Escherichia coli
Wikipedia
| Escherichia coli | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
Kolibakteeri eli Escherichia coli (E. coli) on yksi niistä bakteerilajeista, jotka elävät tasalämpöisten eläinten (mm. nisäkkäiden ja lintujen) ruoansulatuskanavan alaosassa. Jos pohjavedessä on E. colia, se kertoo yleensä ulostesaastumisesta. Ihmisen päivittäisessä ulostemäärässä on tavallisesti 1011-1013 E. coli-bakteeria. Bakteeri on saanut nimensä sen löytäjän Theodor Escherichin mukaan. E. coli kuuluu enterobakteereihin.
[muokkaa] Rakenne
E. coli on noin kahden mikrometrin pituinen ja yhden mikrometrin levyinen. Sen soluseinä koostuu peptidoglykaaneista. Sen kaksinkertaisen solukalvon ulompi kerros on peptidoglykaanikerroksen ulkopuolella eli se on gram-negatiivinen bakteeri. E. colilla on noin 15 000 ribosomia, tuhat erilaista entsyymiä, noin kahden tuhannen mikrometrin mittainen rengasmainen DNA-molekyyli ja mahdollisesti plasmideja.
[muokkaa] Bakteerin hyötykäyttö
Vedenpuhdistuksessa ja jätteidenkäsittelyssä E. coli on jo hyvin varhain valittu veden saastuneisuusasteen mittariksi. Pääasialliset syyt sen käyttöön ovat se, että ihmisulosteessa on paljon enemmän koliformisia bakteereita kuin patogeeneja (kuten lavantautia aiheuttava Salmonella typhii) sekä se, että E. coli on tavallisesti vaaraton eli se ei voi "karata käsistä" laboratoriossa ja tuottaa vahinkoa.
E. coli on hyvin yleisesti käytetty bakteeri geenitekniikassa. Bakteeriin voidaan helposti siirtää geenejä. Geenejä voidaan esimerkiksi monistaa liittämällä niitä E. colin DNA:han, jolloin geeni monistuu samalla kun E. coli jakautuu. E. coleja voidaan käyttää myös proteiinin tuottamiseen: bakteeriin liitetään halutun proteiinin geeni, jolloin bakteeri alkaa tuottaa proteiinia.
[muokkaa] Haitat
Vaarattomuudestaan huolimatta E. coli voi aiheuttaa tulehduksen, jos se pääsee ruoansulatuskanavasta virtsaputkeen tai vatsaonteloon. Se on kuitenkin hyvin herkkä antibiooteille, joten tulehdukset ovat helppohoitoisia.
Jotkin muunnokset bakteerista tuottavat myös toksiineja ja saattavat aiheuttaa lievän ruokamyrkytyksen. Pahimmillaan EHEC voi aiheuttaa voimakasta veriripulia ja n. 10% sairastuneista saattaa johtaa vakavaan munuaisten toimintahäiriöön, ureeminen oireyhtymä HUS (yleensä lapsilla). Se voi johtaa myös tromboottiseen trombosytopeeniseen purppuraan TTP (TTP tarkoittaa ihoverenvuotoa eli purppurana ilmenevää verenvuototaipumusta) (yleensä vanhuksilla). Tauti saattaa johtaa kuolemaan. EHEC leviää varsinkin jauhelihan ja pastöroimattoman maidon välityksellä jonka alkuperä on yleensä nautakarjan suolisto. Tämä on yleistä länsimaissa mm. Pohjois-Amerikassa jossa bakteeri on levinnyt hampurilaisten (huonosti kuumennetun) tai muun pikaruoan välityksellä. Tätä vakavampaa tautityyppiä on tavattu silloin tällöin aina Suomsestakin mutta useimmiten ulkomaanmatkailuun littyen. Ensimmäinen EHEC epidemia diagnosoitiin Suomessa vuonna 1997 ja myös ensimmäiset kuolemantapaukset. (Kanta 0157:H7)
