Radioamatööri

Wikipedia

Radioamatöörikilpailussa käytettävää laitteistoa

Radioamatööri tarkoittaa henkilöä, joka on suorittanut paikallisen telehallintoviranomaisen ylläpitämän tutkinnon ja saanut todistuksen, joka oikeuttaa käyttämään radioamatööriasemaa ja rakentamaan radiolaitteita. Suomessa radioamatöörin pätevyystodistuksia myöntää Viestintävirasto (eli Ficora). Viestintäviraston valtuuttamat tutkinnonpitäjät pitävät pätevyystutkintoja eri puolilla Suomea. Suomessa radioamatöörejä on noin 6000, maailmalla yli kolme miljoonaa.

Radioamatööriharrasteen tarkoitus on pitää radioyhteyksiä toisten radioamatöörien kanssa. Harrasteen toinen tarkoitus on radiotekniikan tuntemuksen lisääminen rakentamalla lähetin- ja vastaanotinlaitteita sekä antenneja. Tapoja, joilla yhteyksiä pidetään, on monia: yleisimpinä puhetyöskentely, erilaiset digitaaliset lähetelajit sekä sähkötysyhteydet. Harrastuksen erilaisia muotoja ovat mm. DX-työskentely eli harvinaisten maiden keräily, kilpailutoiminta, radiosuunnistus ja radioamatöörisatelliittien kautta yhteyksien pitäminen. Radioyhteyksiä voidaan pyrkiä pitämään myös erityisen vaativissa olosuhteissa, kuten pienitehoisilla laitteilla tilapäisesti esimerkiksi maastoon rakennetuilta asemilta ilman sähkönsyöttöä valtakunnan verkosta tai heijastamalla signaali Kuun, meteorien ionisaatiovanojen (ks. meteorisironta) tai revontulien ionisoiman vyöhykkeen kautta.

Emil Neuererin saksalainen amatööriradioasema "DJ4PI"

Radioamatööriasemilla, joilla on viranomaisen myöntämä asemalupa, on henkilökohtainen asematunnus. Kutsun ensimmäinen osa, prefiksi, kertoo aseman sijaintimaan. Suomen prefiksi on OH (erikoistapauksissa OF, OG, OI tai OJ). OH-etuliitteen jälkeen tulee numero, joka aikaisemmin osoitti läänin, jossa radioamatööriasema toimi. Lääniuudistuksen jälkeen läänikohtaisista tunnuksista on Ahvenanmaata lukuun ottamatta luovuttu, mutta yleensä vanhaa piirijakoa noudatetaan edelleen kun uusia tunnuksia haetaan. Ahvenanmaalla sijaitsevan aseman tunnuksessa on numero 0. Nykyisin on myös mahdollista hankkia maksua vastaan tietty tunnus.

Sisällysluettelo

1 Ennen lääniuudistusta voimassa ollut piirijako
2 Tunnettuja radioamatöörejä
3 Radioamatööritutkinto
- 3.1 Tutkintomodulit
- 3.2 Radioamatööriluokat
4 Radioamatöörien taajuusalueet
5 Katso myös
6 Aiheesta muualla

[muokkaa] Ennen lääniuudistusta voimassa ollut piirijako

OH0 Ahvenanmaa
OH1 Turun ja Porin lääni
OH2 Uudenmaan lääni
OH3 Hämeen lääni
OH4 Mikkelin lääni
OH5 Kymen lääni
OH6 Vaasan ja Keski-Suomen läänit
OH7 Kuopion ja Pohjois-Karjalan läänit
OH8 Oulun lääni
OH9 Lapin lääni

[muokkaa] Tunnettuja radioamatöörejä

suomalainen edelläkävijäamatööri Arvi Hauvonen
suomalainen viestintätutkija Osmo A. Wiio
Jordanian kuningas Hussein
näyttelijä Marlon Brando
Intian pääministeri Rajiv Gandhi
Espanjan kuningas Juan Carlos I

[muokkaa] Radioamatööritutkinto

Suomessa radioamatööritutkinto on moduulipohjainen. Kunkin moduulin voi suorittaa itsenäisesti ja hyväksyttyjen moduulien yhdistelmät antavat oikeuden eri luokkien pätevyystodistuksiin. Hyväksytyillä tutkintomoduuleilla ei ole vanhenemisaikaa, joten ne voi suorittaa joko yksi kerrallaan tai kaikki samassa tutkintotilaisuudessa. Tutkintoja ottavat vastaan paikalliset pätevyystutkijat ympäri maan tarvittaessa.

[muokkaa] Tutkintomodulit

K-moduuli, sisältää kuusikymmentä väittämää hätäliikenteestä, aseman turvallisuudesta, radioamatöörejä koskevista laeista ja määräyksistä sekä itse radioamatööriliikenteestä. Hyväksyttyyn suoritukseen vaaditaan 45 oikeaa vastausta.
T1-moduuli, sisältää 15 kysymystä elektroniikan ja radiotekniikan perusteista sekä sähköturvallisuusasioista. Jokainen kysymys sisältää neljä vastausta, joista aina vähintään yksi on oikein. Näin muodostuvasta 60 kohdasta pitää hyväksyttyyn suoritukseen saada 45 oikein.
T2-moduuli sisältää 15 kysymystä elektroniikan ja radiotekniikan soveltamiseen radioamatööritoiminnan painopistealueiden osalta sekä sähköturvallisuusasioiden tuntemukseen. Kysymykset ovat T1-moduulia vaativampia. Jokainen kysymys sisältää neljä vastausta, joista aina vähintään yksi on oikein. Näin muodostuvasta 60 kohdasta pitää hyväksyttyyn suoritukseen saada 45 oikein.

[muokkaa] Radioamatööriluokat

Tutkintomoduulien hyväksytysti suorittaminen oikeuttaa seuraaviin radioamatööriluokkiin:

K-moduuli + T1-moduuli - Perusluokka
K-moduuli + T2-moduuli - Yleisluokka

Yleisluokan radioamatöörillä on laajemmat oikeudet radioalueiden käyttöön kuin perusluokassa.

Radioamatöörikilpailuissa menestyneen radioamatöörikerhon antennilaitteistoa

[muokkaa] Radioamatöörien taajuusalueet

Suomessa radioamatööritoiminnassa voi käyttää seuraavia taajuusalueita (katso myös: Sähkömagneettinen spektri):

135,7—137,8 kHz
1810—1855 kHz
1861—1906 kHz
1912—2000 kHz
3500—3800 kHz
7000—7100 kHz
10100—10150 kHz
14000—14350 kHz
18068—18168 kHz
21000—21450 kHz
24890—24990 kHz
28000—29700 kHz
50,0—52,0 MHz
144—146 MHz
432—438 MHz
1240—1300 MHz
2300—2450 MHz
3400—3408 MHz
5650—5850 MHz
10,00—10,28 GHz
10,368—10,370 GHz
10,45—10,50 GHz
24,00—24,25 GHz
47,00—47,20 GHz
75,50—81,50 GHz
122,25—123,00 GHz
134,00—141,00 GHz
241,00—250,00 GHz
248,00—250,00 GHz
275,00—1000,00 GHz (vain erityisellä luvalla, ei eritelty taajuusalueittain)

Näiden lisäksi erikoisluvalla hakemuksesta radioamatöörikerhot voivat käyttää pistetaajuuksia: 5278,6 kHz, 5288,6 kHz, 5298,6 kHz, 5330,6 kHz, 5346,6 kHz, 5366,6 kHz, 5371,6 kHz ja 5398,6 kHz.