Hagia Sofia
Wikipedia
Hagia Sofia (kreik. Ἁγία Σοφία, Pyhä viisaus) on rakennus Istanbulissa Turkissa. Se rakennettiin aluksi ortodoksiseksi kirkoksi vuonna 537, mutta siitä tuli moskeija, kun turkkilaiset valtasivat Konstantinopolin vuonna 1453. Vuodesta 1934 eteenpäin rakennus on toiminut museona. Hagia Sofiaa pidetään yhtenä bysanttilaisen arkkitehtuurin mestariteoksista.
[muokkaa] Kirkon rakennus
Hagia Sofian paikalla oli aluksi ollut Constantius II:n rakennuttama kirkko, joka oli rakennettu vanhan Apollonin temppelin raunioiden paikalle. Tämä kirkko tuhoutui 15. tammikuuta 532 ns. "Nika"-mellakoiden yhteydessä. Keisari Justinianus I päätti rakennuttaa uuden kirkon vanhan paikalle. Hagia Sofia vihittiin käyttöön 27. joulukuuta 536. Kirkon suuri kupoli romahti maanjäristyksen yhteydessä vuonna 557, mutta se jälleenrakennettiin ja kirkko vihittiin jälleen käyttöön vuonna 563.
Hagia Sofiasta tuli pian Konstantinopolin ja koko Bysantin valtakunnan tärkein kirkko.
[muokkaa] Historia
Vuonna 1204 neljännen ristiretken jäsenet valtasivat Konstantinopolin ja perustivat Latinalaisen keisarikunnan. Hagia Sofia toimi katolisena kirkkona siihen asti, kun Nikaian keisarikunta valtasi takaisin Konstantinopolin.
Vuonna 1453 osmanit valtasivat Konstantinopolin ja Hagia Sofiasta tuli moskeija. Samalla kirkon useat mosaiikit peitettiin. Vuonna 1934 Kemal Atatürk määräsi, että moskeijasta tehdään museo.
[muokkaa] Valokuvia
 Jeesus Kristusta kuvaava mosaiikki |
 Johannes Krysostomosta kuvaava mosaiikki |
 Toinen kerros |
 Hagia Sofia sisältä |
 Hagia Sofiassa sijaitseva mosaikki, joka kuvaa keisari Johannes II Komnenosta ja keisarinna Ireneä antamassa kirkolle lahjoituksia. Keskellä Jeesus ja Neitsyt Maria. |
