Radio

Wikipedia

Radiomasto, Trondheim, Norja

Radio on tekninen laite, joka radioaaltoja hyväksikäyttäen siirtää informaatiota (usein ääntä) paikasta toiseen tarvitsematta mitään väliainetta. Radioaallot siirtyvät täten sekä ilmassa että tyhjiössä.

Radioaalto syntyy varautuneen hiukkasen liikkuessa sähkömagneettisen spektrin radiotaajuusalueella (RF eli Radio Frequency). Radiotaajuusalueen ulkopuolisia sähkömagneettisen spektrin osia ovat gammasäteily, röntgensäteet, infrapuna- ja ultravioletti valo sekä (eliöille) näkyvän valon alue.

Radioaallon ohittaessa sähköjohtimen se aiheuttaa johtimessa liikkuvan elektronivarauksen (jännitteen), joka voidaan muuttaa informaatiota välittäväksi ääni- tms. signaaliksi. Vaikka sanaa 'radio' käytetään tämän ilmiön kuvaamiseen, niin radion lisäksi myös televisio, tutka ja matkapuhelimet käyttävät hyväkseen radiotaajuusaluetta.

Sisällysluettelo

1 Historia
2 Yleisradioasemat
3 Tekniikka
4 Katso myös
5 Aiheesta muualla
- 5.1 Internet-radioportaaleja

[muokkaa] Historia

Sähkömagneettisen aaltoliikkeen teorian esitti ensimmäisenä vuonna 1873 James Clerk Maxwell. Heinrich Rudolf Hertz edisti vuosien 1886 ja 1888 välisenä aikana kokeellisesti Maxwellin teorian.

Radion (jota aluksi kutsuttiin langattomaksi lennättimeksi) keksijästä on kiistelty jatkuvasti.

Vuonna 1893 kroatialaissyntyinen Nikola Tesla teki St. Louisissa Missourissa ensimmäisen julkisen radiolähetysdemonstraation. Laite, jota hän käytti, sisälsi kaikki radion elementit, jotka olivat laitteissa ennen elektroniputken keksimistä.

Vuonna 1894 brittifyysikko Sir Oliver Lodge käytti omassa demonstraatiossaan ilmaisinlaitetta, jota kutsuttiin kohereeriksi. Ranskalainen Edouard Branly ja venäläinen Aleksandr Popov esittelivät myöhemmin parannetut versiot kohereerista. Popov teki radiolähetyskokeilujaan myös Suomessa vuonna 1900 ja hän olikin ensimmäisiä, joka kehitti kohereerista käytännölliseen radiotoimintaan soveltuvia laitteita. Intialainen fyysikko Jagdish Chandra Boss esitteli radioaaltojen käyttöä Kalkutassa marraskuussa 1894, mutta hän ei ollut kiinnostunut patentoimaan keksintöään.

Vuonna 1896 italialainen Guglielmo Marconi sai patentin radiolle Yhdistyneessä kuningaskunnassa (12039, Improvements in transmitting electrical impulses and signals and in apparatus there-for). Tätä pidetään usein maailman ensimmäisenä radiopatenttina. Seuraavana vuonna hän perusti maailman ensimmäisen radioaseman Isle of Wightin saarelle Englantiin. Samana vuonna Nikola Tesla patentoi Yhdysvalloissa eräitä radion varhaishistoriaan liittyviä keksintöjään, mutta vuonna 1904 US Patent Office peruutti nämä patentit, mikä teki Marconista radion keksijän. Tämä johtui mahdollisesti Marconin amerikkalaisista taloudellisista tukijoista, joihin kuuluivat mm. Thomas Edison ja Andrew Carnegie. Jotkut uskovat, että tämä tehtiin, ettei Yhdysvaltain hallituksen tarvitsisi maksaa Teslalle rojalteja hänen patenttiensa käytöstä.

Vanha radiovastaanotin

Vuonna 1909 Marconi sai yhdessä Karl Ferdinand Braunin kanssa Nobelin fysiikanpalkinnon "ansioista langattoman lennättimen kehittämisessä". Kuitenkin vuonna 1943 Yhdysvaltojen korkein oikeus hyväksyi Teslan patentin numero 645576 ("System of Transmission of Electrical Energy") pian tämän kuoleman jälkeen. Päätös perustui Teslan ennen Marconin patentin julkistamista tekemään työhön. Joidenkin mielestä oikeus teki päätöksensä taloudellisista syistä: Yhdysvaltojen hallituksen ei nyt tarvinnut maksaa korvauksia Marconi Companylle Marconin patentin käytöstä ensimmäisen maailmansodan aikana.

Marconi avasi maailman ensimmäisen radiotehtaan ("wireless") Chelmsfordiin Englantiin vuonna 1898 työllistäen 50 ihmistä. Nikola Tesla aloitti 1900 oman Wardenclyffe Towerinsa suunnittelun ja torni valmistui n. 1903.

Seuraava tärkeä radion kehitykseen vaikuttanut keksintö oli elektroniputken keksiminen 1900-luvun alkupuolella.

Maailman ensimmäinen audiolähetys radiolla oli jouluaattona 1906, jolloin Reginald Fessenden lähetti viulunsoittoaan ja luki Raamatun säkeitä Brant Rockissa Massachusettsissa. Kaupallinen radiotoiminta alkoi pian tämän jälkeen.

1900-luvulla radion kehitykseen vaikuttaneita tärkeitä keksintöjä olivat mm. transistori, amplitudimodulaatio (AM), taajuusmodulaatio (FM) ja SSB.

[muokkaa] Yleisradioasemat

Suomessa yleisradiotoimintaa harjoittaa julkisen palvelun osalta suomen ja ruotsin kielellä Oy Yleisradio Ab, sekä lukuisat toimiluvan omaavat yksityiset, useimmiten kaupalliset radioasemat. Suomessa radioasemien toimilupia myöntää sekä taajuuskoordinointia valvoo Viestintävirasto (Ficora) (ent. Telehallintokeskus).

Luettelo suomalaisista yleisradioasemista

Nykyisin radiota voi kuunnella myös Internetin välityksellä, jolloin valittavana on tuhansien radioasemien valikoima.