Mesotsooinen maailmankausi
Wikipedia
Mesotsooinen maailmankausi oli geologinen ajanjakso noin 245–65 miljoonaa vuotta sitten. Maailmankausi tunnetaan dinosaurusten ja muiden matelijoiden valtakautena. Matelijat valloittivat maan, veden ja ilman ja niistä kehittyi suuria kasvinsyöjä- ja lihansyöjäliskoja. Kauden loppupuolella nisäkkäät ja linnut lajiutuivat omaksi ryhmäkseen. Hyönteiset ja kalat alkoivat muistuttaa nykyisiä. Kasvillisuutta hallitsivat käpypalmut ja saniaiset. Koppisiemeniset kasvit ilmestyivät liitukaudella. Maailmankausi jaetaan kolmeen kauteen: triaskauteen, jurakauteen ja liitukauteen.
Maapallolla oli tänä aikana lämmintä ja kuivaa, liitukauden keskivaiheilla saavutettiin kaikkien aikojen lämpöhuippu. Lämmin ja kuiva ilmasto suosi matelijoita. Millään mantereella ei ollut jäätiköitä. Tällä kaudella jättiläismanner Pangea (Pangaia) hajosi pohjoiseksi Lauraasiaksi ja eteläiseksi Gondwanamaaksi. Lauraasiassa oli mm. Amerikka ja Aasia, Gondwanamaassa taas mm. Etelä-Amerikka ja Afrikka. Gondwana alkoi pian hajota Amerikaksi ja Afrikaksi ja Aasia irrota Amerikasta.
Monia alkeellisempia matelijoita kuoli valtavan suuressa sukupuuttoaallossa trias- ja jurakauden välissä. Jättiläisliskot kuolivat tuntemattomasta syystä sukupuutton noin 65 miljoonaa vuotta sitten. Samaan aikaan hävisi meristä lukuisia elämänmuotoja kuten ammoniitit. Henkiin jäi vain alle kolmemetrisiä eläimiä. Liitukauden lopun katastrofin syyksi on ehdotettu suuren asteroidin törmäystä maahan. Tätä eivät kaikki pidä ainakaan yksinään tyydyttävänsä selityksenä. Samoihin aikoihin tapahtui Deccanin laakiolla Intiassa valtavia tulivuorenpurkauksia.
[muokkaa] Mesotsooisen maailmankauden jako
Karkea jako:
- Triaskausi 251 - 199,6 Mvs
- Jurakausi 199,6 - 145,5 Mvs
- Liitukausi 145,5 - 65,5 Mvs
Mesotsooista maailmankautta edelsi permikausi ja sen päättää liitukauden Maastrichtian-kausi (engl.), jonka jälkeen alkaa kenotsooisen maailmankauden Danian-kausi (engl.). Liitukauden päättää KT-raja tai LT-raja.
Tarkempi jako:
Eoni | Maailman kausi |
Kausi | Epookki | Vaihe | Milloin oli (Mvs) |
|
Fan ero tso ooin en |
||||||
Meso tsoo inen |
Liitukausi 145,5 - 65,5 |
Myöhäis liitu kausi |
Senon (engl, Senonian) |
Maastrichtian | 70,6—65,5 | |
Campanian | 83,5—71,0 | |||||
Santonian | 85,8—83,5 | |||||
Coniacian | 89,3—85,8 | |||||
Gallia (engl. Gallic) |
Turonian | 93,5—89,3 | ||||
Cenomanian | 99,6—93,5 | |||||
Varhais liitu kausi |
Albian | 112—99,6 | ||||
Aptian | 125—112 | |||||
Barremian | 130—125 | |||||
Neocomia (engl. Neocomian) |
Hauterivian | 136,4—130 | ||||
Valanginian | 140,2—136,4 | |||||
Berriasian | 145,5—140,2 | |||||
Jurakausi 199,6 - 145,5 Mvs |
Myöhäis jura kausi |
Malm | Tithonian | 150,8 - 145,5 | ||
Kimmeridgian | 155,7 - 150,8 | |||||
Oxfordian | 161,2 - 155,7 | |||||
Keski jura kausi |
Dogger | Callovian | 164,7 - 161,2 | |||
Bathonian | 167,7 - 164,7 | |||||
Bajocian | 171,6 - 167,7 | |||||
Aalenian | 175,6 - 171,6 | |||||
Varhais jura kausi |
Lias | Toarcian | 183 - 175,6 | |||
Pliensbachian | 189,6 - 183 | |||||
Sinemurian | 196,5 - 189,6 | |||||
Hettangian | 199,6 - 196,5 | |||||
Triaskausi 251 - 199,6 Mvs |
Myöhäis trias kausi |
Keuper, Tr3 |
Rhaetian | 203,6 - 199,6 | ||
Norian | 216,5 - 203,6 | |||||
Carnian | 228 - 216,5 | |||||
Keski trias kausi |
Tr2 , Muschelkalk |
Ladinian | 237 - 228 | |||
Anisian | 245 - 237 | |||||
Varhais trias kausi |
Scythian | Olenekian | 249,7 - 245 | |||
Induan | 251 - 249,7 |