Udmurtin kieli
Wikipedia
Udmurtti | |
Muu nimi | votjakki |
Omakielinen nimi | удмурт кыл (udmurt kyl) |
Englanti | Udmurt |
Ranska | oudmourte |
Tiedot | |
Alue | Udmurtia |
Virallinen kieli | Udmurtia |
Puhujia | 520 000 |
Sija | ei 100 suurimman joukossa |
Kirjaimisto | kyrillinen |
Kielenhuolto | |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | uralilaiset kielet |
Kieliryhmät | suomalais-ugrilaiset kielet permiläiset kielet |
Kielikoodit | |
ISO 639-1 | - |
ISO 639-2 | udm |
SIL | UDM |
Ohje |
Udmurtti, votjakki, on kieli, joka kuuluu uralilaisen kielikunnan permiläiseen haaraan. Udmurtin lähimpiä sukukieliä ovat muut permiläiset kielet eli komi ja komipermjakki. Permiläiset kielet ovat melko lähellä toisiaan, joten udmurtintaitoinen ymmärtää melko hyvin komia ja komipermjakkia.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Nimen alkuperä
Udmurtit käyttävät itsestään nimitystä udmurt (удмурт). Eri murteissa esiintyvät myös muodot udmort (удморт), ukmort (укморт) ja utmort (утморт). Nimi on yhdyssana ja sen katsotaan muodostuvan osista ud 'niitty' ja mort 'ihminen'. Nimi votjakki tulee venäjän sanasta вотяк (votjak) joka tarkoittaa suunnilleen niittykansaa. Suomen kielessä suositellaan käytettäväksi nimitystä udmurtti sekä ihmisestä että kielestä.
[muokkaa] Nykytilanne
Udmurtteja on vuoden 1989 väestönlaskennan mukaan 746 562, joista 520 000 eli 69,7 % ilmoittaa udmurtin pääkielekseen. He asuvat pääasiassa Udmurtiassa, mutta lisäksi heitä asuu runsaasti Baškortostanissa, Tatarstanissa sekä Kirovin aluella ja Permin aluepiirissä. Udmurtti jakautuu kolmeen murteeseen, jotka ovat pohjois-, keski- ja eteläudmurtti.
[muokkaa] Kielioppi
[muokkaa] Kirjaimisto
Udmurtin aakkostoon kuuluu 38 kirjainta.
Kirjain | Äänne | |
---|---|---|
А а | [a] | |
Б б | [b] | |
В в | [v] | |
Г г | [g] | |
Д д | [d] | |
Е е | [je] | |
Ё ё | [jo] | |
Ж ж | [ʒ] | |
Ӝ ӝ | [ʤ] | |
З з | [z] | |
Ӟ ӟ | [ʣ́] | |
И и | [i] | |
Ӥ ӥ | [ ] | |
Й й | [j] | |
К к | [k] | |
Л л | [l] | |
М м | [m] | |
Н н | [n] | |
О о | [o] | |
Ӧ ӧ | [e̮] | |
П п | [p] | |
Р р | [r] | |
С с | [s] | |
Т т | [t] | |
У у | [u] | |
Ф ф | [f] | |
Х х | [h] | |
Ц ц | [ts] | |
Ч ч | [ʧ] | |
Ӵ ӵ | [ ] | |
Ш ш | [ʃ] | |
Щ щ | [ʃʧ] | |
Ъ ъ | kova merkki | |
Ы ы | [ï] | |
Ь ь | pehmeä merkki | |
Э э | [e] | |
Ю ю | [ju] | |
Я я | [ja] |
[muokkaa] Vokaalit
[muokkaa] Konsonantit
Udmurtissa on 29 konsonanttifoneemia.
Bil. | Lab. | Den. | Alv. | Pal. | Vel. | |
---|---|---|---|---|---|---|
Nasaalit | m | n | ń | (ŋ) | ||
Soinnittomat klusiilit | p | t | ť | k | ||
Soinnilliset klusiilit | b | d | ď | g | ||
Soinnittomat frikatiivit | (f) | s | ʃ | ʃ̕ ś | (x) | |
Soinnilliset frikatiivit | v | z | ʒ | ʒ́ ź | ||
Soinnittomat affrikaatat | (ʦ) | ʧ | ʦ́ | |||
Soinnilliset affrikaatat | ʤ | ʤ́ | ||||
Lateraalit | l | ĺ | ||||
Tremulantit (rhotic) | r | |||||
Puolivokaalit | (w) | j |
Lyhenteiden selitykset:
Bil. = bilabiaalinen
Lab. = labiodentaalinen
Den. = dentaalinen (apikodentaalinen)
Alv. = alveolaarinen
Pal. = palataalinen
Vel. = velaarinen (palatovelaarinen)
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
Uralilaiset kielet |
akkalansaame | aunuksenkarjala | enetsi | ersä | eteläsaame | hanti | inarinsaame | inkeroinen | juratsi | kamassi | karjala | keminsaame | kiltinänsaame | koltansaame | komi | komipermjakki | kveeni | liivi | luulajansaame | lyydi | mansi | mari | matori | merja | metserä | meänkieli | mokša | muroma | nenetsi | nganasani | niittymari | piitimensaame | pohjoissaame | selkuppi | suomi | turjansaame | udmurtti | unkari | uumajansaame | varsinaiskarjala | vatja | vepsä | viro | võro |