Mustarastas
Wikipedia
| Mustarastas | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Mustarastaskoiras |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
Mustarastas (Turdus merula) on varpuslintuihin kuuluva rastas.
Koiras on hiilenmusta ja nokka keltainen, naaras on tummanruskea selkäpuolelta, vaaleampi alta ja sen nokka on ruskea. Nuoren koiraan nokka on tumma pitkälle kevääseen. Nuori lintu on erotettavissa vanhasta haalistuneiden siiven isojen peitinhöyhenten perusteella.
Pituus 24–27 cm, siipien kärkiväli 34–40 cm paino 75–110 g.
Laulu kaunista melodista lurittelua, joka kuuluu kauas kesäiltoina. Se on monien mielestä Suomen kaunein linnunääni. Lentoääni tilhimäinen sirinä. Varoittelee "tsuk-tsuk", ja oikein hädissään ollessaan viheltää erittäin korkeaa säveltä. Hämärissä kuulee jankuttavaa plinkutusta minuuttikaupalla yhteen menoon.
Vanhin suomalainen rengastettu mustarastas on ollut 9 vuotta 2 kuukautta 15 päivää vanha.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Levinneisyys
Koko napapiirin eteläpuolinen Eurooppa, Balkania myöten. Läntisessä Aasiassa mm. Iranissa on pari alalajia, Pohjois-Afrikassa omansa. Istutettu mm. Australiaan ja Uuteen Seelantiin, missä jo haitaksi alkuperäisille paikallisille lajeille. Pohjoisamerikkalainen samannäköinen lintu ei ole edes sukua.
Suomessa pesii yleisenä Tornio–Kainuu linja eteläpuolella. Parimäärämme on n. 210 000 paria.
Mustarastas on osittaismuuttaja, jonka kannasta suurin osa muuttaa loka-marraskuussa Länsi-Eurooppaan, etenkin Ranskaan ja Iso-Britanniaan. Ne palaavat maalis–huhtikuussa. Osa kannasta talvehtii meillä, varsinkin hyvinä pihlajanmarjatalvina runsaana.
[muokkaa] Elinympäristö
Alun perin harvahkojen metsien asukki on viimeisen sadan vuoden aikana tullut yhä lähemmäs ihmistä puistoihin ja omakotialueille. Pesii lähes kaikenlaisissa metsissä, myös varttuneissa taimikoissa. Runsain on lehdoissa ja rehevissä metsissä, missä on runsaasti pensaskerrosta.
[muokkaa] Lisääntyminen
Kuppimainen, kuivista ruohoista rakennettu pesä matalalla pensaassa, nuoressa kuusessa, kivellä, halkopinossa, rakennuksessa jne. Mustarastas voi pesiä 3 kertaa kesässä. Ensimmäisen pesyeen muninta alkaa Etelä-Suomessa huhtikuussa. Naaras munii tavallisesti 4 tai 5 vihertävää, pilkullista munaa, joita se hautoo n. 2 viikkoa, ja poikaset lähtevät pesästä kaksiviikkoisina. Emot (vain koiras?) hoitavat niitä vielä 2-3 viikkoa.
[muokkaa] Ravinto
Kaikkiruokainen: madot, nilviäiset, hyönteiset, marjat, hedelmät, siemenet, ruuantähteet.
