Laji

Wikipedia

Tämä artikkeli kertoo biologisesta lajista. Urheilulajista kertoo oma artikkelinsa.

Laji (lat. species) on taksonominen termi, jota käytetään biologiassa puhuttaessa eliöistä, jotka ovat joillakin tärkeillä tavoilla keskenään samankaltaisia. Eliöt on tapana järjestää sukulaisuusuhteiden mukaan järjestelmäksi eli luokitetella. Tämän järjestelmän perusyksikkö on laji, johon katsotaan kuuluviksi kaikki ne ulkonäöltään ja muilta ominaisuuksiltaan toisiaan suuresti muistuttavat yksilöt, jotka yleensä voivat risteytyä keskenään ja tuottaa hedelmällisiä jälkeläisiä. Eri lajit eivät risteydy keskenään tai risteytyvät yleensä vain harvoin ja vielä harvemmin niiden jälkeläiset ovat hedelmällisiä.

Nykymaapallolla eläviä lajeja ihminen tuntee, eläimet ja kasvit mukaan lukien noin kaksi miljoonaa, mutta lajien todellisen lukumäärän arvioidaan olevan 10—30 miljoonaa.

[muokkaa] Tieteellinen lajinimi

Tieteellinen nimi koostuu kahdesta osasta. Esimerkiksi ihmisen lajinimi on Homo sapiens, jossa Homo tarkoittaa ihmisen sukua ja sapiens on sukuun kuuluvaa lajia määrittävä lajiosa. Kaksiosainen lajinimi muodostuu siis sukunimestä ja sen perässä olevasta lajimääritteestä, josta kasveilla käytetään myös nimeä epiteetti. Sukunimeä voidaan käyttää yksinään, mutta kaksiosaisen nimen jälkimmäinen osa eli lajimäärite ei tarkoita yksin mitään, vaan lajinimessä on aina kaksi osaa (sukunimi + lajimäärite). Esimerkiksi sana sapiens tarkoittaa suoraan suomennettuna viisasta, mutta se ei ole yksin minkään lajin nimi.

[muokkaa] Lajikäsitteet

Käytännössä lajia ei voi määritellä yksiselitteisesti, vaan eri tilanteissa käytetään erilaisia lajikäsitteitä. Lajikäsite kuvaa millä perusteilla yksilöt jaetaan eri lajeihin. Niin sanottu lajin käsite on kuitenkin mahdotonta määritellä kattavasti. Mikään tunnettu määritelmä ei sovi kaikkiin elämän muotoihin. Luokitteluun erikoistunut tutkija, dosentti Jyrki Muona on sanonut: "Laji on psykologinen fiktio, joka johtuu siitä, että ihminen itse on niin omalaatuinen ja helposti tunnistettava olento."

Yleisin lajikäsite on Erns Mayrin biologinen lajikäsite, jonka mukaan eliöt kuuluvat samaan lajiin, jos ne pystyvät luonnonoloissa tuottamaan lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä keskenään.

Tämän määritelmän mukaan hevonen ja aasi ovat eri lajeja, vaikka ne voivat tuottaa jälkeläisiä eli muuleja, sillä yleensä muulit eivät kykene lisääntymään. Tosin biologista lajikäsitystäkin on arvosteltu, koska esimerkiksi harvoissa tapauksissa muuli pystyy jatkamaan sukua. Toisaalta Suomessa elävät harmaalokki ja selkälokki eivät risteydy keskenään, mutta lajien keskenään lisääntyviä välimuotoja elää ympäri pohjoisen pallonpuoliskon. Biologisen määritelmän mukaan harmaalokki ja selkälokki ovat vain katkeamattoman kehälajin ääripäät.

Kasvien osalta kaksi lajia voi erottaa maantieteellinen risteytymiseste, vaikka lajit voivat risteytyä keskenään, jos ne viljellään keinotekoisesti vierekkäin. Euroopan haapa (Populus tremula) ja Pohjois-Amerikan haapa (Populus tremuloides) risteytyvät elinvoimaiseksi hybridihaavaksi (Populus x wettsteinii), mutta tämäkin risteymä on marto. Haavan lähisukulaisissa pajuissa tunnetaan sen sijaan risteymiä, joiden ensimmäinen (F1) jälkeläispolvi voi tuottaa uusia elinvoimaisia siemeniä. Mutta tässäkin tapauksessa näistä siemenistä syntyneiden kasvien seuraava, toinen jälkeläispolvi (F2) on jo yleensä marto.

Biologista lajikäsitettä ei voi soveltaa muun muassa suvuttomasti lisääntyviin eliöihin ja fossiileihin.

Toinen merkittävä lajikäsite on ns. morfologinen lajikäsite, joka erottelee lajit niiden rakenteen perusteella. Muissa lajikäsitteissä voidaan huomioida myös muun muassa erot käyttäytymisessä ja ekologiassa.

Filosofisesti on rehellisintä todeta, että on vain yksi elämä, joka haroo vähän joka suuntaan. Tosin on mahdotonta sanoa mistä mikäkin haara alkaa ja mikä on vielä runkoa.