Polonium
Wikipedia
|
|||||
| Yleistä | |||||
| Nimi | Polonium | ||||
| Tunnus | Po | ||||
| Järjestysluku | 84 | ||||
| Luokka | Puolimetalli | ||||
| Lohko | p | ||||
| Ryhmä | 16, happiryhmä | ||||
| Jakso | 6 | ||||
| Tiheys | (n. 20°C) (alfa) 9,196 (beeta) 9,398×103 kg/m3 |
||||
| Kovuus | - (Mohsin asteikko) | ||||
| Väri | Hopeinen | ||||
| Löytövuosi, löytäjä | 1898, Marie Curie | ||||
| Atomiominaisuudet | |||||
| Atomipaino | (209) amu | ||||
| Atomisäde, mitattu (laskennallinen) | 190 (135) pm | ||||
| Kovalenttisäde | - pm | ||||
| Van der Waalsin säde | - pm | ||||
| Orbitaalirakenne | [Xe] 4f14 5d10 6s2 6p4 | ||||
| Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 18, 32, 18, 6 | ||||
| Hapetusluvut | +II, +IV | ||||
| Kiderakenne | Monokliininen | ||||
| Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
| Olomuoto | Kiinteä | ||||
| Sulamispiste | 527 K (254 °C) | ||||
| Kiehumispiste | 1235 K (962 °C) | ||||
| Moolitilavuus | (25 °C) 22,97×10−6 m3/mol | ||||
| Höyrystymislämpö | 102,91 kJ/mol | ||||
| Sulamislämpö | noin 13 kJ/mol | ||||
| Höyrynpaine | 10000 Pa 1003 K:ssa | ||||
| Äänen nopeus | - m/s - K:ssa | ||||
| Muuta | |||||
| Elektronegatiivisuus | 2,0 (Paulingin asteikko) | ||||
| Ominaislämpökapasiteetti | luotettavaa dataa ei saatavissa kJ/kg K | ||||
| Sähkönjohtavuus | (alfa-muoto) 2,5 · 106 S/m | ||||
| Lämmönjohtavuus | (300 K) (epävarma) 20 W/(m×K) | ||||
| Tiedot normaalipaineessa | |||||
Polonium on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Po ja järjestysluku 84. Se on radioaktiivinen puolimetalli, joka nimettiin löytäjänsä Marie Curien syntymämaan Puolan mukaan. Curie löysi poloniumin vuonna 1898 tutkiessaan radioaktiivisuutta. Curie kuoli runsaan säteilyn aiheuttamaan leukemiaan vuonna 1934.
Poloniumia löytyy luonnosta hyvin pienissä määrin uraanimalmeista. Sen eri isotooppeja kuuluu luonnon pitkäikäisistä radioisotoopeista (uraani-238, uraani-235 ja torium-232) alkaviin hajoamissarjoihin. Poloniumin yleisin isotooppi, polonium-210, on uraani-238:sta alkavan hajoamissarjan viimeinen radioaktiivinen jäsen. Sen puoliintumisaika on 138 päivää, ja se muuttuu hajotessaan (alfahajoaminen) pysyväksi Pb-206-lyijyisotoopiksi. Polonium on 400 kertaa radioaktiivisempaa kuin uraani. [1]
Poloniumia voidaan käyttää neutronilähteenä sekoitettaessa sitä lejeeringiksi berylliumin kanssa, staattisen sähkön poistamisessa ja valokuvauksessa käytettävien filmien puhdistamiseen tarkoitetuissa pölyharjoissa. Antistaattisten harjojen hallussapito edellyttää jätehuollon vuoksi turvallisuuslupaa, eikä niitä ole hyväksytty vapaaseen myyntiin. [2]
[muokkaa] Varoitus
Polonium on erittäin radioaktiivinen ja toksinen alkuaine. Se suoranaisesti aiheuttaa kudoksien vahingoittumista. Jopa mikrogramman määrä polonium-210:ta on erittäin vaarallinen. Tämän takia poloniumin käsittelyyn tarvitaan erityislaitteita. Suurin sallittu kehon altistus poloniumille nautittuna on vain 1 100 becquereliä, mikä vastaa 6,8 x 10-12 grammaa poloniumia. [3]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Polonium www.globalsecurity.com
- ↑ Nykyajan säteileviä kuluttajatuotteita – Antistaattiset harjat Säteilyturvakeskus
- ↑ Polonium Los Alamos National Laboratory
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Ionisoiva säteily Säteilyturvakeskus
