Salainen Oppi
Wikipedia
Teosofia Luokka:Teosofia |
| Perustajat |
|
Helena Blavatsky |
| Henkilöitä |
| Organisaatio |
| Teosofisia kirjoituksia |
|
Hunnuton Isis |
| Muuta |
Salainen Oppi on H. P. Blavatskyn teosofinen pääteos, joka käsittelee kosmista, planetaarista ja ihmisen kehitystä sekä tiedettä, uskontoa ja mytologiaa. Kirjassa esitellään synkretistinen oppi teosofiasta yhdistellen vaikutteita mm. hindulaisuudesta, buddhalaisuudesta, gnostilaisuudesta, egyptologiasta ja aikakauden (1800-luvun lopun) tieteellisestä tutkimuksesta.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Syntyvaiheet
Salainen Oppi pohjautuu Blavatskyn mukaan ikivanhaan, mystiseen Dzyanin kirjaan, jota on säilytetty Pohjois-Tiibetin Shambhalan salaisessa maanalaisessa kirjastossa. Salaisessa Opissa on käytetty myös yli 1200 muuta lähdettä. Kirja julkaistiin alun perin englanninkielisenä ja kaksiosaisena, vuonna 1888.
Kun Salainen Oppi ilmestyi Lontoossa, sitä ei otettu vastaan samalla innolla ja uteliaisuudella kuin kymmenen vuotta aiemmin julkaistu Hunnuton Isis New Yorkissa. Syynä tähän oli 1885 ilmestynyt Psyykkisen Seuran raportti, jonka mukaan Blavatsky oli huijari. Jotkut lehdet kirjoittivat kiittäviä arvosteluja, mutta useimmat vaikenivat, eikä oppinut maailma tahtonut tietää mitään Salaisesta Opista. Vuonna 1986 Psyykkinen Seura julkaisi lehdessään julkisen anteeksipyynnön [1].
[muokkaa] Sisältö
[muokkaa] Salainen Oppi I
Salaisen Opin ensimmäisessä osassa Blavatsky käsittelee universumin ja maapallon syntyä.
[muokkaa] Salainen Oppi II
Toisessa osassa Blavatsky pyrkii todistamaan mm. että kaikilla vanhoilla uskonnoilla ja mytologioilla on yhteinen alkuperä, ja jokaisesta niistä voidaan löytää - osin muuntuneina, osin tarkoituksella kätkettyinä - samat käsitykset todellisuuden rakenteeesta ja ihmiskunnan kehityksestä. Maailmassa tulee olemaan seitsemän perättäistä juurirotua, joista jokainen jakautuu seitsemään alarotuun. Tällä hetkellä elämme viidennen juurirodun viidennessä alarodussa. Ensimmäinen ja toinen juurirotu olivat eteerisiä. Kolmannen juurirodun aikana ihmisestä tuli täysin fyysinen, ja ihmiskunta jakaantui kahteen sukupuoleen. Neljäs juurirotu eli sillä mantereella, jonka viimeistä saarta myöhemmin kutsuttiin Atlantikseksi. Tämän juurirodun aikaan Maapallo oli henkisen kiertokautensa aineellisimmassa osassa, ja siksi sen ajan ihmiset olivat suurempikokoisia (jättiläisiä) aivan kuten eläimetkin. Atlantis ja Lemuria olivat laajoja mantereitä tai useista saarista koostuneita alueita, jotka nyt ovat uponneet mereen. Samalla tavalla jokainen juurirotu hävitetään aikanaan luonnonmullistuksissa.
Salaisen opin mukaan maailmassa on kautta aikojen ollut ns. vihittyjä, jotka ovat säilyttäneet nämä tiedot sukupolvelta toiselle, sekä kyvyn tulkita uskonnollisia tekstejä joihin esoteerinen tieto on sisällytetty vertauskuvien muodossa.
[muokkaa] Osat III ja IV
Blavatsky tahtoi julkaista Salaisesta Opista myös kolmannen ja neljännen osan. Blavatskyn kuoleman jälkeen Annie Besant julkaisi kirjasta kiistellyn kolmannen osan.
[muokkaa] Kirjoituksia Salaisesta Opista
- H. P. Blavatsky kirjoitti alkulauseessa näin: Tämän teoksen tarkoitus voidaan määritellä näin: se tahtoo osoittaa, että luonto ei ole "satunnainen atomien yhtymä" ja näyttää ihmiselle hänen oikean paikkansa maailmankaikkeuden järjestelmässä; pelastaa turmeltumasta kaikkien uskontojen iänikuiset perustotuudet ja saattaa jossain määrin ilmi sen perusykseyden, josta kaikki uskonnot ovat lähteneet; lopuksi osoittaa, että luonnon salattua puolta nykyisen sivistyskauden tiede ei ole vielä lähestynytkään. Jos tämä edes johonkin määrin tulee täytetyksi, on kirjoittaja tyytyväinen. Tämä kirja on kirjotettu ihmiskunnan palvelemiseksi ja se jää ihmiskunnan ja tulevien sukupolvien arvosteltavaksi.
- Alice Bailey kirjoitti Salaisesta opista: Mutta niillä meistä jotka todella opiskelivat sitä ja saavuttivat ymmärrystä sen sisäisestä merkityksestä on perustava kunnioitus totuutta kohtaan, jota yksikään toinen kirja ei pysty antamaan. H.P.B. sanoi että seuraava tulkinta ajattomasta viisaudesta tulee olemaan lähestymistavaltaan psykologinen, ja 1925 julkaistu "Kosminen Tuli" on psykologinen avain Salaiseen oppiin.
[muokkaa] Tiede ja Salaisen Opin väitteet
Salaisessa Opissa Blavatsky tyrmäsi niin materialististen tiedemiesten kuin luomisoppiin uskovien hengenmiestenkin näkemykset, vaikka pitikin joidenkin tutkijoiden näkemyksiä suunnilleen oikeaan osuneina. 1800-luvun lopulla darwinismista tuli suosituin lajien syntyä koskeva teoria, mutta Blavatsky arvosteli sitä etenkin siksi, että se ei selittänyt elämän alkuperäistä syntyä. Ihmisen iän Blavatsky ajoitti huomattavasti kauemmas kuin sen ajan oppineet. Fyysisenä lajina hän sanoi ihmisen olleen olemassa n. 18 miljoonaa vuotta, kun ajan tieteen käsitysten mukaan ihminen oli kehittynyt apinasta n. 100 000 vuotta sitten. Nykyisin uskotaan ihmisellä ja apinalla olleen yhteisen kantaisän (kuten Blavatskykin väitti), ja sen uskotaan eläneen n. 5-6 miljoonaa vuotta sitten. Blavatskyn mukaan todelliset tiedot maapallon sekä eläin- ja ihmiskunnan kehityksestä ja iästä on mainittu intialaisissa Puranoissa, sekä etenkin Tirukkanda Pantshanga-kalenterissa.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Salainen oppi II, sekä otteita osista I ja III
- Salomon Lancri - Johdatus Salaiseen Oppiin
- The Secret Doctrine Net
- The Secret Doctrine at Blavatsky.Net
- The Book of Dzyan Research Reports by David Reigle
- Blavatsky and The Secret Doctrine by Max Heindel
