Marsu
Wikipedia
| Marsu | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
Marsu (Cavia porcellus) on Etelä-Amerikasta kotoisin oleva jyrsijä. Marsu on ollut aiemmin yksi yleisimmin käytetyistä koe-eläimistä, mutta nykyään eläinkokeisiin käytetään enemmän hiiriä ja rottia niiden lisääntymisen nopeuden takia.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ruokavalio
Marsut ovat kasvissyöjiä, joilla on aina oltava tarjolla heinää sekä raikasta vettä. On myös hyvä tarjota (elämäntilanteen mukaan) sopiva päivittäinen annos erityisesti marsuille tarkoitettuja pellettejä sekä C-vitamiinia, jonka ylläpitoannos on 20–30 mg päivässä (kantaville ja sairaille tuplamäärä). Marsut eivät pysty itse tuottamaan c-vitamiinia, joten sen päivittäinen saaminen on erittäin tärkeää. C-vitamiini tulisi saada pääosin laadukkaasta tuoreruuasta, mutta varmuuden vuoksi vitamiinin riittävä saanti on hyvä taata lisävalmistein.
Yleisin tapa annostella C-vitamiini on lisätä se juomaveden joukkoon askorbiinihappo-jauheen muodossa, mutta pitää kuitenkin muistaa, että vitamiini haihtuu juomavedestä nopeasti eli vesi on hyvä vaihtaa kahdesti päivässä. Juomaveteen lisättävän askorbiinihapon sijaan marsulle voi antaa myös C-rakeita, jotka annostellaan suoraan tuoreruuan päälle (myös askorbiinihapon voi antaa tuoreruoan päällä). Poretabletit ja muut ihmisille tarkoitetut valmisteet voivat sisältää monenlaisia haitallisia lisä- ja säilöntäaineita. Eläinkauppojen erilaiset vitamiinitipat ja -tahnat sisältävät yleensä liian vähän c-vitamiinia jotta se riittäisi marsun tarpeiksi.
Pellettimerkkiä valitessaan tulisi ottaa huomioon, että marsut eivät luonnostaan syö mitään eläinperäisiä tuotteita. Myös monet eläinkaupoissa myytävät, marsuille tarkoitetut herkkupalat (jugurttinapit ym.) ovat oikeasti epäsopivia, sillä sisältävät lähes poikkeuksetta kananmunaa tai maitotuotteita.
Marsujen hampaat kasvavat jatkuvasti, joten marsun on saatava kuluttaa hampaitaan jyrsimällä. Sopivaa jyrsittävää ovat esimerkiksi vähäsuolainen näkkileipä, myrkyttämättömät puiden oksat (paju, omenapuu..) ja kuivattu ruisleipä.
Näiden lisäksi marsut syövät mm. tuoretta ruohoa, voikukkaa, lanttua, vesiheinää, varsi- ja juuriselleriä, porkkanoita, tomaatteja, parsakaalia, yrttejä, punajuuria sekä rajallisesti herkkuna vaikkapa omenaa, salaattia tai kurkkua.
Marsulla tulee olla aina raikasta vettä saatavilla. On tärkeää myös vaihtaa juomavesi päivittäin.
[muokkaa] Elinympäristö
Marsut ovat laumaeläimiä, joten aina tulisi hankkia vähintään kaksi marsua. Ihmisen tarjoama seura ei voi koskaan korvata toisen marsun tarjoamaa seuraa. Marsu-urosten suhteen saattaa käydä niin, etteivät ne tule toimeen suljetussa tilassa, mikäli ne on yhdistetty vanhempina ja/tai ovat viettäneet aikaansa naaraiden seurassa. Kaksi poikasena yhdistettyä urosta sen sijaan saattavat tulla loistavasti toimeen, etenkin jos niille taataan riittävästi tilaa ja virikkeitä, mutta kyllä vieraat uroksetkin voivat tulla toimeen keskenään, se riippuu ihan marsun luonteesta. Toiset (riippumatta sukupuolesta) eivät voi sietää jotain tiettyä marsua, kun taas jotkut ovat kaikkien kavereita. Jos haluat uroksen ja naaraan asumaan samaan häkkiin, tulee uros kastroida. Muuten naaras on koko ajan tiineenä, se rasittuu ja sen elinikä lyhenee.
Marsunpoikasia voi kysellä esimerkiksi Suomen marsuyhdistyksen rekisteröimiltä kasvattajilta. Kotioloissa kasvatetusta marsusta saat käsittelyyn tottuneen poikasen jonka suku ja tausta on tiedossa. Marsujen lisäännyttäminen on riskialtista ja näin ollen sitä tulisi harjoittaa ainoastaan sellaisten aikuisten henkilöiden, joilta löytyy riittävä tieto ja kokemus.
Marsuja myydään myös eläinkaupoissa, mutta useinkaan niiden tausta ei ole selvillä ja eläinkaupan marsut ovat monesti arkoja käsittelyn puutteen takia Lisäksi eläinkauppojen marsut maksavat yleensä huomattavasti enemmän.
Marsuja ei tulisi pitää samassa häkissä kanien kanssa, sillä eri eläinlajina niiden kommunikaatiotavat ovat erilaiset ja lisäksi kanit saattavat vahingoittaa marsua hengenvaarallisesti takajaloillaan. Kanit kantavat myös Pasteurella multocida-nimistä bakteeria joka saattaa kanilla olla oireeton, mutta tarttuessaan marsuun jopa tappava.
Marsun häkin tulee olla riittävän suuri, vähintään 120 × 60 cm / 2 marsua. Mitä isompi, sen parempi. Itse rakentamalla saat tehtyä suurenkin häkin tehdasvalmisteista häkkiä edullisemmin. Marsun tulee saada jaloitella häkin ulkopuolella runsaasti ja erilaisia virikkeitä on hyvä tarjota. Yleensä marsut kesyyntyvät omistajiinsa täysin ja ovat seurallisia.
[muokkaa] Elinkaari
Marsujen elinikä on 5–8 vuotta. Satiinien elinikä on keskimäärin lyhyempi niiden heikkojen geenien vuoksi. Vanhimmat marsut ovat eläneet yli 10 vuotiaiksi. Naaraat tulevat sukukypsiksi 4–6 viikon ikäisinä ja urokset 3–5 viikon ikäisinä. Urospoikaset tulisi erottaa emostaan ja naarassisaruksista n. 4 viikon ikäisinä, ettei syntyisi sisäsiittoisia vahinkopoikasia. Tämäkin on hyvin marsukohtaista.
[muokkaa] Rodut
Marsuja on paljon eri rotuja, niin pitkä- kuin lyhytkarvaisia kuin myös täysin karvattomia.
Pitkäkarvaiset
Pitkäkarvaisia marsurotuja on seitsemän: alpakka, coronet, lunkarya, merino, peruaani, sheltie ja texel.
Karkeakarvaiset
Karkeakarvaisiin marsurotuihin lasketaan kolme rotua: abessiinialainen, teddy ja rex.
Sileäkarvaiset
Selfit
Self-marsu on kauttaaltaan saman värinen, toisin sanoen ihan jokainen karva tyvestä kärkeen.
Nonselfit
Nonselfissä on kahta tai useampaa väriä, mahdollisesti myös yksittäinen karva voi olla moneen väriin jakaantunut. Nonself-luokan alle voidaan laskea sellaiset ryhmät kuin agoutit ja argentet.
Crestit
Crest tarkoittaa pyörrettä marsun otsalla. Amerikan crestillä pyörteen väri poikkeaa pääväristä kun taas englannin crestillä se on saman värinen kuin marsu muuten.
Satiini
Satiinia kantavan marsun jokainen karva on ontto, josta johtuen sen turkki kiiltää metallimaisesti. Satiinia esiintyy kaikissa roduissa.
Karvattomat
Skinny on rotu, jolla on vain päässä, jaloissa ja sukuelinten ympärillä karvoja. Baldvin marsu taas on kokonaan karvaton.
[muokkaa] Luonnonvaraiset marsut
Luonnonvaraisina marsuja tavataan Etelä-Amerikassa, josta niiden kesyt jälkeläiset ovat levinneet kaikkialle maailmaan. Kalliomarsujen esiintymisalue on pienempi: kalliomarsut asustavat vain Brasilian kuivilla kallioalueilla pääasiassa lohkareiden alla ja kalliohalkeamissa. Marat eli pampajänikset (nimestään huolimatta se ei ole sukua jänikselle) oleskelevat kuivissa ruohikoissa ja pensaikoissa Argentiinassa.
Marsut ja marat elävät pikku ryhminä, marsut 5-10 yksilön ja marat jopa 40 yksilön ryhminä. Ne oleilevat itse kaivamissaan käytävissä tai muiden lajien, kuten kampamyyrien ja viskatsojen koloissa. Marsut ovat aktiivisempia hämärän tultua. Marat sitä vastoin ovat päiväeläimiä, jotka mielellään paistattelevat päivää jyrsijöille epätavallisessa asennossa. Ne joko istuvat kaniinien tapaan eturaajat ojennettuina tai makaavat kissan tavoin etukäpälät pään alle taivutettuina.
Marsut ja marat syövät kaikenlaista kasviravintoa. Kalliomarsut voivat kiivetä puihinkin lehtiä keräämään; vaaran uhatessa ne loikkaavat yhdellä hypyllä maahan.
[muokkaa] Lemmikki- ja koe-eläiminä
Marsut ovat helppohoitoisuutensa vuoksi sekä suosittuja lemmikkejä että laboratoriotutkimuksiin käytettyjä koe-eläimiä. Vaikka marsun haju onkin joskus epämiellyttävä, eläin on hyväluontoinen eikä pure. Se myös kesyyntyy helposti eikä tarvitse paljon tilaa.
Kaikkien kasvinsyöjien tavoin marsut tarvitsevat paljon ravintoa. Sopivaa ruokaa ovat kuiva leipä, jyvät ja leseet sekä tuoreet vihannekset, kuten porkkanat, voikukanlehdet, salaatit ym. Vihannekset on syytä kiinnittää telineeseen häkin seinämälle, jottei ne likaantuisi. Marsut juovat paljon; jos ne kuitenkin saavat riittävästi vihanneksia, ne eivät koskekaan juomaveteensä. Kuivaa heinää pitää olla aina saatavilla!
[muokkaa] Marsu ruokana
Marsu kesytettiin Andeilla alun perin ravinnoksi. Niiden lihaa on kuvailtu jäniksen ja kanan lihan yhdistelmäksi, tosin se muistuttaa niin väriltään kuin maultaankin viiriäistä. Lihassa on runsaasti proteiinia ja se on vähärasvaista. Marsuja voi kasvattaa ravinnoksi myös kaupunkiympäristössä, sillä ne vaativat paljon vähemmän tilaa ja lisääntyvät nopeammin kuin perinteiset karjaeläimet.
Marsu on tänäkin päivänä merkittävä osa perulaisten ja bolivialaisten ruokavaliota, etenkin Andien ylänköalueilla. Perulaiset syövät keskimäärin 65 miljoonaa marsua vuodessa, ja se on ravintona juurtunut syvälle perulaiseen kulttuuriin. Muun muassa Cuscon pääkatedraalissa on maalaus, jossa kuvataan Jeesus aterioimassa marsua viimeisellä ehtoollisellaan 12 opetuslapsensa kanssa.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Suomen Marsuyhdistys
- Marsut.net
- MarsuNetti
- Guinea Lynx (englanniksi)
