Plasmidi

Wikipedia

Bakteerisolu: 1. kromosomaalinen DNA 2. plasmideita

Plasmidi on kromosomin ulkopuolella solulimassa oleva rengasmainen DNA-molekyyli, jossa on eliön kannalta ei-välttämättömiä geenejä ja joka kahdentuu itsenäisesti. Plasmideita on bakteereilla ja hiivoilla. Plasmidien koko vaihtelee yhdestä 400 kiloemäspariin (kbp). Yhdessä solussa voi olla yhdestä sataan kopioon samaa plasmidia.

Yhdysvaltalainen molekyylibiologi Joshua Lederberg käytti ensimmäisenä termiä plasmidi vuonna 1952.

Yleiskuva plasmidisista, jossa on antibioottiresistenssigeenit. 1 ja 2 ovat antibioottiresistenssigeenejä, 3 on ori-alue.

Jokainen plasmidi sisältää ainakin yhden DNA-sekvenssin, jossa on replikaation aloituskohta eli ori-alue (origin of replication). Tämä mahdollistaa plasmidi-DNA:n kahdentumisen itsenäisesti kromosomaalisesta DNA:sta. Suurimman osan bakteereista kromosomit ovat rengasmaisia, mutta myös lineaarisia plasmideita tiedetään.

Plasmideita käytetään hyödyksi geenitekniikassa ja yhdistelmä-DNA-tekniikassa.

[muokkaa] Vektorit

Geenitekniikaassa käytettyjä plasmideita kutsutaan vektoreiksi. Niitä käytetään kuljettamaan geenejä organismista toiseen ja yleensä ne sisältävät jonkun geenimerkin, jonka avulla voidaan seuloa. Monissa vektoreissa on myös polylinkkeri tai monikloonauskohta (multiple cloning site, MCS). Multikloonauskohta on lyhyt alue, joka sisältää joitakin yleisesti käytettyjä restriktiokohta. Tämä mahdollistaa helpon DNA-fragmenttien lisäyksen siihen kohtaan.

Tämä mikrobiologiasta kertova artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.