Viittomakielet

Wikipedia

Viittomakielet eli viitotut kielet ovat gesturaalis-visuaalisia kieliä: niissä käytetään käsien ja kehon liikkeitä sekä ilmeitä kielellisen viestin ilmaisemiseen (gesturaalisuus), ja viesti vastaanotetaan näön kautta (visuaalisuus). Viesti välitetään käsimuotojen, käsien, vartalon ja suun liikkeiden sekä ilmeiden avulla. Viittomakieli ei ole vain tapa esittää puhuttua kieltä vaan se on oma luonnollinen kieli, joka vielä usein on käyttäjänsä äidinkieli (vrt. viitottu puhe). Viittomakielen ilmaisuja käytetään myös eritasoisesti vammaisten ja neurologisesti poikkeavien puhetta tukevassa ja korvaavassa kommunikaatiossa.

Sisällysluettelo

1 Viittomakielten syntyminen
2 Maailman viittomakielet
- 2.1 eräitä viittomakieliä
3 Lingvistiikkaa
- 3.1 Topic-comment
- 3.2 Päällekkäiset elementit
4 Kirjoitusjärjestelmät
5 Kuulevien viittomakielet
6 Suomen viittomakielet
7 Katso myös
8 Aiheesta muualla

[muokkaa] Viittomakielten syntyminen

Viittomakielet ovat kehittyneet kuurojen yhteisöissä. Niitä käyttävät syntymästään saakka kuurojen lisäksi mm. kuuroutuneiden, huonokuuloiset, viittomakielisten omaiset ja ystävät, kuurojentyöntekijät, tutkijat ja tulkit. Viitotut kielet eivät myöskään ole uusi keksintö – niitä on käytetty yhtä kauan kuin kuurojen yhteisöjä on ollut. Joidenkin tutkijoiden mukaan viittomakieliä käytettiin jopa ennen puhuttuja kieliä.

Ensimmäisen kerran viittomakieltä alettiin käyttää kouluopetuksessa vuonna 1775 Ranskassa. Koulutuksen aloitti Charles Michel d'Epée.

[muokkaa] Maailman viittomakielet

Erilaisia viittomakieliä on maailmassa satoja, jotka eroavat viittomistoltaan ja kieliopiltaan toisistaan. Kieliopeissa on tosin löydettävissä tiettyjä samankaltaisuuksia, mikä mahdollistaa eri kieliä viittovien kommunikoida keskenään välikielellä.

Viittomakielillä ei myöskään ole suoraa yhteyttä puhuttuihin kieliin. Esimerkiksi Englannissa, Irlannissa, USA:ssa ja Australiassa puhutaan englantia mutta viittomakielet eroavat kaikissa maissa toisistaan (Amerikkalainen viittomakieli on itse asiassa läheistä sukua ranskalaiselle viittomakielelle).Kaikissa maissa on omat käsimerkit, eli viittomat.

Keinotekoinen kieli Gestuno on yritys luoda yhtenäinen kansainvälinen viittomakieli. Gestuno ei ole käytössä kovin yleisesti, mutta eräitä Gestunon viittomia käytetään kansainvälisen viittomisen yhteydessä. Gestuno on osittain verrattavissa puhuttujen kielten Esperantoon.

1960- ja 1970-lukujen vaihteessa pohjoismaisia viittomakieliä yritettiin yhtenäistää, mutta tulokset jäivät laihoiksi. Projektista jäi pohjoismaisiin kieliin muutama yhtenäinen viittoma, kuten viikonpäivien viittomat.

[muokkaa] eräitä viittomakieliä

amerikkalainen viittomakieli, ASL, ameslan
australialainen viittomakieli, auslan
brittiläinen viittomakieli, BSL
gestuno
nicaragualainen viittomakieli
portugalilainen viittomakieli
ruotsalainen viittomakieli
suomalainen viittomakieli
suomenruotsalainen viittomakieli
uusiseelantilainen viittomakieli

[muokkaa] Lingvistiikkaa

Maailman viitotut kielet ovat keskenään kieliopillisesti hyvin samankaltaisia verrattuna puhuttujen kielten kielioppien erilaisuuksiin. Eroavuuksia on, mutta kattavaa viittomakieliä vertailevaa tutkimusta ei ole tehty.

[muokkaa] Topic-comment

Viitottujen kielten tendenssi näyttää olevan topic-comment-rakenne, eli pääasia kerrotaan ensin, sitten sen määreet. Esimerkiksi adjektiivit seuraavat (pääosin) substantiivia.

[muokkaa] Päällekkäiset elementit

Puhutut kielet ovat lineaarisia (yksiulotteisia), mutta viitotuissa kielissä käytetään useampia kielellisiä tasoja päällekkäin. Esimerkkinä suomen kielen "Ajoin autoa" tarvitsee lisämääreitä, jos halutaan kertoa asiasta tarkemmin: "Ajoin autoa kuoppaisella tiellä". Viittomakielissä viittomat voivat ottaa visuaalisia määreitä, jotka lisäävät viittoman antamaa kielellistä informaatiota. Siten AJAA-KUOPPAISTA-TIETÄ voi olla yksi viittoma samalle käsitteelle, johon puhuttu kieli tarvitsee kolme sanaa. Käsien asennon ja liikkeiden lisäksi muut kielelliset tekijät, ilmeet ja kehon liikkeet, voivat antaa päällekkäistä informaatiota. Siten lauseet "ajoin autoa" ja "ajoin autoa kuoppaisella tiellä, mutta en välittänyt siitä" voivat olla viitottuna ajallisesti yhtä pitkiä ja sisältää saman määrän viittomia.

[muokkaa] Kirjoitusjärjestelmät

Viittomakielille ei ole yleisesti käytössä olevaa kirjoitusjärjestelmää, ja arkikäytössä viittomakieliä ei kirjoiteta tuskin koskaan. Kielen päällekkäiset elementit ja kolmiulotteisuus vaikeuttavat yksinkertaisen kirjoitusjärjestelmän kehittämistä. Sutton SignWriting on yksi varsinkin Yhdysvalloissa käytössä oleva järjestelmä. Hampurin yliopiston kehittämää HamNoSys-kirjoitusjärjestelmää käytetään joskus lingvistisissä tutkimuksissa.

Yleisin tapa kirjoittaa muistiin viittomakieltä on glossien käyttö. Glosseissa viittomat kirjoitetaan ylös käyttäen niitä parhaiten vastaavaa puhutun kielen sanaa. Lisäksi käytetään numeroita ilmaisemaan viittoman paikkaa tai suuntaa, sekä kirjaimia, välimerkkejä ja alleviivauksia kertomaan toistosta, ilmeistä tai muista kielellisistä tekijöistä.

Wikipediassa käytetään glosseja esitettäessä esimerkkejä viittomista tai viittomakielisistä lauseista.

[muokkaa] Kuulevien viittomakielet

Viittomakieliä tai viitottuja kommunikaatiomenetelmiä syntyy myös kuulevien yhteisöissä. Usein kyse ei ole kuitenkaan varsinaisesti kielestä, vaan merkkijärjestelmästä. Amerikan intiaanit käyttivät heimojen välisessä viestinnässä viitottua pidgin-kieltä kun heimojen puhutut kielet olivat erilaisia. Salaseurat ja rikolliset ovat käyttäneet käsien liikkeisiin perustuvia merkkikieliä. Viittomia tai käsimerkkejä käytetään myös silloin, kun puhe on mahdotonta tai pitää pysyä hiljaa, kuten sotilasoperaatioissa ja sukeltaessa.

Kuulevat käyttävät puheen tukena eleitä, jotka ovat kulttuuriin sidonnaisia. Etenkin Italiassa eleet ovat niin voimakkaasti puhutun italian osa, että jotkut italialaiset pystyvät ilmaisemaan monimutkaisiakin käsitteitä pelkillä eleillä.

[muokkaa] Suomen viittomakielet

Suomessa on kaksi erilaista viittomakieltä: Suomalainen viittomakieli ja suomenruotsalainen viittomakieli. On edelleen kiistanalaista ovatko nämä kielet erillisiä kieliä vai onko suomenruotsalainen viittomakieli suomalaisen viittomakielen variaatio.