Ammoniitit
Wikipedia
Ammoniitit | ||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ammoniitti liitukauden lopulta |
||||||||
Tieteellinen luokittelu | ||||||||
|
||||||||
Lahkot | ||||||||
|
Ammoniitit olivat nilviäisten pääjaksoon ja siinä mustekalojen luokkaan kuuluvia merieläimiä, joilla oli spiraalimainen hieman pässin sarvea muistuttava kotelo.
Ammoniitit ilmestyivät noin 400 Ma sitten siluuri- ja devonikausien vaihteessa kunnes hävisivät liitukauden lopun joukkotuhossa. Koska ammonitiitit olivat hyvin yleisiä ja evoluutio tuotti muutaman miljoonan vuoden välein uusia lajeja edellisten kuollessa sukupuuttoon, ammoniitilajin määrittämisellä voidaan arvioida fossiilikerrostuman ikä.
Ammoniitti kasvatti kuoren ympärilleen. Eläimen kasvaessa ja kuorikammion käydessä ahtaaksi, se kasvatti seuraavan suuremman kammion, joten ammoniittien kuori on sarja suurenevia kammioita, joiden viimeisimmässä ja suurimmassa oli itse eläin. Ammoniitti liikkui syvyyssuunnassa lisäämällä tai vähentämällä veden määrää tyhjissä kammioissa.
Ammonittit luokitellan lahkoihin kuoren rakenteen perusteella. Ammoniitittien kuoret ovat kiertyneet tavallisesti tasomaisesti spiraaliin, mutta kuori voi olla myös suora, osittain kiertynyt (esimerkiksi Hamites) tai pitkittäin kiertynyt. Eri lajit tunnistetaan muodon ja kasvusaumojen kuvioiden mukaan. Lajeilla on ollut nopea evoluutio ja ne ovat olleet lyhytikäisiä, joten ne ovat tärkeitä johtofossiileja. Ammoniittilajeja tunnetaan tuhansia. Nykyisistä eläimistä eniten ne muistuttivat helmiveneitä (Nautilus).