Fatalismi
Wikipedia
Fatalismi tarkoittaa kohtalonuskoa eli uskoa siihen, että ihminen ei voi muuttaa omaa kohtaloaan. Fatalismi tulee näkyviin sekä joissain filosofioissa että eräissä uskonnoissa. Joskus fatalismiin sisältyy ajatus, että kaikki tapahtumat on kirjattu johonkin mystiseen kirjaan, joka sijaitsee jossain jumalallisessa paikassa.
On pelätty, että fatalismi johtaa usein passiivisuuteen ja yhteiskunnallisesti taloudellisen kasvun heikentymiseen, koska jos kaikki on ennalta määrätty, ihmiset ajattelevat helposti, että mitään ei kannata kuitenkaan yrittää tehdä asioiden parantamiseksi.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Stoalaisuus
Stoalaisuus on fatalistinen elämänkäsitys siinä mielessä, että se korosti kaiken tapahtumista järkkymättömästi. Stoalaisuuden mukaan ihmisen tulee ottaa vastaan kohtalon iskut suurella mielen tyyneydellä, ja tässä on varsinaisesta kohtalouskosta poiketen ihmisen oman toiminta mukana. Riippumattomuus saavutetaan hallitsemalla omia tunteitaan. Saman suuntaisia ajatuksia esitti myöhemmin uudella ajalla myös Baruch Spinoza.
Valistusfilosofi Denis Diderot on kirjoittanut romaanin Jaakko Fatalisti ja hänen isäntänsä, jossa päähenkilö on parantumaton fatalisti.
[muokkaa] Buddhalaisuus
Buddhalaisuudessa kohtalonuskoon johtaa pyrkimys pois kaikesta maailmallisesta. Tärkeintä on meditaatio ja siihen keskittyminen.
[muokkaa] Islam
Islamissa usko kohtaloon, kismet. on yksi kuudesta uskonnon peruspilarista. Kohtalousko, usko siitä, että ihmisen jokainen teko, ajatus ja toiminto on ennaltakäsin Jumalan määräämä ja että koko inhimillinen elämä on yksin Jumalan käsissä eikä ihminen itse kykene vaikuttamaan kohtaloon mitenkään, on leimallista koko islamille. Sana islam merkitsee alistumista, ehdotonta alistumista Jumalan tahtoon, ja muslim on ihminen, joka on alistunut (Jumalan tahtoon). Tämä toisaalta on mahdollistanut muslimien keskuudessa valtavan yksimielisyyden ja yhtenäisyyden tunteen, mutta toisaalta aiheuttanut täydellisen yhteiskunnallisen stagnaation: useimmat islamilaiset yhteiskunnat ovat joko teokratioita, sotilasdiktatuureja tai despotioita. Kalvinismin tapaan muslimit uskovat, että Jumala on etukäteen valinnut ennen maailman luomista tietyt ihmiset kadotukseen ja tietyt pelastukseen, ja että Jumala aktiivisesti johdattaa sekä pelastetut pelastukseen että kadotetut kadotukseen (kaksoispositiivinen predestinaatio).
[muokkaa] Kristinusko
Kristinuskossa uskotaan, kuten islamissa, että Jumala säätää kaikesta. Kristinuskon suuntauksissa on eroja kohtalouskon suhteen. Ehkä merkittävin osa kohtalouskolla on ollut kalvinismissa, jossa uskottiin, että Jumala on jo aikojen alussa valinnut tietyt ihmiset pelastukseen ja toiset kadotukseen. Tätä kutsutaan myös nimellä predestinaatio-oppi eli ennaltamääräytymisoppi. Kadotukseen menevät ovat ikään kuin hämäyksenä pelastetuille tai olemassa vain siittäjinä ja synnyttäjinä pelastetuille. Toisaalta kristinuskoon on myös kuulunut vapaan tahdon oppi.
Tämä päivänä lähes kaikki kristilliset kirkkokunnat joitakin kalvinistisia kirkkoja lukuun ottamatta sanoutuvat voimakkaasti irti fatalismista.
