Itämaan tietäjät
Wikipedia
Itämaan tietäjät ovat Uudessa Testamentissa, Matteuksen evankeliumissa mainittuja oppineita, jotka Raamatun mukaan tulivat idästä Beetlehemiin osoittamaan kunnioitusta ja tuomaan lahjoja vastasyntyneelle Jeesus-lapselle. Heidät tunnetaan myös nimillä kolme viisasta miestä tai kolme kuningasta. Itämaan tietäjien pyhäinjäännös sijaitsee koristeellisessa kirstussa Kölnin tuomiokirkossa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Tietäjät Raamatussa
Tarinan mukaan viisaat miehet tulivat itäisiltä mailta Jerusalemiin kunnioittaakseen vastasyntynyttä lasta, jota he pitivät luvattuna Messiaana, juutalaisten kuninkaana. Kun tietäjät tiedustelivat kuningas Herodekselta lapsen olinpaikkaa tämä hämmästyi, pyysi tietäjiä ottamaan asiasta selvää ja kertomaan palatessaan hänellekin. Tietäjät löysivät Jeesus-lapsen luo seuraamalla suurta tähteä, jota on alettu kutsua Beetlehemin tähdeksi. Päästyään perille he kumarsivat lasta ja antoivat hänelle kallisarvoisia lahjoja: kultaa, mirhaa ja suitsuketta. Unessa Jumala varoitti heitä menemästä paluumatkallaan Herodeksen luo, joten he palasivat toista tietä takaisin omalle maalleen. (Matt:2:1-12)
Tietäjiä ei mainita missään muussa raamatunkohdassa, jollei mukaan lasketa paria Vanhan Testamentin viittausta lahjoja tulviin kuninkaisiin (Jes. 60:6 ja Psalmi 72:10). Raamattu ei kerro heidän nimiään, sukupuoltaan tai lukumääräänsä eikä puhu mitään heidän kuninkaallisuudestaan. Alkuperäinen kreikankielinen teksti μαγοι απο ανατολων tarkoittaa taikureita idästä. Sana μαγοι viittaa paremminkin persialaisiin filosofeihin tai tähtitieteilijöihin. Se käännettiin "viisas mies", mutta käännös olisi yhtä hyvin voinut kuulua "taikuri" tai "velho".
[muokkaa] Legenda
Tarinaa on kristittyjen keskuudessa koristeltu runsaasti. Vanhoissa seinämaalauksissa tietäjien lukumäärä vaihtelee kahden ja kahdeksan välillä. Perinteinen lukumäärä kolme näyttää tulleen Raamatussa mainittujen lahjojen lukumäärästä. Koska sukupuoltakaan ei Raamatussa kerrota, on esimerkiksi englannissa suositeltu käytettäväksi ilmaisun Three Wise Men (kolme viisasta miestä) sijaan neutraalia termiä The Magi. Toisin kuin katolisella alueella, protestanttisissa kirkoissa ei ole tapana puhua kolmesta kuninkaasta, vaan itämaan viisaista tietäjistä.
Ensimmäisen kerran tietäjille annettiin nimet idässä. Niitä vaihdeltiin, kunnes ne 500-luvulla vakiintuivat lännessä Kaspariksi (tai Gaspariksi), Melchioriksi ja Balthasariksi. Nimet vaihtelevat eri kulttuureissa: esimerkiksi Etiopiassa kuninkaiden nimet ovat Hor, Basanater ja Karsudan, Syyriassa Larvandad, Hormisdas ja Gushnasaph. Syyrialaiset nimet ovat alkuperältään ilmeisesti persialaisia toisin kuin länsimaiset, joilla ei ole mitään erityistä merkitystä.
Kolmen kuninkaan pyhäinjäännöslipas Kölnin tuomiokirkossa sisältää perimätiedon mukaan itämaan tietäjien luita. Ne löysi Pyhä Helena pyhiinvaellusmatkallaan Palestiinaan. Hän vei jäännökset Konstantinopolin Hagia Sofia -kirkkoon, josta ne siirrettiin Milanoon ennen joutumistaan Kölniin vuonna 1164.
[muokkaa] Perinteitä
Loppiainen, jota vietetään tammikuun kuudentena päivänä, on itämaan tietäjien juhla. Ensimmäisinä vuosisatoina kristinuskon historiassa loppiainen oli jouluakin tärkeämpi juhlapäivä. Nykyään sitä pidetään joulunajan päätöspäivänä.
Erityisesti Espanjassa ja muilla espanjan- sekä katalaaninkielisillä alueilla kolmen viisaan miehen (espanja: los Reyes Magos, katalaani: els Reis Mags d'Orient) juhla on tärkeä, sillä tietäjät kameleineen toimivat siellä joulupukin vastineena, joille lapset lähettävät kirjeitä. Yöllä tietäjät tulevat taianomaisesti idästä tuomaan lahjoja. Joillakin alueilla lapset valmistavat tietäjille ja kameleille ruokaa ja juomaa virkistäytymistä varten. Espanjankielisissä kaupungeissa järjestetään loppiaisena kulkueita, joissa kuninkaat ja heidän palvelijansa heittävät lapsille karamelleja. Nykyään tämä perinne elää sulassa sovussa joulupukin (espanja: Papa Noel, katalaani: Tió de Nadal) kanssa.
Kataloniassa on vielä tämän lisäksi erityisiä itämaan tietäjiin liittyviä tapoja; osa paikallisia, osa laajemmalle levinneitä. Kolmen kuninkaan kulkueen Alcoissa, Valenciassa väitetään olevan maailman vanhimman. Näissä kulkueissa tietäjät jakavat lapsille pieniä lahjoja. Melchioria pidetään kolmikosta nuorimpana, ja hän jakaa lapsille koruja ja muuta rihkamaa. Kataloniassa hänellä on kuitenkin usein pitkä valkoinen parta, joka on Jeesuksen rangaistus nuoruudellaan ja voimakkuudellaan kerskuneelle Melchiorille. Melchiorin lisäksi Kaspar on vaaleaihoinen mutta ruskeahiuksinen, hän tuo lapsille leluja. Balthasar on tummaihoinen ja pukeutunut kuin arabi. Hänen tehtäväkseen jää antaa hiilikimpale tuhmille lapsille.
Suomessa Tiernapojat on erityinen kolmen kuninkaan muistoa vaaliva perinne.
[muokkaa] Symboliikka
Kristillisessä taiteessa itämaan tietäjät ovat suosittu aihe. Yleensä esitetään joko heidän matkansa tähteä seuraten tai tilanne, jossa he antavat lahjoja Jeesus-lapselle (ns. Kuninkaiden kumarrus). Beetlehemin tähti piirretään usein pyrstöllisenä komeettana. Useimmin heidät kuvataan erilaisissa joulukoristeissa ja seimiasetelmissa sekä monissa joululauluissa, joista Suomessakin tunnetuin on ranskalainen "Kolmen kuninkaan marssi".
Taiteessa tietäjät symboloivat usein miehen kolmea ikäkautta, jolloin heidät esitetään nuorukaisena, aikuisena miehenä ja vanhuksena. Joskus he kuvaavat myös 1300-luvulla tunnettuja kolmea manteretta: Eurooppaa, Aasiaa ja Afrikkaa. Tällöin Kasparilla on itämaisia piirteitä, Melchior on vaalea ja Balthasar tummaihoinen, kuten Tiernapoikien Murjaanien kuningaskin.
Tietäjien tunnuksena etenkin Keski-Euroopassa käytetään kolmea kuninkaan kruunua, josta Ruotsin kuningas Albrekt Mecklenburgilainen kopioi sen itselleen Ruotsin vaakunaksi.
