla ja myöhemmin renessanssiajalla 1500-luvulla.
Euroopassa tapahtuneiden sodankäynnin muutosten takia keskiaikaiset linnat kuitenkin menettivät merkitystään uuden ajan alussa ja myös Turun linnaa alettiin käyttää 1500-luvun jälkeen lähinnä vankilana ja varastona. 1800-luvun lopulta alkaen linna on toiminut museokäytössä, joskin se vaurioitui pahoin Neuvostoliiton ilmavoimien pommituksessa kesällä 1941. Tämän seurauksena linnassa jouduttiin suorittamaan toisen maailmansodan jälkeen laajoja korjaus- ja restaurointitöitä.
Nykyään Turun linna lukeutuu Pohjoismaiden tärkeimpien rakennushistoriallisten muistomerkkien joukkoon ja sen tiloissa toimii Turun maakuntamuseon alainen Turun kaupungin historiallinen museo.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Keskiaika
Turun linnan rakennustöiden aloittaminen tapahtui samalla ajanjaksolla, kun Varsinais-Suomi liittyi kiinteäksi osaksi Ruotsin kuningaskuntaa. Ruotsin kruunun oli rakennettava keskiajalla uuden Itämaaksi kutsutun valtakunnan osan eli Suomen puolustamiseksi ja sen hallinnon järjestämiseksi linnoja. Turun linnan ohella aloitettiin myöhemmin myös Viipurin, Hämeenlinnan, Raaseporin ja Olavinlinnan linnojen rakentaminen. Aurajoen suulle alettiin rakentaa 1280-luvulla tai 1300-luvun alussa Ruotsin kuninkaan käskynhaltijan ja kruunun sotilaiden käyttöön tarkoitettua linnoitettua leiriä eli kastellia. Samalla paikalla oli jo aiemmin mahdollisesti sijainnut puinen varustus. Keskiajan sodankäynnissä vahvasti varustetuilla linnoilla oli keskeinen rooli ja myös Turun linnaa alettiin rakentaa puolustussyistä aluksi saarelle. Sijainti oli hyvä, koska linnan piirittäminen oli vaikeaa ja linnasta käsin kyettiin valvomaan Aurajoen laivaliikennettä sekä ylläpitämään meriyhteyksiä Ruotsiin. Turun linnan erityisenä tehtävänä oli lisäksi suojata Tuomiokirkon ympäristössä sijainnutta Turun keskiaikaista kaupunkia.
Rakennushistorialliset ja arkeologiset tutkimukset viittaavat siihen, että Turun linnaa olisi alkuvaiheessa rakennettu Gotlannista saatujen esikuvien mukaan. Rakennusmateriaalina käytettiin harmaakiveä ja myöhemmin tiiltä. Yksityiskohdissa saatettiin käyttää lisäksi Gotlannista tuotua kalkkikiveä. Turun linnaa laajennettiin 1300- ja 1400-luvuilla useassa eri rakennusvaiheessa, erityisesti 1400-luvun loppupuolella valtionhoitaja Sten Sture vanhemman kaudella. Linnan vanhin keskiaikainen osa eli päälinna on suorakaiteen muotoinen ja sen läntisessä sekä itäisessä päädyssä on vankka nelikulmainen torni. Päälinnan pitkinä sivuina ovat neljän kerroksen korkuiset siipirakennukset. Päälinnan piha on suljettu ja keskiajalla sen keskellä sijaitsi välimuuri, joka jakoi linnan keski-eurooppalaisten esikuvien mukaisesti ylempään palatsiosaan ja alempaan osaan. 1400-luvulla alettiin päälinnan ulkopuolelle rakentaa lisäksi esilinnaksi kutsuttua varustusta.
Turun linna oli muiden keskiaikaisten linnojen tavoin sotilaalliseen käyttöön tarkoitettu rakennus ja linnassa palveli linnanpäällikön tai Ruotsin kuninkaan käskynhaltijan alaisuudessa varuskunta. Tämän ohella linna oli myös tärkeä hallinnollinen keskus ja esimerkiksi Ruotsin kuninkaat majoittuivat keskiajalla Turun linnaan oleskellessaan Suomessa. Ajoittain, esimerkiksi linnanpäällikkö Mattias Kettilmundssonin kaudella 1300-luvulla, linnassa vietettiin myös hovielämää. Turun linna joutui erityisesti myöhäiskeskiajalla Kalmarin unionin aikana useasti valtakunnan sisäisten poliittisten kiistojen näyttämöksi. Linnan historian tiettävästi pisin piiritys tapahtui vuosina 1364–65, jolloin saksalainen ruhtinas Albrekt Mecklenburgilainen valtasi joukkoineen linnan Ruotsin kuninkaalle Maunu Erikinpojalle uskollisilta joukoilta yli kahdeksan kuukauden mittaisen piirityksen jälkeen.
[muokkaa] Renessanssiaika
Kuningas Kustaa Vaasa irrotti Ruotsin Kalmarin unionista ja perusti valtakuntaan perintökuninkuuden 1500-luvulla. Kustaa Vaasa myös vieraili Turun linnassa useasti ja hänen toimestaan aloitettiin linnassa laajamittaiset korjaus- ja laajennustyöt. 1500-luvun kuluessa esimerkiksi keskiaikaisen päälinnan ulkopuolelle rakennettu esilinna sai nykyisen muotonsa. Esilinna on nykyasussaan neliömäinen rakennusryhmä, jonka pohjoisnurkassa on viisikulmainen, eteläisessä siivessä kuusikulmainen ja itäisen sivustan keskikohdalla nelikulmainen torni. Lisäksi esilinnan itäisessä kulmauksessa sijaitsee pyöreä tykkitorni. Sodankäynnissä uuden ajan alussa tapahtuneiden muutosten seurauksena keskiaikaiset linnat alkoivat menettää merkitystään. Myös Turun linnan puolustus siirrettiin vähitellen keskiaikaisen päälinnan ulkopuolelle esilinnaan ja maavallituksille.
Koska päälinna oli menettänyt aiemman merkityksensä sodankäynnin kannalta, voitiin se Kustaa Vaasan hallituskaudella muuttaa renessanssityyliseksi asuinpalatsiksi saksalaisten esikuvien mukaan. Muutostöiden aikana päälinnaan rakennettiin esimerkiksi kokonaan uusi ylin kerros. Vastaavanlaisia uudistuksia toteutettiin 1500-luvulla myös useissa muissa valtakunnan tärkeimmissä linnoissa, kuten esimerkiksi Kalmarin linnassa.
Kustaa Vaasan poika Juhana III, myöhempi Ruotsin kuningas, asui Turun linnassa 1556–1563. Kustaa Vaasa oli nimittänyt Juhanan Suomen herttuaksi 1556 ja hän muutti asumaan Turun linnaan. Juhana Herttuan hovi Turun linnassa oli Suomen oloissa ainutlaatuisen loistokas ja ainoa esimerkki maassamme vietetystä renessanssityylisestä hovielämästä. Juhana avioitui Puolan kuninkaan tyttären Katarina Jagellonican kanssa ja myös hän muutti lyhyeksi aikaa Turun linnaan asumaan. Katarinan mukana Juhana Herttuan hoviin tuli kansainvälisiä kulttuurivaikutteita erityisesti renessanssiajan Italiasta ja Puolasta. Kustaa Vaasan jälkeen kuninkaaksi noussut Erik XIV kuitenkin ajautui avoimeen konfliktiin oman veljensä Suomen Herttuan Juhanan kanssa. Konfliktin kärjistyttyä Erik XIV:n joukot piirittivät Turun linnan 1563 ja ottivat herttuaparin vangiksi. Tähän päättyi samalla Juhana Herttuan renessanssihovi Turussa.
[muokkaa] Linnan myöhemmät vaiheet
1500-luvun jälkeen Turun linna alkoi asteittain rappeutua. Erityisen tuhoisa oli Ruotsin kuninkaan Kustaa II Aadolfin vierailun yhteydessä vuonna 1614 syttynyt tulipalo, joka tuhosi erityisesti päälinnaa pahoin. 1600-luvulla esilinnaa käytettiin Turun ja Porin läänin maaherrojen virka-asuntona ja myös Suomen kenraalikuvernööri kreivi Pietari Brahe asui linnassa oleskellessaan Turussa. 1600-luvun jälkeen Turun linnaa käytettiin kuitenkin lähinnä varastona ja lääninvankilana. Linnassa sijaitsi esimerkiksi kruunun viljamakasiini ja viinanpolttimo. 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa Turun linnassa toimi lisäksi Ruotsin armeijan asevarasto ja myöhemmin kuninkaallisen Ruotsin saaristolaivaston kasarmi.
1800-luvun lopulta lähtien Turun linnassa on toiminut Turun kaupungin historiallinen museo. Erityisesti Suomen itsenäistyttyä linnassa ja sen ympäristössä on suoritettu rakennushistoriallisia ja arkeologisia tutkimuksia. Toisen maailmansodan aikana linna kuitenkin vaurioitui pahoin ilmapommituksissa. Erityisen tuhoisa oli kesällä 1941 jatkosodan alussa tapahtunut Neuvostoliiton ilmavoimien suorittama pommitus. Toisen maailmansodan päätyttyä Turun linnassa jouduttiinkin suorittamaan laajoja korjaus- ja restaurointiöitä, joista vastasi pääarkkitehtina turkulainen funktionalisti Erik Bryggman. Samanaikaisesti toteutetuista rakennushistoriallisista ja arkeologisista tutkimuksista puolestaan vastasi valtionarkeologi Carl Jakob Cardberg. Nykyisin Turun linnassa toimii Turun maakuntamuseon alainen Turun kaupungin historiallinen museo.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
| SUOMEN LINNAT JA LINNOITUKSET |
|---|
| Linnavuoret |
| Keskiaikaiset keskuslinnat |
| Turun linna - Viipurin linna - Hämeen linna - Olavinlinna |
| Muut linnat |
| Brahenlinna - Kajaanin linna - Kastelholman linna - Korsholman linna - Käkisalmen linna - Kuusiston piispanlinna - Oulun linna - Raaseporin linna - Viipurin kaupunginmuuri |
| 1700- ja 1800-lukujen linnoitukset |
| Haminan linnoitus - Lappeenrannan linnoitus - Suomenlinna - Svartholman merilinnoitus - Loviisan linnoitus - Hangon linnoitus - Pyhän Annan kruunun linnoitus - Taavetin linnoitus - Ruotsinsalmen merilinnoitus - Kyminlinna - Kärnäkosken linnoitus - Järvitaipaleen linnoitus - Utin linnoitus - Liikkalan linnake - Bomarsundin linnoitus |
| 1900-luvun linnoitteet |
| Pietari Suuren merilinnoitus - Krepost Sveaborg - Mannerheim-linja - Salpalinja - VT-asema - VKT-asema - U-asema |
