Pink Floyd
Wikipedia
Pink Floyd | |
---|---|
Toiminnassa | 1965– |
Kotipaikka | Iso-Britannia |
Laulukieli | englanti |
Tyylilaji | psykedeelinen rock progressiivinen rock |
Levy-yhtiö | Capitol ja Columbia (USA) EMI (EU) |
Jäsenet | David Gilmour Nick Mason Richard Wright Roger Waters |
Pink Floyd on vuonna 1965 Englannissa perustettu rock-yhtye. Se on yksi kaikkien aikojen menestyneimmistä yhtyeistä. Yhtye on tunnettu psykedeelis- ja progressiivissävytteisestä musiikistaan, taitavista sanoituksistaan ja näyttävistä konserteistaan.
Yhtyeen tunnetuimpia kappaleita ovat muun muassa "See Emily Play","Sings Of Life", "Money", "Us And Them", "High Hopes", "Shine On You Crazy Diamond", "Wish You Were Here", "Another Brick In The Wall Pt. 2" ja "Comfortably Numb".
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
[muokkaa] Alkuvuodet 1964–1968
Yhtye perustettiin alun perin vuonna 1964 nimellä Sigma 6, jonka jälkeen se tunnettiin nimillä T-Set, Megadeaths, The Screaming Abdabs, The Architectural Abdabs ja The Abdabs. Yhtye nimettiin The Pink Floyd Soundiksi ja myöhemmin yksinkertaisesti The Pink Floydiksi. Nimi otettiin Pink Anderson ja Floyd Council –nimisiltä blues-artisteilta.
Alun perin yhtyettä olivat perustamassa Roger Waters ja Nick Mason, jotka molemmat olivat arkkitehtiopiskelijoita. Myöhemmin mukaan otettiin Rick Wright sekä Syd Barrett, joka toi musiikkiin psykedeelisiä vaikutteita. Yhtyeen ensimmäinen levy The Piper at the Gates of Dawn julkaistiin vuonna 1967. Barrettin mielenterveys heikkeni merkittävästi luultavasti runsaasta LSD:n käytöstä johtuen. Tämä johti lopulta siihen, että hänet siirrettiin sivuun yhtyeestä. Barrettin tilalle yhtyeeseen otettiin David Gilmour.
[muokkaa] 1968-1972
1968 yhtye julkaisi ensimmäisen studioalbuminsa ilman Syd Barrettia nimeltä A Saucerful of Secrets, joka sisälsi kuitenkin paljon Barrettin aikaisia psykedeelisiä vaikutteita. Yhtye julkaisi 1969 kaksi albumia Music from the Film More, joka oli elokuvasoundtrack ja tupla-albumin Ummagumman, jonka ensimmäinen levy oli livenä ja toinen levy oli studiona. 1970 yhtye levytti albumin Atom Heart Mother, joka oli yhtyeen ensimmäinen, jossa oli mukana suuri orkesteri. 1971 yhtye julkaisi albumin Meddle, jolloin yhtye oli selkeästi jo progressiivista rockia. Albumi sisältää kuitenkin myös psykedeliaa, minkä voi kuulla yli 20 minuuttia kestävällä "Echoes"-kappaleella, nykyisin albumi on arvostettu varsinkin fanien joukossa. 1972 yhtye julkaisi soundtrackin Obscured by Clouds elokuvaan La Vallee .
[muokkaa] Menestyksen huipulla 1973–1983
Yhtyeen varsinaiset kultavuodet sijoittuvat 1970-luvulle. Yhtye oli suosittu Britanniassa jo aikaisemmin, mutta vuonna 1973 julkaistu Dark Side Of The Moon löi yhtyeen läpi myös Yhdysvalloissa. Tätä tuki hittisingle "Money". Levy on kaikkien aikojen myydyimpiä (40 miljoonaa kappaletta) levyistä, ja se pysyi Billboard-listalla julkaisunsa jälkeen 15 vuotta (741 listaviikkoa). Tämän jälkeenkin levy palasi listoille kahdeksi vuodeksi, kun se julkaistiin remasteroituna CD-levynä 1994. Pink Floydin seuraavat albumit olivat Wish You Were Here (1975) ja Animals (1977), joista jälkimmäisessä inspiraationa oli George Orwellin synkkä romaani Eläinten vallankumous. Levyn kappaleet olivat kaikki Roger Watersin säveltämiä. Watersin ja Gilmourin välillä alkoi valtataistelu.
Vuonna 1979 julkaistiin The Wall, joka sisälsi mm. hitin Another Brick In The Wall, joka oli pääasiassa Watersin idea. Levyn pohjalta tehtiin vuonna 1982 Alan Parkerin ohjaama elokuva Pink Floyd The Wall. Elokuva kertoo eristäytyneestä, hulluuden ja itsetuhon partaalla olevasta rocktähdestä. Rocktähteä esitti Bob Geldof. Wright potkittiin albumin nauhoituksen aikana ulos yhtyeestä, mutta hän oli seuraavalla kiertueella mukana palkattuna muusikkona.
Itse The Wall -keikkojen aikana vuosina 1980–1981 lavalle rakennettiin pahvinen tiiliseinä, joka lopulta sortui.
Vuoden 1983 albumi The Final Cut oli yhden ajan päätös; Dark Side Of The Moonista lähtien Roger Waters oli lisännyt käskyvaltaansa yhtyeen sisällä, ja tämä levy jäi hänen viimeisekseen Pink Floydin riveissä. The Final Cutia voidaankin pitää enemmän Roger Watersin soololevynä kuin Pink Floyd-albumina.
[muokkaa] Roger Watersin lähtö ja David Gilmour keulakuvana (1984-1988)
1984 yhtyeen kokoelma Works julkaistiin, Gilmour ja Waters keskittyivät sooloprojekteihinsa ja Waters päätti jättää yhtyeen kokonaan.
1987 yhtye julkaisi ilman Watersia albumin A Momentary Lapse of Reason, joka sisälsi suuren hitin "Learning to Fly". Gilmour muuttui yhtyeen kokonaisvaltaiseksi keulakuvaksi.
1988 julkaistiin yhtyeen kokoelma-albumi Delicate Sound of Thunder.
[muokkaa] Oikeustaisteluja ja lyhyitä comebackeja 1989–2006
Muun bändin ja Watersin välillä käytiin myös oikeustaisto "Pink Floyd" -nimestä 80-luvun lopulla. Gilmour sai luvan käyttää nimeä, mutta Waters sai täydelliset oikeudet The Walliin.
Yhtyeen viimeisin studioalbumi The Division Bell julkaistiin vuonna 1994. Richard Wright oli jälleen yhtyeen kokoonpanossa mukana. Levyä seurasi Pink Floydin toistaiseksi viimeisin maailmankiertue P-U-L-S-E vuonna 1994. Pink Floydin oli tarkoitus konsertoida 1994 myös Helsingin Olympiastadionilla, mutta konsertti peruttiin vaisun lipunmyynnin takia. Kiertueelta julkaistiin live-levy P-U-L-S-E ja samaa nimeä kantanut konserttitaltiointi VHS-muodossa 1995. Tämän jälkeen yhtyeeltä on julkaistu Shine On boxi, Is There Anybody Out There? The Wall Live 1980-1981 live-levy ja Echoes - The Best of Pink Floyd sekä juhlajulkaisuja vanhoista albumeista. Vuonna 2006 julkaistiin P-U-L-S-E DVD-muodossa. Yhtye ei ole varsinaisesti hajonnut, mutta uutta musiikkiakaan tai kiertueita ei tiettävästi ole tulossa tällä kokoonpanolla.
Yhtyeen viimeisin esiintyminen kuuluisimmassa kokoonpanossaan (Gilmour, Mason, Waters ja Wright) tapahtui Live 8 -konsertissa Lontoon Hyde Parkissa 2. heinäkuuta 2005, mikä oli yhtyeen ensimmäinen yhteinen esiintymiskerta yli 20 vuoteen.
Vuoden 2005 marraskuussa Roger Waters ilmaisi radiohaastattelussa halunsa koota Pink Floyd uudelleen uutta levyä varten, jos vain muut yhtyeen jäsenet tähän suostuvat.
Gilmourin uudella kiertueella viimeisessä konsertissa nähdään 3/4-osaa Pink Floydista: David Gilmour, Rick Wright ja Nick Mason. Mason esiintyy myös muutamilla Roger Watersin uusimman kiertueen konserteista.
Nick Mason on ilmoittanut haluavansa koota Pink Floydin kiertueelle rakkauden eikä rahan takia. David Gilmour on kieltänyt jyrkästi enää lähtevänsä kiertueelle Pink Floydin nimellä. Yhtyeen alkuaikojen keskeinen hahmo, laulaja-kitaristi Syd Barrett kuoli diabeteksen aiheuttamiin komplikaatioihin 7. heinäkuuta 2006.
[muokkaa] Kokoonpano
[muokkaa] Tunnetuin kokoonpano (1968–1981, 2005)
Richard Wright erotettiin virallisesti yhtyeestä 1979, mutta vuosina 1979-1981 hän oli yhtyeen esiintymisissä palkattuna muusikkona. Heinäkuussa 2005 yhtye esiintyi tässä kokoonpanossa Lontoossa Live8 konsertissa.
- Nick Mason – rummut
- Richard Wright – koskettimet, laulu
- Roger Waters – basso, laulu
- David Gilmour – kitara, laulu
[muokkaa] Muita kokoonpanoja
(1965–1966)
- Nick Mason – rummut
- Richard Wright – koskettimet, laulu
- Roger Waters – basso, laulu
- Syd Barrett (1946–2006) – kitara, laulu
- Bob Klose – kitara
(1966–1968)
- Nick Mason – rummut
- Richard Wright – koskettimet, laulu
- Roger Waters – basso, laulu
- Syd Barrett – kitara, laulu
(1968)
- Nick Mason – rummut
- Richard Wright – koskettimet, laulu
- Roger Waters – basso, laulu
- Syd Barrett – kitara, laulu
- David Gilmour – kitara, laulu
(1981–1985)
(1986–)
[muokkaa] Albumit
Listassa mainittujen lisäksi yhtyeellä on muita kokoelmia sekä vanhojen levyjen uudelleenjulkaisuja.
[muokkaa] Studioalbumit
- The Piper at the Gates of Dawn (1967)
- A Saucerful of Secrets (1968)
- Music from the Film More (1969)
- Ummagumma (1969)
- Music From The Film Zabriskie Point (1970)
- Atom Heart Mother (1970)
- Meddle (1971)
- Obscured by Clouds (1972)
- Dark Side of the Moon (1973)
- Wish You Were Here (1975)
- Animals (1977)
- The Wall (1979)
- The Final Cut (1983)
- A Momentary Lapse of Reason (1987)
- The Division Bell (1994)
[muokkaa] Livealbumit
- Delicate Sound of Thunder (1988)
- P-U-L-S-E (1995)
- Is There Anybody Out There?: The Wall Live 1980-1981 (2000)
[muokkaa] Kokoelmat
- Relics (1971)
- Works (1983)
- Shine On (1992)
- Echoes - The Best of Pink Floyd (2001)
[muokkaa] Singlet
- 1967 Arnold Layne / Candy And A Currant Bun
- 1967 See Emily Play / Scarecrow
- 1967 Apples And Oranges / Paint Box
- 1973 Money / Any Colour You Like
- 1974 Time / Us And Them
- 1975 Have A Cigar / Welcome To The Machine
- 1975 Wish You Were Here
- 1980 Another Brick In The Wall Pt. 2 / One Of My Turns
- 1980 Run Like Hell / Don't Leave Me Now
- 1980 Comfortably Numb / Hey You
- 1983 Not Now John / The Hero's Return (Pt. 1, 2)
- 1987 Learning To Fly (edit) / Terminal Frost
- 1987 On The Turning Away / Run Like Hell (live)
- 1988 One Slip / Terminal Frost
- 1994 Take It Back / Astronomy Domine (live)
- 1994 High Hopes / Keep Talking
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Yhtyeen viralliset sivut (englanniksi)
- The Pink Floyd Hyperbase (englanniksi)
- Brain Damage (englanniksi)
- Pink Floyd Community (englanniksi)
- Pink Floyd Fan Page (englanniksi)