Käyttäjä:Vinksu

Wikipedia

Laatikkoleikkejä:

fi	Tämä käyttäjä puhuu suomea äidinkielenään.

Mää oon silti oikee manselainen.

en-3

This user is able to contribute with an advanced level of English.

la-1

Hic usuarius simplice latinitate contribuere potest.

Myös Vinksu käyttää Linuxia

Myös Vinksun selain on Mozilla Firefox.

Tämä käyttäjä kannattaa deletionismia.

$w \to \mathbb{W}$

Tämä käyttäjä kannattaa eventualismia.

Tämä Vinksu Chandrasekhar (1959-), joka asuu Tampereella Tammelan kaupunginosassa liki Tammelantoria, ei ole kovin aktiivinen wikipedian muokkaaja (ainakaan suhteessa niihin, jotka oikeasti ovat kaamean aktiivisia): Vinksu yrittää uskotella itselleen, että hänellä on muutakin elämää. Syyt tähän epäaktiivisuuteen eli muun elämän kaipuuseen ovat moninaiset. Wikipediassa on piirteitä, joista Vinksu ei pidä. Toisaalta Wikipediassa on myös muutama (sitäkin tärkeämpi) piirre, joista Vinksu pitää – ei hän muuten siitä olisi kiinnostunut. Mutta ainakaan Vinksu ei usko, että kypsymättömät ja sivistymättömät intonsa sokeaisemat kakarat voisivat kehittää wikipediaa mihinkään mielekkääseen suuntaan. Toki yrittäkööt: ehkä he kasvavat kypsiksi ja sivistyneiksi (vaikka yleensä ihmisille niin ei käy). Edelleenkin monet tämän suomenkielisen wikipedian artikkelit ovat amatööritasoa – ja mikä ihme se on, kun me amatöörit tätä kirjoitamme. Jo joidenkin artikkelien pelkkä olemassaolo kertoo huikeasta kritiikittömyydestä.

Mutta antaa melkein kaikkein kukkien kukkia. Vaikka olisin miten pessimistinen (eli realistinen) ihmiskunnan tulevaisuuden suhteen, olen toisinaan optimistinen Wikipedian tulevaisuuden suhteen: katsokaamme sitä 10 vuoden kuluttua. Silloin se joko päihittää useimmat muut tietolähteet tai vandalismi eli terrorismi on tuhonnut sen, ja siinä sivussa koko muun maailman. (On epätoivon hetkiä, jolloin uskon vakaasti jälkimmäiseen.)

Mistä Wikipediassa pidän

Idea (Kirjaimellisesti koko ihmiskunnan tietämys voisi olla tässä.)
Itsekorjautuvuus (Kun meitä on kyllin monta, homma pysyy pystyssä ja roistot kurissa.)
Kollektiivisuus (Kukaan ei yksin tiedä kaikkea, mutta ehkä kaikki yhdessä lopulta kuitenkin oppivat edes kirjaamaan muistiin kaiken, minkä voi tietää.)
Linkitettävyys (Hypertekstin alkuperäinen idea kehitettynä aika pitkälle jalostettuun muotoon.)
Monikielisyys ("Show me how you say it, I'll show you mine.")
Muokattavuus ("Hei, mäkin voin muokata tätä, kirjoittaa vaikka skeidaa, mutta enhän sitä tee.")
Tieto (Tämä se on tietosanakirjan varsinainen idea: täältä löytää tietoa.)
Vapaaehtoisuus (Ihmiset, jotka tekevät asioita rakkaudesta, tekevät niitä yleensä paremmin kuin ne, jotka tekevät asioita vain rahasta. Hyppää pois jos tahdot.)

Mistä Wikipediassa en pidä

(1) Kaikesta älyttömästä ei tarvitsisi kirjoittaa omaa artikkelia. Wikipedian sisältö heijastaa sen usein melkoisen kritiikittömien kirjoittajien maailmankuvaa, ja sen huomaa, valitettavasti. Jokin fantasiahahmo, Aku Ankan taskukirja, yhdentekevä levy tai elokuva (joista useimmat tietenkin ovat yhdentekeviä) tai Bulgarian jalkapallon mestaruussarja vuodelta 1976 ei mielestäni välttämättä kaipaisi omaa artikkelia. Vaikka näyttäähän se kai komeammalta, kun suomalaisessa Wikipediassa on jo näinkin monta (91 320) artikkelia, olkoonkin, että ainakin puolet niistä on tyhjänpäiväisiä.

Jos uskoni tähän hommaan ei jo kokonaan ole mennyt, ainakin sitä koetellaan eniten nimenomaan tältä osin: monet artikkeliaiheet ovat älyttömiä, keinotekoisia ja ennen muuta turhia. Jotkut (yleensä kovin nuoret) ihmiset ovat täysin itsekritiikkiä vailla. Ei asiassa ole mitään uutta, mutta ei tietosanakirjaan tarvitsisi tallentaa tätä suuren väestönosan typeryyttä. (Paitsi omaan laajaan artikkeliinsa Suuren väestönosan typeryys.)

(Vinksu on wikipedistinä vaikkapa deletionistis-eventualistinen indifferentisti, kuten laatikoista yllä ilmenee -- tai jotakin yhtä oikeastaan samantekevää. Mutta indifferentismiään Vinksu ei mainosta laatikolla, koska idea samantekevyydestä menettäisi merkityksensä: eihän samantekevyyttä voi mainostaa, koska silloin se enää ei olisi samantekevää.)

(2) Linkkejä on liikaa, etenkin esim. vuosilukulinkkejä. Artikkeleihin linkkejä lisättäessä kannattaisi ajatella, kokeeko artikkelin lukija linkin mielekkäänä. Tarvitaanko linkkiä.

(3) Toisaalta jotkut ottavat Wikipedian liian vakavasti: ei pitäisi unohtaa, että kyseessä on vapaaehtoisten amatöörien vapaaehtoinen hanke. Jokainen hyväntahtoinen osallistuja kirjoittakoon mistä tahansa mielekkäästä, kukaan ei ole 'velvollinen' kirjoittamaan tyhjentävää, laajaa artikkelia mistään. Vaikka tietenkin laajat, asiantuntevat artikkelit ovat kannatettavia. Uskon, että sellainen kuitenkin syntyy tyngästäkin ajan mittaan kuin itsestään.

(4) 'Neutraalisuusperiaate' ei aina ole mikään autuaaksitekevä asia. Wikipedia sortuu liikaan ympäripyöreyteen, jos kaikkea on kuvattava 'puolueettomasta näkökulmasta' (mikä ei käsitteenä edes tarkoita juuri mitään). Artikkeliin ei siis voi kirjoittaa: jokin on sitä-ja-sitä, vaan: jotakin pidetään sinä-ja-sinä, tai: jokin on joidenkin mielestä sitä-ja-sitä. Tällainen on usein ymmärrettävää ja paikallaan, mutta toisinaan raivostuttavaa ja samanaikaisesti naurettavaa. Liiallinen arvorelativismi ei ole fiksua. Myös tietosanakirja on tässä merkityksessä eettinen julkaisu: jotakin kantaa on senkin otettava johonkin. (Me elämme Suomessa, emme esim. ruåtsalaisessa kansankodissa, missä kaikkea 'ymmärretään' ja jokainen saa päänsilityksen.) Humpuukia ei voi eikä saa kuvata 'neutraalisti', vaan rehellisesti sinä mitä se on: humpuukina.

(5) Myöskään alinomainen lähteiden merkitsemisen vaatimus ei aina ole mielekäs. Toki ymmärrän, että kaikenlaiset sanalla sanoen kusipäät voivat kirjoittaa artikkeleihin kritiikittömästi mitä tahansa, mutta tietävien ja kriittisten ihmisten kanssa asia saattaa olla hieman toisin: kaikista asioista lähteitä ei kerta kaikkiaan voi merkitä – itse en ainakaan sellaiseen kykene – tai merkitseminen on turhaa (esim. Aurinko nousee huomenna, oletan, mutta en kaipaa lähdettä tämän tosiseikan tueksi). 'Lähde' voi olla esim. vuosien varrella kerätyt omat muistiinpanot tms. Tässä on myös vaarana päättymätön selitysten ketju: jokainen lähdehän vaatii taakseen aikaisemman lähteen jne. Terveen järjen käyttö myöskään lähteiden merkitsemisessä ei ole kiellettyä.

(6) Monen artikkelin kielenkäyttö on kamalaa. Oppikaa, pojat ja tytöt, käyttämään äidinkieltänne paremmin. Tämä on toinen asia, joka saa minut epätoivon partaalle. Usein tekisi melkein mieli kieltää muokkausmahdollisuus kaiken maailman äidinkielivammaisilta, jotka huonolla kielenkäytöllään tekevät Wikipedialle enemmän pahaa kuin (usein mitättömillä) 'uusilla tiedoillaan' tuovat siihen mitään uutta hyvää.

(7) Vielä yksi raivostuttava/turhauttava asia on loputon tyhjän jauhaminen keskustelusivuilla. Monelle Wikipedia näköjään on ensisijaisesti keskustelufoorumi, ei toimitettava tietosanakirja. Jos se energia, jonka eräät – nimiä mainitsematta – tuhlaavat nahisteluun keskustelusivuilla, suuntautuisi artikkeleiden kirjoittamiseen ja tietosanakirjan kaikinpuoliseen parantamiseen, tuloksia syntyisi nopeasti. (Oma vaatimaton pyrkimykseni on kirjoittaa yksi uusi artikkeli päivässä tai tehdä jo olemassaolevaan artikkeliin oleellinen parannus, tai ainakin torjua vandalismia jonkin verran, ei juuri enempää. Sen lisäksi usein tulee toki tehtyä muutakin, vaikka toki toisinaan tulee päivien pituisia taukoja. Mutta jos monet tekisivät edes näin, muutamassa viikossa uusia artikkeleita olisi kymmeniä tuhansia.)

[muokkaa] Muokkaukset

Muokkauslaskuri

Olen asiallisesti muokannut seuraavia artikkeleita 20.9.2005 lähtien, ja seuraavassa järjestyksessä. Joitakin artikkeleita olen muokannut aivan vähän, esim. korjannut kirjoitusvirheitä (nämä korjaukset olen jättänyt pois tästä luettelosta), joitakin muuttanut enemmän (kirjoittanut lauseen tai pari tai kappaleen tai pari; myös useimmat tällaiset korjaukset puuttuvat tästä), jotkut olen kirjoittanut melkein kokonaan ja jotkut luonut itse:

Frank Zappa, sinfonia, Charles Ives, Olivier Messiaen, modaalinen jazz, Ralph Vaughan Williams, jyvitetty pinta-ala, Donna Leon, soteriologia, jaollisuus, Nikaian uskontunnustus, brandenburgilaiset konsertot, 10. joulukuuta, polenta, Multisilta, Tim Flannery, Nobelin fysiikanpalkinto, Subrahmanyan Chandrasekhar, valkoinen kääpiö, Chandrasekharin raja, musta aukko, teologia, tähtitieteilijä, Brian Greene, Hugh Laurie, älykkyysosamäärä, tyhmyys, Australopithecus afarensis, The Beatles (albumi), Charles Mingus, Ellery Queen, Jack Vance, La Trinité, Monty Python, Freak Out!, Absolutely Free, Lumpy Gravy, We're Only in It for the Money, Cruising with Ruben & the Jets, Uncle Meat, Miles Davis, Hot Rats, One Size Fits All, 27. huhtikuuta, 21. joulukuuta, 4. joulukuuta, Burnt Weeny Sandwich, Weasels Ripped My Flesh, Chunga's Revenge, Sheik Yerbouti, leivonta, hirvensarvisuola, leivinjauhe, hiiva, sooda, spelttivehnä, Egon Friedell, Tammelantori, neutroni, adamiitit, adoptionismi, luterilaisuus, anabaptismi, anhomoijit, apollinarismi, arminiolaisuus, arnoldistit, astekristologia, bogomiilit, Devotio Moderna, doketismi, ebionitismi, elkasaiitit, saturnilianismi, enkratismi, natriumbikarbonaatti, donatolaisuus, homoijit, homoiousiaanit, homoousiaanit, humiliaatit, jakobiitit (kirkkohistoria), karpokratiaanit, kenotismi, konsubstantiaatio, 1908, 1992, Schola cantorum, kristologia, kvartodesimaanit, mariologia, markionismi, maroniitit, messaliaanit, tuhatvuotinen valtakunta, millenarianismi, modalismi, monarkianismi, monoteletismi, nikolaiitat, novatiolaisuus, ofiitit, patariinit, Isä meidän, patripassianismi, paulikiaanit, pneumatomakianismi, premonstratenssit, priscillianismi, quadriga, sabellianismi, socinolaisuus, subordinationismi, taboriitit, hussilaisuus, Jan Hus, theopaskhitismi, transsubstantiaatio, triteismi, universalismi, tuomaskristityt, unitarismi, partikularismi, zurvalaisuus, reaalipreesenssi, eksegetiikka, inklusivismi, pluralismi (soteriologia), pneumatologia, ubikviteetti (teologia), Therapeutai, essealaiset, samarialaiset, Samaria, pseudepigrafit, apokryfiset kirjat, perikoreesi, appropriaatio, mazdalaisuus, zarathustralaisuus, Captain Beefheart, Malline:Gnostilaisuus, ekvivalenssirelaatio, Kochin käyrä, modulaarinen muoto, Pitkän Jussin majatalo, 10. marraskuuta, Olkikoirat, Sam Peckinpah, Dustin Hoffman, Friedrich August Kekulé von Stradonitz, habanera, Michelangelo Antonioni, beletti, fanalokki, salani, nutria, hutia, Soft Machine, Christian Wolff, Nicolas Malebranche, Arnold Geulincx, Lordi Shaftesbury, mureena, Pierre de La Rue, Gregorio Allegri, John Wallis, David Jason, Pappos Aleksandrialainen, möhkäkala, mikrometriruuvi, Cecil Taylor, sivettieläimet, puolikarhut, jättiläismuurahaiskäpy, muurahaiskävyt, vari (eläin), mandrilli, Johannes Filoponos, minimalismi, Terry Riley, Koivistonkylä (Tampere), Roy Harper.

Lisäksi olen päivittänyt lukemattomia linkkejä suomenkielisestä Wikipediasta vieraskielisiin ja etenkin vieraskielisistä Wikipedioista suomenkieliseen; jälkimmäiset olin pitkään tehnyt anonyyminä käyttäjänä, koska olin kirjautunut vain tänne. Nyttemmin minulla on käyttäjätunnus myös englanninkielisessä Wikipediassa, muunkielisissä touhuan edelleen anonyyminä.

[muokkaa] Vandalismin ongelma

Olen myös ajoittain taistellut aktiivisesti puolustussodassa vandaaleja tai muita pikkulapsia vastaan ja korjaillut artikkeleita heidän jäljiltään. Mieluummin kirjoittaisin artikkeleita, mutta usein en vain jaksa. Sitä paitsi tietosanakirjan lapsellinen sotkeminen ottaa aika lailla päähän. Artikkelien kirjoittaminen on toki oikeata tietosanakirjatyötä, mutta yhtä tärkeätä, valitettavasti, on vandalismin torjuminen. Wikipedian uskottavuus riippuu yksinomaan siitä, missä kunnossa artikkelit ovat, ja jos esim. Tarja Halosta käsittelevässä artikkelissa mainostetaan, että "mulla on luokan isoin kikkeli", menee uskottavuus aika nopeasti.