Torium
Wikipedia
|
|||||
Yleistä | |||||
Nimi | Thorium | ||||
Tunnus | Th | ||||
Järjestysluku | 90 | ||||
Luokka | Aktinoidi | ||||
Lohko | f-lohko | ||||
Ryhmä | - | ||||
Jakso | 7 | ||||
Tiheys | 11,7×103 kg/m3 | ||||
Kovuus | 3,0 (Mohsin asteikko) | ||||
Väri | hopeanvalkoinen | ||||
Löytövuosi, löytäjä | 1828, Jöns Jacob Berzelius | ||||
Atomiominaisuudet | |||||
Atomipaino | 232,038062 amu | ||||
Atomisäde, mitattu (laskennallinen) | 180 pm | ||||
Kovalenttisäde | - pm | ||||
Van der Waalsin säde | - pm | ||||
Orbitaalirakenne | [Rn] 6d27ss | ||||
Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 18, 32, 18, 10, 2 | ||||
Hapetusluvut | +4 | ||||
Kiderakenne | - | ||||
Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
Olomuoto | kiinteä | ||||
Sulamispiste | 2115 K (1842 °C) | ||||
Kiehumispiste | 5061 K (4788 °C) | ||||
Moolitilavuus | -×10−6 m3/mol | ||||
Höyrystymislämpö | 514 kJ/mol | ||||
Sulamislämpö | 13,81 kJ/mol | ||||
Höyrynpaine | - Pa - K:ssa | ||||
Äänen nopeus | 2490 m/s 293,15 K:ssa | ||||
Muuta | |||||
Elektronegatiivisuus | 1,3 (Paulingin asteikko) | ||||
Ominaislämpökapasiteetti | 0,118 kJ/kg K | ||||
Sähkönjohtavuus | - S/m | ||||
Lämmönjohtavuus | 54,0 W/(m×K) | ||||
Tiedot normaalipaineessa |
Torium (engl. Thorium) on alkuaine: lyhenne Th, järjestysluku 90 ja CAS-numero 7440-29-1.
Toriumia esiintyy luonnossa matalaradioaktiivisena metallina. Puhtaassa muodossa se on hopeinen valkoinen metalli, joka säilyttää kiiltonsa useita kuukausia. Oksidoituessaan se muuttaa värinsä harmaaksi ja lopulta mustaksi.
Toriumia ja sen yhdisteitä käytetään mm. seosmetalleina, kaasupolttimien hehkusukissa, erikoislaseissa, hehkulangoissa, elektroniikassa, katalysaattoreina ja kaasuja absorboivana aineena tyhjiötekniikassa.
Ruotsalainen kemisti Jöns Jacob Berzelius löysi toriumin vuonna 1828 Hans Morten Thrane Esmarkin löytämästä norjalaisesta toriittimineraalista. Berzelius nimesi alkuaineen norjalaisen sodanjumala Thorin mukaan. Sillä ei ollut paljoa käyttöä ennen kaasulyhdyn hehkusukan keksimistä vuonna 1885.
Toriumin hyödyntämistä ydinvoimaloissa uraanin sijasta on tutkittu jonkin verran.
Ks. myös uraani
[muokkaa] Fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia
Ionisoitumisenergia
- 1. e 674 kJ/mol
- 2. e 1110 kJ/mol
- 3. e 1930 kJ/mol
- 4. e 2760 kJ/mol
Isotooppien atomimassat
- 227Th: 227,027703 u
- 228Th: 228,028715 u
- 229Th: 229,031755 u
- 230Th: 230,033127 u
- 231Th: 231,036298 u
- 232Th: 232,038054 u
- 234Th: 234,043593 u
Isotooppien suhteellinen runsaus luonnossa/Hajoamistapa
- 227Th: α
- 228Th: α
- 229Th: α
- 230Th: α
- 231Th: β −
- 232Th: 100 % (α)
- 234Th: β −
Isotooppien puoliintumisajat
- 227Th: 18,72 vuorokautta
- 228Th: 1,913 vuotta
- 229Th: 7340 vuotta
- 230Th: 7,54 × 103 vuotta
- 231Th: 25,5 tuntia
- 232Th: 1,405 × 1010 vuotta
- 234Th: 24,10 vuorokautta