Karjalanpaisti
Wikipedia
Karjalanpaisti on karjalainen perinneruoka, alun perin nimeltään ruukkupaisti, uunipaisti tai pätsiliha. Karjala-etuliitteen ruoka sai levitessään koko maahan sotien jälkeen evakkojen mukana.
Karjalanpaistin valmistus on helppoa: pilkotaan eri lajien lihaa, ainakin sikaa ja nautaa, sivultaan vähintään 3 cm:n kuutioiksi, lisätään suolaa, kokonaisia mustapippureita ja vettä niin paljon, että lihat peittyvät. Kypsennetään hauduttamalla miedossa uuninlämmössä pitkään (tuntikausia). Yleensä karjalanpaistin lisukkeena tarjotaan keitettyjä perunoita.
Perusohjeesta on lukuisia mielipiteitä jakavia muunnelmia. Raaka-aineena saatetaan käyttää myös lammasta ja sisäelimiä, kuten maksaa, tai kasviksia, yleensä sipulia ja porkkanaa. Mausteeksi voidaan lisätä laakerinlehtiä.
Karjalanpaisti nousi arvoon arvaamattomaan 50-luvulla, kun evakkoon ja asutustiloille hajautuneet karjalaiset alkoivat järjestää kylä- ja heimojuhliaan. Sitä on varsin helppo tehdä suurellekin joukolle kerrallaan, eikä se mene miksikään vaikka joutuisi odottamaan syöjiä vähän ennakoitua pidempään.
