Tatarstan
Wikipedia
Tatarstan (tataariksi Tatarstan, ven. Татарстан, Tatarstan, myös nimellä Tataaria) on tasavalta Itä-Euroopassa Volga- ja Kama-jokien ympärillä. Vuonna 1994 Tatarstanin ja Venäjän välillä solmitun sopimuksen mukaan Tatarstan on suvereeni valtio Venäjän yhteydessä. Tatarstan rajoittuu pohjoisessa Kirovin alueeseen ja Udmurtiaan, idässä Baškiriaan, etelässä Orenburgin, Samaran ja Uljanovskin alueisiin sekä lännessä Tšuvassiaan ja Mari Eliin. Tatarstanin pituus idästä länteen on noin 460 km ja leveys etelästä pohjoiseen 290 km.
| Tatarstan Respublikası1 Татарстан Республикасы1 Республика Татарстан2 |
|||||
|---|---|---|---|---|---|
|
|||||
| Motto: – | |||||
 |
|||||
| Viralliset kielet | tataari ja venäjä | ||||
| Pääkaupunki | Kazan 55°47′ N 49°10′ E |
||||
| Suurin kaupunki | Kazan (1,1 milj. asukasta) | ||||
| Presidentti Pääministeri |
Mintimer Şäymiev Röstäm Miñnexanov |
||||
| Pinta-ala – yhteensä – vettä |
67 836 km² 6,4 % |
||||
| Väkiluku (2003) – yhteensä – väestötiheys |
3 760 892 55,6 / km² |
||||
| Valuutta | Venäjän rupla (RUB) |
||||
| Aikavyöhyke – kesäaika |
UTC+3 UTC+4 |
||||
| Muodostuminen – ASNT – SNT – tasavalta |
1921 1990 1992 |
||||
| Kansallislaulu | Tatarstanin tasavallan hymni | ||||
| Internet-verkkotunnus | .ru3 .ts (suunniteltu) |
||||
| Kotisivu | http://www.tatar.ru/english | ||||
| 1 Tataarinkielinen nimi 2 Venäjänkielinen nimi 3 Käytössä Venäjän verkkotunnus, oma suunnitteilla |
|||||
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Maantiede
Tatarstanin pinta-alasta 90% on alavaa jokien halkomaa tasankoa. Itäosassa on loivia metsäisiä kohoumia. Korkein kohta (343 m) sijaitsee maan länsiosassa. Ilmasto on mantereinen. Keskilämpötila tammikuussa vaihtelee -13,0 °C ja -14,8 °C ja heinäkuussa +18,6 °C ja +19,6 °C välillä. Vuotuinen sademäärä on 350-430 mm. Suurimmat joet ovat Volga (josta 177 km on Tatarstanin alueella) ja siihen laskevat Kama, Kazanka, Mesha, Zay, Shesma ja Sviyaga. Maan pohjoisosat ovat metsää ja eteläosat mustan mullan aroa. Metsät peittävät 16,2% maan pinta-alasta.
[muokkaa] Väestö
Vuonna 2002 Tatarstanissa oli 3 779 265 asukasta. Suurimmat etniset ryhmät samana vuonna olivat tataarit (53,4 prosenttia), venäläiset (39,5 prosenttia) ja tšuvassit (3,3 prosenttia). Lisäksi Tatarstanissa asuu udmurteja (0,6 prosenttia), mordvalaisia (0,6 prosenttia), mareja (0,5 prosenttia), ja baškiireja (0,4 prosenttia)[1]. Marit asuvat pääasiassa maan pohjoisosissa. Tataareja asuu Venäjällä kaikkiaan 6,6 miljoonaa, joista vain 27 prosenttia asuu Tatarstanissa.
Tatarstanin suurimmat kaupungit ovat pääkaupunki Kazan (1 078 200), Naberežnije Tšelnyi (525 100), Nižnekamsk (220 900), Älmät (141 800) ja Zelenodolsk(101 800). Väestöstä asuu kaupungeissa 74,2%.
[muokkaa] Hallinnollinen jako
- Pääartikkeli: Tatarstanin hallinnollinen jako
Hallinnollisesti maa on jaettu 43 alueeseen ja 14 kaupunkialueeseen.
[muokkaa] Valtion symbolit
Tatarstanin valtiolipussa on kaksi vaakasuoraa kenttää ja näiden välissä valkoinen viiva. Ylempi kenttä on vihreä ja alempi punainen. Vihreä väri kuvaa kevättä ja uudistumista, valkoinen puhtautta ja punainen kypsyytä, energiaa, voimaa ja elämää.
Tatarstanin valtion vaakunassa on siivekäs lumileopardi, joka on tasavallan asukkaiden suojelija. Vaakunan taustassa on vihreää, valkoista, punaista ja kultaa. Värien merkitys on sama kuin lipussa. Lisäksi kulta merkitsee Tatarstanin maan kauneutta ja rikkautta.
Kansallishymni: "Doroka".
[muokkaa] Talous
Tatarstanin alueella on suuria öljy- ja maakaasuesiintymiä ja niinpä Tatarstanin talous keskittyy öljyn ja maakaasun tuotantoon ja jalostukseen sekä petrokemian tuotteisiin. Lisäksi tasavallassa on koneenrakennus-, ase-, tekstiili ja elintarviketeollisuutta sekä sähkövoiman tuotantoa. Maatalouden merkittävimmät viljelykasvit ovat ruis, kaura, vehnä, pellava ja hamppu. Lisäksi harjoitetaan karjanhoitoa ja turkistarhausta. Maan pinta-alasta oli 1930-luvulla peltoa 59 %.
Tatarstanin tärkeimmät vientituotteet ovat raakaöljy ja aseet. Bruttokansantuotteesta yli puolet tulee teollisuudesta.
Maantieliikenteen keskuksena on Kazan. Kazanin kautta kulkee rautatie Moskovasta Jekaterinburgiin. Kazanista johtaa lisäksi rautatie Marin pääkaupunkiin Joskar-Olaan. Tatarstanista on rautatieyhteys myös etelään Uljanovskiin. Alueen suuret joet ovat myös tärkeitä liikenneväyliä. Kazanissa on iso lentokenttä.
[muokkaa] Politiikka
Tatarstanilla on oma parlamentti ja hallitus. Presidenttinä toimii Mintimer Shainiev, joka valittiin viimeksi 2001. Pääministerinä puolestaan on Rustam Minnikhanov.
[muokkaa] Uskonto
Uskonnoltaan tataarit ja baškiirit ovat pääasiassa sunnimuslimeja, venäläiset, tšuvassit ja suomalais-ugrilaiset kansat puolestaan ovat pääasiassa ortodoksikristittyjä. Myös pieni osa tataareista on ortodokseja, heidän esi-isänsä kääntyivät kristityiksi 1500- ja 1700-luvuilla uskonvainojen aikana.
[muokkaa] Koulutus
Tatarstanissa on pakollinen 10-vuotinen peruskoulu, joka alkaa seitsemän vuoden iässä. Tataarin kieli ja kirjallisuus on oppiaineena lähes kaikissa kouluissa, lukuun ottamatta venäläisiä yksityiskouluja. Tataari ja venäjä ovat koulujen yleisimmät opetuskielet, mutta myös tšuvasseilla, mareilla, mordvilla ja udmurteilla on mahdollisuus opiskella peruskoulussa äidinkielellään niillä alueilla, missä kyseisen vähemmistön edustajia asuu runsaasti.
Tasavallassa on yhteensä 64 korkeamman tason oppilaitosta, joissa opiskelee 170 000 opiskelijaa. Mm. Kazanin Valtion Yliopisto (per. 1804), Lääketieteellinen, Teknillinen, Teknologinen ja Kasvatustieteellinen yliopisto, Arkkitehtuuri, Maatalous, Eläinlääketieteellinen ja Taideakatemia, Konservatorio sekä Talous- ja kauppainstituutti.
[muokkaa] Historia
Tataarit alkoivat asuttaa Volgan aluetta 500-luvulla. Alueen ensimmäinen valtion Bolgarian perustivat tataarien sukulaiskansa bolgaarit 800-luvulla. Vuonna 922 islam julistettiin valtionuskonnoksi. Mongolit valloittivat Bolgarian 1232. Mongolit perustivat alueelle Kultaisen ordan valtakunnan 1241, jonka hajottua 1330-luvulla alue tuli kuulumaan Kazanin kaanikuntaan. Venäläiset Iivana julman johdolla aloittivat sodan Kazania vastaan 1540-luvulla. Venäläiset onnistuivat kuitenkin valtaamaan Kazanin kaanikunnan vasta 1552 ja liittivät sen Venäjän valtakuntaan. Valloituksen aikana ja sen jälkeen satoja moskeijoita tuhottiin ja tataareja tapettiin tuhansittain. Tataarit nousivat tämän jälkeen useita kertoja kapinaan, vapauttaakseen maansa Venäjän vallasta. Venäjä kuitenkin tukahdutti nämä kapinat kovaotteisesti, joukkomurhien ja uskonnolisten vainojen avulla. Vuonna 1708 perustettiin Kazanin kuvernementti, joka käsitti paljon Nyky-Tatarstania laajemman alueen.
Venäjän vallankumouksen aikana 1917 oli taisteluita varsinkin pääkaupungissa. Talvella 1918 perustettiin Kazanin muslimien komitea aluehallitukseksi, joka toimi bolševikkien rinnalla. Vuonna 1918 julistettiin "Etelä-Uralin ja Keski-Volgan alueiden Tataarien ja Baškiirien neuvostotasavalta", mutta sen varsinainen perustaminen lykkääntyi, mm. baškiirien vastustuksen vuoksi. Niinpä näille sukulaiskansoille perustettiin omat autonomiset tasavallat. Tatarstanin Autonominen Sosialistinen Neuvostotasavalta perustettiin 27.5.1920 osista Kazanin, Ufan, Samaran, Vjatkan ja Simbirskin kuvernementteja. Tataarit perustivat oman muslimeille tarkoitetun kommunistipuolueen, mutta Moskova alisti sen valtaansa 1920-21. Neuvostoaikana tataarit olivat yksi harvoista vähemmistökansallisuuksista, joilla oli mahdollisuus jatkaa opiskelua peruskoulun jälkeen omalla äidinkielellään.
Kun Neuvostoliitto hajosi, Tatarstan ja Tšetšenia kieltäytyivät allekirjoittamasta Venäjän perustuslakia ja pyrkivät itsenäisiksi. Tatarstanin parlamentti 30.8.1990 hyväksyi julistuksen Tatarstanin täysivaltaisesta valtiosta 30.8.1990 (itsenäisyysjulistus). Samoihin aikoihin perinteiset islamilaiset symbolit ja juhlat otettiin uudelleen käyttöön. Uusi perustuslaki hyväksyttiin 6.11.1992. Vuonna 1992 annettiin myös suvenerisuusjulistus, jonka mukaan Tatarstan asteittain irtautuisi Venäjästä. Venäjä ei kuitenkaan hyväksynyt alkuunkaan Tatarstanin itsenäistymispyrkimyksiä. Erimielisyydet Venäjän kanssa uhkasivat muuttua verenvuodatukseksi, sillä Venäjän joukot olivat jo keskitettynä Tatarstanin rajoilla. Tatarstanin presidentin onnistui kuitenkin hillitä kiihkeimmät kansallismieliset tunteet ja selkkaukselta vältyttiin. Pitkien ja vaikeiden neuvottelujen jälkeen saatiin aikaan sopimus Tatarstanin ja Venäjän välillä ja se allekirjoitettiin 15.2.1994. Sen mukaan Tatarstan on Venäjän yhteydessä oleva suveneri valtio, jolla on laaja itsehallinto (mm. taloudessa ja verotuksessa). Sopimuksen tulkinnasta on ollut sittemmin erimielisyyksiä. Tatarstan päätti mm. muuttaa tataarin kielen takaisin latinalaisilla kirjaimilla kirjoitettavaksi aikaisempien kyrillisten sijaan. Venäjä ei tätä kuitenkaan aluksi hyväksynyt ja yritti kaikin keinoin estää sen toteutumisen, mutta taipui lopulta. Tatarstan suunnittelee mm. omaa passia. Mintimer Shainiev valittiin uudelleen presidentiksi 25.3.2001 noin 80% kannatuksella.
[muokkaa] Juhlapäivät
| Pvm | Nimi | Huomautuksia |
|---|---|---|
| 31. joulukuuta sekä 1. ja 2. tammikuuta | Uusivuosi | |
| 8. tammikuuta | Joulu | |
| 23. helmikuuta | Isänmaan puolustajien päivä | |
| 8. maaliskuuta | Kansainvälinen naistenpäivä | |
| 1. ja 2. toukokuuta | Kevään ja työn juhla | |
| 9. toukokuuta | Voitonpäivä | |
| 12. kesäkuuta | Venäjän päivä | |
| 30. elokuuta | Tatarstanin päivä | |
| 6. marraskuuta | Tatarstanin perustuslain päivä | |
| 7. marraskuuta | Lokakuun vallankumouksen vuosipäivä, Solidaarisuuden ja sovinnon päivä | |
| 12. joulukuuta | Venäjän perustuslain päivä | |
| Kuukalenterin mukaan | Kurban-Bairam | Islamilainen juhla |
