Isokoskelo
Wikipedia
Isokoskelo | ||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||
|
Isokoskelo (Mergus merganser) on iso vesilintu, muistuttaa vähän silkkiuikkua ruumiinmuodoltaan.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Uikkumainen mustavalkea vartalo, pitkähkö kaula ja pitkänomainen pää. Koiraalla tummanvihreä pää, naaraalla hennalla värjätyn punainen hapsottava takatukka. Pituus 70 cm, siipien kärkiväli 95 cm, paino 1-2 kg. Ääni on karheaa korinaa.
Vanhin suomalainen rengastettu isokoskelo on ollut 12 vuotta 6 kuukautta 13 päivää vanha. Euroopan vanhin oli sveitsiläinen 14 vuotta 10 kuukautta vanha isokoskelo.
[muokkaa] Levinneisyys
Pesimisalueita Eurooppa, Pohjois-Aasia ja Pohjois-Amerikka. Pohjoisimmat pesijät muuttavat vähän etelämmäksi järvien jäätyessä. Suomen koskelot muuttavat tyypillisesti Etelä-Ruotsiin ja Tanskaan, lauhoina talvina ne jäävät Lounais-Suomen saaristoon. Pesii koko Suomessa. Euroopan pesimäkanta on 46 000 - 62 000 paria, joista 2700 Britanniassa. Venäjällä pesii 10 000 - 20 000 paria.
[muokkaa] Elinympäristö
Järvet, joet ja merenrannat.
[muokkaa] Lisääntyminen
Pesii puunkolossa, rakennuksen tai kiven alla, katajikossa tai pöntössä. Naaras munii toukokuussa 8-12 kellahtavaa munaa ja hautoo niitä 32-35 vuorokautta. Poikaset kuoriutuvat lähes samanaikaisesti ja seuraavat heti emoaan lähimpään vesistöön, joka saattaa olla jopa kilometrin päässä pesästä. Isokoskelo puolustaa poikuettaan moniin muihin vesilintuihin verrattuna sangen tehokkaasti, ja se kantaa pieniä poikasia selässään, joskus useitakin samaan aikaan.
[muokkaa] Ravinto
Pikkukaloja, simpukoita ja äyriäisiä. Isokoskelot saalistavat ryhmänä siten, että esim. emo poikasineen ui viuhkamaisena muodostelmana kohti lahden tai poukaman pohjukkaa, ajaen edellään pikkukalaparvea. Lähellä rantaa kalaparvi kerääntyy yhteen, jolloin koskelot hyökkävät ruokailemaan. Syksyllä ja keväällä voi nähdä aikuisten koskeloiden tekevän samoin, jopa kymmenien lintujen ryhminä.