Medialukutaito
Wikipedia
Medialukutaito on tieto- ja informaatioyhteiskunnan perustaito, joka on sidoksissa ennen kaikkea sähköisiin viestimiin kuten internet ja mobiiliyhteydet. Siihen kuuluu taito käyttää asianmukaisia laitteita ja niissä olevia käyttöjärjestelmiä ja ohjelmia. Lisäksi siihen kuuluu taito suodattaa ja arvioida vastaanotettua informaatiota. Medialukutaidosta keskustellaan mediakasvatuksen yhteydessä.
[muokkaa] Medialukutaito opetussuunnitelmassa
Medialukutaito on otettu mukaan vuoden 2006 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin [1] sekä yhdeksi aihekokonaisuudeksi että äidinkielen ja kirjallisuuden tavoitteeksi ja sisällöksi.
Aihekokonaisuuksilla pyritään opetuksen eheyttämiseen, ja ne tulee sisällyttää yhteisiin ja valinnaisiin oppiaineisiin ja koulun toimintakulttuuriin. Viestinnän ja mediataidon aihekokonaisuuden tavoitteet määritellään seuraavasti: ”päämääränä on kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää. Mediataitoja tulee harjoitella sekä viestien vastaanottajana että tuottajana.”
Viestintä ja mediataito-aihekokonaisuuden avulla oppilaan halutaan ilmaisevan itseään monipuolisesti ja vastuullisesti sekä tulkitsemaan muiden viestintää; kehittävän tiedonhallintataitojaan sekä vertailemaan, valikoimaan ja hyödyntämään hankkimaansa tietoa, suhtautumaan kriittisesti median välittämiin sisältöihin ja pohtimaan niihin liittyviä eettisiä ja esteettisiä arvoja viestinnässä, tuottamaan ja välittämään viestejä ja käyttämään mediaa tarkoituksenmukaisesti, ja käyttämään viestinnän ja median välineitä tiedonhankinnassa, tiedonvälityksessä sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.
Kyseisen aihekokonaisuuden keskeisiksi sisällöiksi mainitaan omien ajatusten ja tunteiden ilmaiseminen, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteissa, viestien sisällön ja tarkoituksen erittely ja tulkinta, viestintäympäristön muuttuminen ja monimediaalisuus, median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa, median kuvaaman maailman suhde todellisuuteen, yhteistyö median kanssa, lähdekritiikki, tietoturva ja sananvapaus sekä viestintätekniset välineet, niiden monipuolinen käyttö ja verkkoetiikka.
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen 1.-2. vuosiluokilla oppilas ”kehittää luku- ja kirjoitustaitoaan, myös medialukutaitoaan, sekä viestintävalmiuksiaan tietoteknisessä oppimisympäristössä (...) hänen medialukutaitonsa riittää ikäkaudelle suunnattujen ohjelmien seuraamiseen käyttämiseen. 3.-5. vuosiluokilla oppilas ”oppii perustietoja mediasta ja hyödyntää viestintävälineitä tavoitteellisesti” (...) on tutustunut myös elokuvan, teatterin ja muun median keinoin rakennettuun fiktioon”. 6.-9. vuosiluokilla opetuksen ”tehtävänä on kannustaa oppilasta lukemaan ja arvioimaan kirjallisuutta, myös erilaisia median tekstejä”. Oppilas ”saa käsityksen median ja tekstien mahdista tuottaa mielikuvia, muokata maailmankuvaa ja ohjata ihmisten valintoja (...) lukee tekstejä, myös erilaisia median tekstejä, tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen” ja oppii ”omien luku-, viestintä- ja mediankäyttötottumusten sekä -taitojen arviointia” (...) tunnistaa media lajeja”.
Vuoden 2006 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa puhutaan myös koulujen oppimisympäristöjen varustuksesta, jonka ”tulee tukea myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen.”
