Hyökkäys Pearl Harboriin
Wikipedia
Hyökkäys Pearl Harboriin | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Osa toista maailmansotaa sekä Tyynenmeren sotaa | |||||||
|
|||||||
|
|||||||
Taistelijat | |||||||
Japani | Yhdysvallat | ||||||
Komentajat | |||||||
Chuichi Nagumo, Mitsuo Fuchida | Husband Kimmel, Walter Short | ||||||
Vahvuudet | |||||||
6 lentotukialusta, 2 taistelulaivaa, 3 risteilijää, 9 hävittäjää, 441 lentokonetta, 5 sukellusvenettä | 8 taistelulaivaa, 6 risteilijää, 29 hävittäjää, 390 lentokonetta, 9 sukellusvenettä | ||||||
Tappiot | |||||||
29 lentokonetta, 55 lentäjää, 5 sukellusvenettä upposi, 9 sukellusvenemiestä, 1 sukellusvenemies kaapattiin |
2 403 kuollutta, 5 taistelulaivaa upposi ja 3 vaurioitui, 3 risteilijää ja 3 hävittäjää upposi, 188 lentokonetta joista 155 kentille |
Hyökkäys Pearl Harboriin oli Japanin keisarillisen laivaston ilmavoimien yllätysisku Yhdysvaltain Tyynenmeren laivaston kimppuun Pearl Harborissa, Havaijin O‘ahussa aamulla 7. joulukuuta 1941.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Taustaa
Meiji-restauraation jälkeen Japanin teollisuus kehittyi nopeasti ja väestönkasvu oli nopeaa. Tämä johti siihen, että Japanin luonnonvarat hupenivat nopeasti. Niinpä Japani yrittikin hankkia alueita saartensa ulkopuolella. Vuosina 1904-1905 käytiin Japanin ja Venäjän sota. Sen tuloksena Korea liitettiin Japaniin. 1931 Japani sai itselleen Kiinalta Mantšurian ja vuonna 1940 Ranskan antauduttua Japani sai myös Indokiinan. Neuvostoliittoon kohdistunut offensiivi 1930-luvun lopussa oli pienimuotoinen ja tulokseton.
Kävi selväksi että vain Yhdysvallat saattoi vastustaa Japania. Japanilaiset koettivat aluksi ratkaista ongelman diplomatialla, mutta epäonnistuivat ja Yhdysvallat julisti Japanille kauppasaarron. Koska Japani kävi sotaa, kaupankäynti, etenkin öljyn tuonti, oli sille elintärkeää. Kauppasaarto uhkasi lamauttaa koko sen sotakoneiston - niinpä Japani näki ainoana vaihtoehtonaan lyödä Yhdysvallat sodassa ja pakottaa se aseellisesti olemaan puuttumatta sotaan.
[muokkaa] Taistelu
Joulukuun 7. päivän aamuna vara-amiraali Nagumon laivasto purjehti 440 kilometrin päähän O‘ahusta pohjoiseen. Kello 6 aamulla ensimmäiset japanilaiset koneet lähtivät kohti Pearl Harboria. Kun lentokoneet olivat päässeet lähelle Pearl Harboria, lentokoneiden komentaja Mitsuo Fuchida avasi radion kuunnellakseen oliko koneita havaittu ja hälytys annettu. Honolulun radio kuitenkin lähetti musiikkia, joten Fuchida arvasi että koneita ei ollut havaittu. Pian japanilaisten koneet saivat Pearl Harborin näkyviinsä, ja Fuchida lähetti voitonvarmana viestin "Tora! Tora! Tora!", eli "Tiikeri!", joka tarkoitti että hyökkäys oli onnistunut.
Juuri hyökkäyksen alkaessa USS Nevadan kannella sotilaat soittivat Yhdysvaltain kansallislaulua. Kun japanilaiset aloittivat laivan tulittamisen, Oden McMillian, joka johti soittokuntaa, ei keskeyttänyt soittoa vaan soittokunta soitti kansallishymnin loppuun ennen kuin suojautuivat. Hetken kuluttua japanilaiset Kate-torpedokoneet aloittivat pommittamisen.
[muokkaa] Yhdysvaltain menetyksiä
[muokkaa] Kokonaan menetetyt alukset
- Taistelulaiva Arizona räjähti pommin osuttua suoraan sen ammusvarastoon. Räjähdys upotti aluksen mukanaan 1177 merimiestä. Suurin osa miehistönjäsenistä jäi laivan sisälle, ja he hukkuivat veden päästyä laivan sisälle. Heidän ruumiinsa ovat yhä Arizonan hylyn sisällä.
- Taistelulaiva Oklahoma kääntyi ylösalaisin.
- Taistelulaiva Utah upposi
[muokkaa] Pahoin vaurioituneet alukset
- Hävittäjät Cassin ja Downes, palasivat palvelukseen 1944.
- Taistelulaiva Nevada yritti lähteä satamasta, mutta kun japanilaiset huomasivat sen, suurin osa koneista valitsi sen kohteekseen, ja laivalla syttyi kova tulipalo. Alus pääsi omin avuin karikolle, ja vältti uppoamisen. Taistelulaiva palasi palvelukseen täydellisen uudisrakennustyön jälkeen.
- Taistelulaivat California ja West Wirginia sekä esikunta-alus Oglaga upposivat, mutta alukset nostettiin kuivatelakalle ja ne ehtivät palata sodan loppunäytöksiin
[muokkaa] Lievästi vaurioituneet
- Kevyet risteilijät Helena ja Raleigh ja hävittäjä Shaw palasivat palvelukseen vuonna 1942.
- Lisäksi taistelulaivat Maryland, Tennessee, Pennsylvania, kevyt risteilijä Honolulu ja apualukset Curtiss ja Vestal saivat lieviä vaurioita.
Tennessee vaurioitui Arizonalta levinneestä tulipalosta. Muuten alus oli hyvin suojattuna muiden alusten keskellä.
[muokkaa] Taistelun jälkeen
Isku Pearl Harboriin vaurioitti vakavasti Yhdysvaltain jättimäistä Tyynenmeren laivastoa. Eräässä suhteessa hyökkäys oli kuitenkin epäonnistunut, koska Yhdysvaltojen lentotukialukset Enterprise, Lexington ja Saratoga eivät olleet sillä hetkellä Pearl Harborissa ja säilyivät siis vahingoittumattomina. Enterprise oli palaamassa Wake-saarelta, Lexington oli lähellä Midwaytä ja Saratoga oli San Diegossa. Myös lähellä Pearl Harboria olevien polttoainevarastojen tuhoamisessa epäonnistuttiin, ja voimalaitokset, telakat ja muut tuotantolaitokset säilyivät lähes koskemattomina.
Jo samana päivänä kun isku tehtiin, Japani hyökkäsi Malaijaan, Hongkongiin, Guamiin, Filippiineille, Jaavaan, Borneoon, sekä Yhdysvaltain Wake-saaren tukikohtaan. Waken japanilaiset saivat vallattua samana päivänä, ja nopeasti lähes kaikki muutkin kohteet. Puolessa vuodessa koko Tyynimeri Havaijista länteen oli japanilaisten hallussa.
Japanilaisten hyökkäys Pearl Harboriin pakotti Yhdysvallat ilmisotaan niin idässä kuin lännessäkin, ja maan massiivinen teollisuus alkoi toimia lähes yksinomaan armeijan hyödyksi. Sotavuosina valmistui tuhatkunta pinta-alusta, lentotukialuksia, taistelulaivoja, risteilijöitä ja fregatteja, sekä parisataa sukellusvenettä. Vuonna 1944 Yhdysvaltain lentokonetehtaat työnsivät ulos alle kahdessa päivässä iskussa menetetyn kaluston verran koneita.
Amerikkalaiset pommittivat ensimmäisen kerran Japanin pääsaaria ja Tokiota 18. huhtikuuta 1942 B-25 pommikoneiden muunnellulla versiolla. Erikoisoperaatio sai nimen Doolittlen isku. Amerikkalaiset kostivat Pearl Harborin iskun tuhoamalla lopulta kaikki japanilaiset tukialukset jotka olivat osallisia iskuun.
1942 Pearl Harboriin tehtiin myös kaksi muuta pienempää iskua. Kolmas oli tulossa, mutta se peruttiin.
[muokkaa] Elokuvia
- Why we fight: War Comes to America Amerikkalainen propagandaelokuva, ks. IMDb
- Täältä ikuisuuteen (1953)
- Tora! Tora! Tora! (1970)
- Pearl Harbor (2001)
[muokkaa] Katso myös
- Pearl Harbor
- Midwaysaarten taistelu - Tyynenmeren sodan käännekohta
- Kamikaze
- Toinen maailmansota
[muokkaa] Lähteet
- 50 taistelua jotka muuttivat maailmaa, Gummerus
- 100 tapahtumaa jotka muuttivat maailmaa, Valitut Palat
- Toinen maailmansota (Willmott/Messeger/Cross) ISBN:951-0-31432-3
Sotatoimialueet | Tapahtumat (1939–1942) | Tapahtumat (1943–1945) | Sodan osapuolet | Muuta: |
|
1939:
1940:
1941:
1942: |
1943: 1944:
1945: |
Ennen sotaa:
Sodan aikana: Sodan jälkeen: Komentajat: Akselivallat |